Ammatinharjoittajan työttömyysturva

Itsenäisen ammatinharjoittajan työttömyysturva

Itsenäinen ammatinharjoittaja tai yrittäjä voi työttömyyden kohdatessa saada työttömyysturvaa joko perusturvana Kelan kautta tai ansioturvana työttömyyskassan kautta. Ammatinharjoittaja katsotaan työttömäksi, kun hän on kokonaan lopettanut yritystoimintansa tai todistettavasti keskeyttänyt yritystoiminnan vähintään 4 kuukauden ajaksi.

Ammatinharjoittaja voi parantaa lakisääteistä työttömyysturvaansa liittymällä yrittäjien työttömyyskassaan. Näitä ovat ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT ja Suomen yrittäjien työttömyyskassa SYT. Yrittäjien työttömyyskassan jäsenmaksut ovat huomattavasti palkansaajakassoja korkeammat, koska lähtökohtana on se, että yrittäjien työttömyyskassat eivät saa valtiolta tukea kuten palkansaajakassat. Työttömyyskassaan liittyessään ammatinharjoittajan tulee valita työtulotaso, josta itsensä vakuuttaa. Tämä voi olla enintään YEL-vakuutuksen perusteena oleva vahvistettu työtulo ja vähintään sen tulee olla 8 520 euroa vuodessa Tämän työtulon perusteella määräytyy kassan jäsenmaksu.

Ollessaan kassan jäsen ammatinharjoittaja on työttömyyden kohdatessa oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Edellytyksenä on, että ammatinharjoittaja täyttää työssäoloehdon eli on ollut kassan jäsen ja toiminut yrittäjänä vähintään 2 vuotta.

Mikäli ammatinharjoittaja ei ole kassan jäsen, hän voi hakea Kelalta peruspäivärahaa. Kelan maksaman peruspäivärahan maksamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen. Työssäoloehto täyttyy, kun ammatinharjoittaja on toiminut yrittäjänä vähintään kaksi vuotta työttömyyttä edeltäneiden neljän vuoden aikana ja kun yritystoiminta on tuona aikana ollut riittävän olennaista. Yritystoiminta katsotaan riittävän olennaiseksi, kun ammatinharjoittajan YEL-vakuutuksen perusteeksi ottama työtulo on ollut vähintään 710 € kuukaudessa (8 520 euroa vuodessa).

> Yrittäjien työttömyysturva (www.tyj.fi)

Palkansaajasta yrittäjäksi

Usein itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja yrittäjäksi ryhdytään palkkatyöstä. Kun palkansaajakassan työssäoloehdon täyttävä henkilö ryhtyy itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tai yrittäjäksi, hänelle syntyy ns. jälkisuojaoikeus. Jälkisuoja-aika on yleensä enintään 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta (tämän pituus kannattaa aina tarkistaa työttömyyskassasta). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammatinharjoittajalla on oikeus jäädä palkansaajakassan jäseneksi jälkisuoja-ajaksi tai hän voi heti yritystoimintaa aloitettaessa liittyä yrittäjien työttömyyskassaan. Molemmissa tapauksissa jälkisuojaoikeuden sisältö on sama eli jos ammatinharjoittaja jää työttömäksi jälkisuoja-aikana, hänen päivärahansa lasketaan yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön ansioiden perusteella.

Akavan Erityisalat ry:n ammatinharjoittajajäsenen, joka siirtyy palkansaajajäsenestä ammatinharjoittajaksi, kiinteä jäsenmaksu pitää sisällään myös palkansaajakassan jäsenmaksu jälkisuoja-ajan. Hän voi jälkisuoja-aikana olla sekä liiton jäsen että palkansaajakassan jäsen. Halutuessaan hän voi kuitenkin pysyä vain liiton jäsenenä ja liittyä yrittäjäkassaan heti toimintaansa aloitettaessa. Tästä on se hyöty, että silloin ammatinharjoittaja saa 6 kuukauden hyvityksen yrittäjäkassan 24 kuukauden työssäoloehtoon. Tämä edellyttää sitä, että liittyminen tapahtuu 30 päivän sisällä yritystoiminnan aloittamisesta. Tällöin ammatinharjoittajan yrittäjäkassan edellyttämä työssäoloehto täyttyy jo jälkisuoja-aikana.

Linkkejä:
www.erko.fi
www.ayt.fi
www.syt.fi