- Usein kysyttyä
- Yksityissektorin edunvalvonta
- Kuntasektorin edunvalvonta
- Valtiosektorin edunvalvonta
- Korkeakoulusektorin edunvalvonta
- Kirkonsektorin edunvalvonta
- Ammatinharjoittaja/yrittäjä
- Opiskelija
- Jäsenistön ammatteja
- Työelämätietoa
- Työlainsäädäntö
- Termit tutuiksi
- Oppaat
- Sopimukset
- Tutkimukset ja selvitykset
- Palkat, palkkiot ja suositukset
Suosittelemme, jos olet

H-L
Hakukielto
esim. kunnallisen viranhaltijayhdistyksen julkistama kielto hakea avoinna olevaa virkaa. On sallittua käyttää myös sopimusten ollessa voimassa edellyttäen, että ei pyritä sopimusten muuttamiseen.
Harmaa talous
Taloudellinen toiminta, jota hoidetaan “pimeästi” eli siten, että jätetään yhteiskunnalle kuuluvat verot, sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut hoitamatta.
Hidastuslakko
on työn hidastamisen muodossa toteutettu peitelty lakko (italialainen lakko). On kielletty virkaehtosopimusjärjestelmässä.
Iltalypsy
Vähän ennen sopimuksen syntymistä tai työtaistelun alkamista tapahtuva neuvottelu lisäetuuksien saamisesta.
Indeksi
Suhdeluku, joka ilmaiseen jonkin suureen, esimerkiksi palkkojen muutosta ajankohdasta toiseen.
Indeksiehto
Työ- ja virkaehtosopimuksissa käytetyillä indeksiehdoilla on tarkoitus korottaa palkkoja hintatason nousua vastaavasti. Indeksiehdon tuoma palkankorotus voi periaatteessa muodoltaan olla minkä tahansa yleiskorotusmuodon mukainen.
Istumalakko
Työntekijät kieltäytyvät työstä, mutta eivät jätä työpaikkaansa. Kielletty ves-järjestelmässä
Järjestelyvara
Sovittavissa alakohtaisesti - sijoitetaan joko asteikkoon tai kuten yleensä tehdään teksti-tarkistuksiin, hinnoitteluun, kuoppiin tai lisäpalkkioiden tarkastamiseen jne.
Järjestelyvararatkaisu = Kuoppakorotus
Julkisella sektorilla yleensä järjestelyvaroja käytettäessä jollekin henkilölle tai henkilöryhmälle tuleva palkkaluokan tarkistus.
Järjestäytymisaste
Liiton jäsenten kokonaismäärä suhteessa kaikkiin mahdollisiin jäsenkelpoisiin.
Järjestäytynyt
Työmarkkinajärjestön jäsen
Järjestöraja
Kahden liiton jäsenkunnan järjestäytymisen rajaus (on joko vakiintunut tapa, sopimus).
Kaprokki
Sopimusneuvotteluja koordinoiva neuvotteluryhmä
Keskitetty sopimus (= Keskitetty ratkaisu)
Palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen välinen valtakunnallinen sopimus palkkaehdoista tietyksi sopimuskaudeksi. Muodostaa alakohtaisten virka- ja työehtosopimusten perustan.
Keskusjärjestösopimus
Kahden tai useamman palkansaaja- ja työnantajajärjestön välinen sopimus työmarkkinoiden osa-alueesta, esimerkiksi irtisanomissuojasta tai työsuojelusta.
Koeaika
Työsopimuksen yhteydessä työntekijä ja työnantaja voivat sopia työn alkaessa koeajasta, joka on työsopimuslain mukaan enintään neljä kuukautta. Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta, mikäli siihen sisältyy työnantajan järjestämä erityinen yli neljä kuukautta kestävä koulutus. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaikaa saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Korpilakko
Yleensä yksittäisellä työpaikalla syntyvä lakko, joka syntyy ilman liiton myötävaikutusta.
Usein erotetaan seuraavat kolme muotoa
- aito korpilakko lakon organisoijana ei ole ammattijärjestö, vaan lakko puhkeaa järjestön kannanotoista riippumatta
- vale korpilakko on salaa ammattijärjestön organisoima
- oppositio korpilakko järjestön sisällä toimivan opposition organisoima järjestön sääntöjen vastainen
Kukkanen
Kustannuksiltaan tai muilta vaikutuksiltaan pieniä sopimuksen osia.
Kultainen kädenpuristus
Työnantajan tapa päästä rahalla eroon työntekijästä, jota ei enää halua työllistää. Kultainen kädenpuristus on yleensä suurehko summa rahaa, jolla työsuhde sovitaan päättyväksi ilman, että työntekijä esittää jälkikäteen mitään moitteita tai vaatimuksia työnantajaa kohtaan. Termiä käytetään yleensä ylimmän johdon saamiin erokorvauksiin liittyen.
Kuoppakorotus = Järjestelyvararatkaisu
jonkin palkkauksessa jälkeen jääneen viran/toimen tai ammattiryhmän saama erilliskorotus.
Kuusikko (nyk. viisikko)
Työmarkkinakeskusjärjestöjen puheenjohtajat (kts. Pikkurosvot/tiernapojat/viisikko).
Käyttökate
Summa, joka jää jäljelle, kun yhtiön liikevaihdosta on vähennetty varsinaisen toiminnan pyörittämisen kulut - sekä muuttuvat että kiinteät, kuten henkilökunnan palkat. Käyttökatteesta vähennetään tuloslaskelmaa tehtäessä edelleen satunnaiset kuluerät, rahoituskulut, poistot ja verot.
Lakko
Työntekijäjärjestön työnantajaan kohdistama työnseisaus tilanteessa, jossa työnantajajärjestö ja työntekijäjärjestö eivät ole päässeet kiistassaan yksimielisyyteen. Laillisesta lakosta annetaan etukäteen lakkovaroitus, ja lakko voidaan järjestää vain oltaessa niin sanotussa sopimuksettomassa tilassa eli edellisen työehtosopimuksen päätyttyä mutta ennen kuin uutta on saatu aikaan. Virkaehtosopimusjärjestelmässä se on lain tuntema sallittu työtaistelu ja sekin vain silloin kun virkaehtosopimus ei ole voimassa. Julkisella sektorilla lakko-oikeus on huomattavasti rajatumpi kuin yksityisellä sektorilla.
Lepoaika
Jos vuorokautinen työaika on pidempi kuin kuusi tuntia, työntekijällä on oikeus vähintään puolen tunnin pituiseen lepoaikaan. Lepoaikaa ei saa sijoittaa työpäivän alkuun tai loppuun.
Liittokierros
Pääsopijajärjestöt neuvottelevat kukin oman sopimusalansa virka- ja työehtosopimukset muista riippumatta.
Likviditeetti
Maksuvalmius eli yrityksen kyky suoriutua ajallaan laskujensa ja muiden menojensa maksamisesta. Vaikka yritys olisi varakas siten, että sillä olisi suuri omaisuus esimerkiksi kiinteistöissä, sen likviditeetti voi olla huono.
Lisät
Alan työ- tai virkaehtosopimuksessa tai henkilökohtaisesti sovitut kokemuksesta, työn vaativuu-desta, olosuhteista tai muusta johtuvat lisät palkassa.
Lomautus
Lomauttaminen tarkoittaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomautuksen syynä ovat tuotannolliset ja taloudelliset seikat sekä työn tilapäinen väheneminen.
Luontaisetu
Työsuhde-etu. Työnantajan kokonaan tai osittain kustantama etu, josta työntekijän on maksettava veroa samaan tapaan kuin palkasta. Veron määrä perustuu edun verotusarvoon, jonka määrittää veroviranomainen.
Luottamusmies
Pääsopijajärjestön jäsenten valitsema edustaja, jonka tehtävänä on edustaa ao. pääsopijajärjestöä virkaehtosopimukseen liittyvissä kaikissa asioissa, edustaa pääsopijajärjestön jäseniä muissakin työelämään liittyvissä asioissa sekä hoitaa paikallista neuvottelutoimintaa. Luottamusmiesjärjestelmä on pääsopijajärjestökohtainen. On todettava, että virkaehtosopimus-asioissa ei ole muuta muutoksenhakutietä kuin em. pääsopimuksen mukainen neuvottelutie.
Luottamusvaltuutettu
Henkilöstöryhmän edustaja, jonka työehdoista ei ole tehty työehtosopimusta.
Yhteystiedot
Puhelin 0201 235 340 ( kts. suorat )
Puhelinaika: ma klo 10-15, ti-to 9-15, pe 9-14
Faksi (09) 147 242
Maistraatinportti 4 A, 6. krs
00240 Helsinki



