Freelance-työ

Yleistä

Freelancer-käsitettä käytetään erilaisia pätkätöitä tekevistä työnsuorittajista, joilla on yksi tai useampia työntarjoajia samanaikaisesti. Freelancer voi olla joko yrittäjä, työntekijä tai hän voi saada ns. työkorvauksia olematta yrittäjä tai työsuhteessa. Yhteistä eri freelance-työn muodoille on työtehtävien tilapäisyys ja freelancerin mahdollisuus itse melko vapaasti tehdä töitä eri toimeksiantajille. Freelance-työ mahdollistaa työn tarjoajalle joustavuutta: työsuorituksia voidaan ostaa freelancerilta tarpeen mukaan ilman sitoutumista säännölliseen palkanmaksuun.

Freelancerin kannattaa aina selvittää vakuutustarpeensa vakuutusyhtiössä (erityisesti vastuuvakuutus).

Freelance-työn luonteen tunnistaminen

Toimeksiantosopimus tehdään yksittäistä toimeksiantoa tai muutamaa toimeksiantoa koskien. Kysymys on yksittäisestä työsuorituksesta tai työsuoritusten muodostamasta kokonaisuudesta, projektista.

Puhuttaessa toimeksiannosta on erityisen tärkeää erottaa se, onko kysymyksessä määräaikaisesta työsuhteesta vai yrittäjänä tehdystä toimeksiantosopimuksesta. Ensimmäisenä pitää siis tunnistaa, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai ei. Työsopimus määritellään perinteisesti seuraavasti: työsopimuksella työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan (ks. työsopimuslaki 1 luku 1 §).

Työsopimuksesta ei yleensä ole kysymys, jos:

• työnantaja ei millään tavoin valvo työsuoritusta vaan ainoastaan
• hyväksyy tai hylkää valmiin lopputuloksen
• työn suorittajalla on oikeus käyttää apulaista
• työn suorittajalla on oikeus ottaa vastaan kilpailevia työtehtäviä
• työn suorittajalla on oikeus itse valita työskentelyaika ja -paikka
• työn suorittaja on perustanut toimintaansa varten yrityksen

Edellä mainituissa tilanteissa puuttuu ns. työn johto ja valvonta, joka on yksi työsuhteen perustunnusmerkeistä.

Jos kysymys ei ole työsuhteesta, jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa: toimiminen yrittäjänä tai työkorvauksen maksaminen.

Työsuhteessa toimivat freelancerit

Jos työtä tehdään työsuhteessa, työnantaja on velvollinen noudattamaan työlainsäädäntöä ja hän on velvollinen kustantamaan työntekijän eläketurvan.

Jos henkilö saa samanaikaisesti palkkioita usealta palkkionmaksajalta, hän voi pyytää verotoimistosta ns. freelancer-verokortin. Verokortissa olevaa pidätysprosenttia sovelletaan kaikkiin henkilön saamiin palkkioihin ja työkorvauksiin. Verokorttia ei tarvitse antaa alkuperäisenä palkkion maksajalle, vaan sen esittäminen tai valokopio riittää. Verokortista voi ottaa tarpeellisen määrän kopioita eri palkkionmaksajille. Freelancer liittää veroilmoitukseensa lomakkeen 15, jossa selvitetään tulot ja tulon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset. (Ks. www.vero.fi).

Yrittäjänä toimivat freelancerit

Yrittäjä toimii itsenäisenä elinkeinonharjoittajana toiminimellä (ammatinharjoittajana tai liikkeenharjoittajana), henkilöyhtiössä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) tai osakeyhtiössä. Myös toimiminen osuuskunnassa on mahdollista. Yrittäjä huolehtii itse kaikista toiminnan aiheuttamista kuluista ja yritystoiminnan vakuuttamisesta mukaan lukien eläkevakuutus. Yrittäjä merkitään ennakkoperintärekisteriin.

Freelance-yrittäjän on tarkoin laskettava työhönsä sisältyvät kulut ja lisättävä ne toimeksiantajilta vaadittavaan palkkioon. Jos freelance -yrittäjällä ei ole riittäviä tietoja yritystoiminnasta ja siihen liittyvistä kuluista, se johtaa helposti siihen, että hän alihinnoittelee työpanoksensa, mikä johtaa epäterveeseen markkinatilanteeseen: työpanos myydään liian halvalla ja riittäviä tuloja ei saada. Alihinnoittelun vaaraa lisää tietenkin toimeksiantajien pyrkimys saada freelance-yrittäjän työpanos mahdollisimman halvalla.

Työkorvauksia saavat freelancerit

Jos kysymys ei ole työsuhteesta eikä henkilö ole perustanut yritystä, toimeksiantaja voi maksaa työkorvauksen. Työ suoritetaan ennakkoperintälain 25 luvun 1 §:n 1 mom:ssa tarkoitetussa suhteessa. Työkorvauksessa kyse on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavasta korvauksesta. Edellytyksenä on, että työsuhteen tunnusmerkit (erityisesti työn johdon ja valvonnan osalta) eivät täyty.

Työn tarjoaja tekee työkorvauksesta ennakonpidätyksen kuten palkastakin, mutta sen osalta ei ole velvollisuutta maksaa sotu- ja TEL-maksua. Työn suorittajan verokortti voi olla tavallinen palkansaajan verokortti tai ns. freelancer -verokortti. Työkorvauksia saava joutuu hankkimaan itselleen YEL-vakuutuksen, jos YEL-työtulot ovat keskimäärin vähintään 6 186,56 euroa vuodessa. (vuonna 2008). Työkorvaus soveltuu näin ollen satunnaisiin toimeksiantoihin. Henkilö voi saada työkorvauksia myös jos toimeksiantoja suoritetaan päätyön ohella sivutoimisesti.

Työkorvauksen saajaan ei sovelleta työlainsäädäntöä. Työkorvauksen saajan oikeudellinen asema on saman tyyppinen kuin yrittäjällä sillä erotuksella, että työkorvauksen saaja ei ole hakeutunut yrittäjäksi.

Freelancerin ongelmat työttömyyspäivärahan osalta

Freelance -työntekijän työaika ja palkka saattavat jäädä niin alhaisiksi, että työajan minimi (18 t / viikko) tai työssäoloehdon ansiotaso eivät täyty, jolloin työssäoloehtoa ei kerry. Nykyisten säännösten mukaan työssäoloehtoa voi kerryttää useammasta työsuhteesta 40 tuntiin saakka.

Freelancer, joka työskentelee sekä yrittäjänä että työntekijänä, voi kartuttaa työssäoloehtoa vain toisessa järjestelmässä. Joko hän on yrittäjien työttömyyskassan jäsen, jolloin työssäoloehto karttuu vain yrittäjätyöstä tai hän on työntekijäkassan jäsen, jolloin työssäoloehto karttuu vain työsuhteessa tehtävän työn perusteella. Lakimuutos, joka mahdollistaisi työssäoloehdon karttumisen molemmissa järjestelmissä yhtä aikaa, olisi tarpeen freelancereiden saattamiseksi tasa-arvoisempaan asemaan muiden työtä tekevien kanssa.

Freelancer, joka saa työttömyyspäivärahaa, voi työvoimaviranomaisten päätöksellä takautuvasti menettää päivärahan, jos työvoimaviranomainen katsoo freelancerin "työllistyneen omassa toiminnassaan". Tällainen on tulkinta, jos toiminnan työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokopäiväisen työn vastaanottamiselle. Freelancerilla voi olla mahdollisuus soviteltuun päivärahaan, jos työaika jää alle 75 % alan enimmäistyöajasta.