Akavan Erityisalojen tutkimus: Kulttuuri on kansalaisille peruspalvelua, josta ei haluta tinkiä

Kansalaiset arvostavat kulttuuripalveluja ja käyttävät niitä paljon. Kolme neljästä suomalaisesta pitää kulttuuria kansalaisen peruspalveluna, ilmenee Akavan Erityisalat ry:n TNS Gallupilla teettämässä tutkimuksessa.

Kulttuuripalveluiden laatu ja kohtuullinen hinta ovat tärkeitä neljälle suomalaiselle viidestä. Miltei yhtä yksimielisiä ollaan siitä, että palveluiden pitää olla asiantuntijavoimin tuotettuja, helposti saatavilla ja tarjolla kaikille käyttäjäryhmille. Laadun ja tasapuolisuuden vaatimus lyö läpi selkeästi tutkimuksen tuloksista.

Kolme neljästä katsoo, että hyvin toimivat kulttuuripalvelut lisäävät kansalaisten hyvinvointia.

Myös kulttuuripalveluiden taloudellinen merkitys nousee voimakkaasti esiin. Noin 85 prosenttia arvioi, että kulttuuripalvelut toimivat paikkakunnan vetovoimatekijänä. Puolet on sitä mieltä, että kulttuurialat ovat tärkeitä työllistäjiä ja että niiden taloudellinen merkitys kasvaa tulevaisuudessa.

Kansalaisten kulttuurikäsitykset eivät ole juuri muuttuneet taantuman aikana; tuloksia verrattiin elokuussa 2008 tehtyyn vastaavaan kyselyyn.

– On merkittävää, että kansalaiset ovat edelleen näin yksimielisen kulttuurimyönteisiä vellovista säästöpuheista ja leikkauslistoista huolimatta. Kulttuuripalvelut ovat kansalaisille peruspalvelua, josta ei haluta tinkiä, arvioi toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki Akavan Erityisaloista.

– Ihmiset tuntevat ”omissa nahoissaan” kulttuurin peruspalveluiden merkityksen. Tästä arjen hyvinvoinnista ja elämänlaadusta halutaan pitää kiinni, Luomanmäki tulkitsee.

Kulttuurialoja edustava Akavan Erityisalat käynnisti tutkimusjulkistuksella yhdeksän paikkakunnan eduskuntavaalikiertueen teemalla Arjen hyvinvointi kasvaa kulttuurista. Liitto haluaa kulttuuripalveluiden nousevan merkittävään osaan tulevan hallituksen ohjelmassa.

– Vaatimuksemme on, että kulttuurin peruspalvelut on turvattava koko maassa ja että aloilla toimivien asiantuntijoiden palkkaus ja työehdot on vihdoin saatava kuntoon. Kansalaiset katsovat, että palvelut on tuotettava asiantuntijavoimin. Tällöin palvelut on myös resursoitava riittävästi, Luomanmäki linjaa.

Puoluetausta näkyy kulttuuriasenteissa

Valtaosa suomalaisista lukeutuu tutkimuksen mukaan kulttuuripalvelujen käyttäjiin. Vain 13 % ei käy lainkaan kirjastossa, teatterissa, musiikkitapahtumissa, museoissa, konserteissa, lasten ja nuorten tapahtumissa tai taidenäyttelyissä. Kirjasto on palveluista ylivoimaisesti käytetyin. Palveluiden käyttö on samalla tasolla kuin syksyllä 2008.

Suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan kulttuuriasioissa varsin samanlaisia. Esimerkiksi puoluetausta näkyy kuitenkin painotuksissa. Kulttuuripalvelujen taakse asettuvat selkeimmin vasemmistoliittoa ja vihreitä kannattavat. Sen sijaan perussuomalaiset eivät näe kulttuuripalveluille niin suurta tarvetta kuin muut. Tämä näkyy myös palvelujen käytössä.

> Kansalaisten käsitykset kulttuuripalveluista 2011 -tutkimusraportti (pdf)

Arjen hyvinvointi kasvaa kulttuurista -vaalikiertue

Akavan Erityisalojen Arjen hyvinvointi kasvaa kulttuurista -eduskuntavaalikiertue alkaa Helsingissä 24.1. Kansallissalissa järjestettävään vaalipaneeliin osallistuvat kuuden puolueen ehdokkaat.

Vastaavat tilaisuudet järjestetään Vantaalla 25.1., Turussa 31.1., Tampereella 1.2., Jyväskylässä 7.2., Kuopiossa 9.2., Mikkelissä 21.2., Rovaniemellä 28.2. ja Oulussa 1.1. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
 

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalat ry, puh. 040 700 7800.

Akavan Erityisalat ry edustaa muun muassa kirjasto-, museo-, kulttuuri-, käännös-, viestintä-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-aika-alan sekä hallinnon korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja esimiehiä.

Näin tutkimus tehtiin

Kansalaisten käsityksiä kulttuuripalveluista selvitettiin tammikuussa 2011 Akavan Erityisalat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup.

Kansalaisilta kysyttiin kulttuuripalveluiden tärkeinä pidetyistä piirteistä ja niiden vaikutuksista muun muassa asumisviihtyvyyteen ja paikkakunnan vetovoimaan. Lisäksi selvitettiin kulttuuriammateissa työskentelevien ansiotasoa koskevia mielipiteitä.

Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 1 178 henkilöä 7.-12.1.2011. Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa maamme 15–75 -vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin 2,6 prosenttiyksikköä suuntaansa.

TNS Gallup teki vastaavan tutkimuksen Akavan Erityisalojen toimeksiannosta elokuussa 2008.