Akavan Erityisalojen liittokokouksen työ- ja vaalijärjestys

Hyväksytty syysliittokokouksessa 20.11.2004

1 §
Liittokokouksissa noudatetaan yhdistyslakia, Akavan Erityisalat ry:n sääntöjä, tätä työjärjestystä sekä yleistä kokouskäytäntöä.


Äänioikeuden tarkistaminen

2 §
Akavan Erityisalojen sääntöjen 12 §:n mukaan määräytyvä jäsenyhdistysten äänioikeus tarkistetaan siten, että jäsenyhdistysten edustajat ilmoittautuvat liittokokoukseen saapuessaan. Jos jäsenyhdistyksestä on useampi kuin yksi edustaja, ilmoittaa kukin edustaja myös käytettävissään olevan äänimääränsä. Nimenhuuto suoritetaan vain niiden yhdistysten osalta, joiden edustaja ei ole kokouspaikalle tullessaan ilmoittautunut. Mikäli jäsenjärjestön edustaja saapuu kokoukseen äänioikeuden tarkistamisen jälkeen, on hänen ilmoittauduttava kokouksen sihteeristölle.

Akavan Erityisalojen säännöt 12 §:
Jäsenyhdistyksen äänimäärät liittokokouksessa lasketaan siten, että kullakin jäsenyhdistyksellä on liittokokouksessa yksi (1) ääni alkavaa 50 maksavaa jäsentä kohden.

Äänimäärää laskettaessa jäsenyhdistyksen jäsenmääränä pidetään jäsenmaksua vähimmäisjäsenmaksua maksavien jäsenten lukumäärää liittokokousta edeltävän kalenterivuoden päättyessä.

Jos yhdistys tulee liiton jäsenyhdistykseksi kesken kalenterivuoden, äänimäärä vahvistetaan sen perusteella, mikä yhdistyksen jäsenmaksua ja vähimmäisjäsenmaksua maksavien jäsenten määrä oli liittymispäivänä.

Jäsenyhdistys saa asettaa liittokokoukseen yhden (1) edustajan alkavaa kahta ääntä kohden. Kuitenkin, kun jäsenyhdistyksellä on yksi (1) ääni, saa se aina asettaa yhden (1) edustajan liittokokoukseen. Jäsenyhdistyksen liittokokousedustajana voi olla vain liiton jäsenyhdistyksen äänivaltainen jäsen.


Läsnäolo- ja puheoikeus

3 §
Liittokokouksessa on jäsenyhdistysten virallisten edustajien lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus vain Akavan Erityisalojen sääntöjen 13 §:n 4 momentissa mainituilla henkilöillä sekä henkilöillä, joille liittokokous on läsnäolo- ja puheoikeuden tai läsnäolo-oikeuden myöntänyt.

Akavan Erityisalojen säännöt 13 § 4 momentti:
Liiton hallituksen jäsenillä ja varajäsenillä, tilintarkastajilla sekä muilla näiden sääntöjen 10 §:ssä mainittujen toimielinten jäsenillä sekä liiton ja sen jäsenyhdistysten toimihenkilöillä on liittokokouksessa puheoikeus.


Puheenvuorot

4 §
Puheoikeutta käytetään puheenjohtajan myöntämänä. Puheenvuoron tulee keskustelun aikana koskea kulloinkin käsiteltävää asiaa - tai mikäli se on työjärjestyspuheenvuoro, kokouksen menettelytapakysymyksiä.

Puheenvuorot annetaan pyyntöjärjestyksessä. Työjärjestyspuheenvuorot ohittavat puhujalistan. Puheenjohtaja voi antaa Akavan Erityisalojen hallituksen jäsenille ja Akavan Erityisalojen toimihenkilöille vastauspuheenvuoroja ohi puhujalistan.


Keskustelu

5 §
Muutosesitykset on tehtävä kirjallisesti. Vähämerkityksiset muutosesitykset voidaan kokouksen puheenjohtajan päätöksellä ottaa käsittelyyn ilman kirjallista esitystä. Ponsiesitykset on tehtävä kirjallisesti. Ponsista äänestetään tarvittaessa asian käsittelyn lopuksi.

6 §
Kokous voi, puheenjohtajan pitäessä sitä tarpeellisena tai tehdyn kannatetun esityksen johdosta, päättää neuvottelu- tai muusta tarpeellisesta tauosta.


Äänestykset

7 §
Tullakseen käsittelyyn, ehdotus tarvitsee kannatuksen. Kannatetuksi ehdotukseksi katsotaan myös Akavan Erityisalojen hallituksen esitys, liittokokouksen asettaman valiokunnan tai muun monijäsenisen toimielimen tekemä esitys sekä useampaa kuin yhtä yhdistyksensä ääntä käyttävän liittokokousedustajan tekemä esitys.

Äänestys voidaan suorittaa nimenhuutoäänestyksenä, avoimena lippuäänestyksenä tai suljettuna lippuäänestyksenä.

Nimenhuutoäänestys tapahtuu äänestämällä jäsenyhdistyksittäin aakkosjärjestyksessä. Mikäli kokousedustajalla on useampia kuin yksi ääni, on hänen ilmoitettava edustamiensa äänten määrä.

Lippuäänestyksessä kokouksen ääntenlaskijat antavat jäsenyhdistysten kokousedustajille heidän käytettävissään olevan määrän puheenjohtajan määräämiä äänestyslippuja.

Lippuäänestys tapahtuu pudottamalla äänestysliput äänestysuurnaan jäsenyhdistyksittäin aakkosjärjestyksessä.

Avoin lippuäänestys voidaan kokouksen niin päättäessä järjestää myös siten, että jäsenyhdistyksen edustaja/edustajat kirjoittavat vain yhden lipun, johon merkitään jäsenyhdistyksen nimi ja äänimäärä.
Suljetussa lippuäänestyksessä äänestyslipussa ei saa olla muita merkintöjä kuin mitä puheenjohtaja on vaalissa määrännyt käytettäväksi, muutoin äänestyslippu hylätään.

Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Vaalit

8 §
Mikäli ehdokkaita on yhtä monta kuin valittavia, todetaan heidät valituiksi.

Vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

9 §
Suljetussa lippuvaalissa kokouksen ääntenlaskijat antavat jäsenyhdistysten kokousedustajille heidän käytössään olevan äänimäärän mukaisesti puheenjohtajan määräämiä äänestyslippuja.

Vaali tapahtuu pudottamalla vaalilippu tai vaaliliput äänestysuurnaan jäsenyhdistyksittäin aakkosjärjestyksessä. Vaalilipussa ei saa olla muita merkintöjä kuin mitä puheenjohtaja on vaalissa määrännyt käytettäväksi, muutoin äänestyslippu hylätään.

Akavan Erityisalojen sääntöjen 14 §:n mukaan Akavan Erityisalojen liittokokouksissa on vaaleissa käytettävä suhteellista listavaalia.

Akavan Erityisalojen säännöt 14§
Liittokokouksessa tai muussa monijäsenisessä toimielimessä vaalit järjestetään suhteellisena vaalina. Suhteellinen vaali toimitetaan yhdistyslain 29§:n 3 momentin 1-kohdan määräysten mukaisesti ja aina suljetuin lipuin. Vaalien ja äänestysten toimittamistapaa sekä kokousmenettelyjä varten liittokokous hyväksyy erillisen vaali- ja äänestysjärjestyksen.


10 §
Suhteellisessa listavaalissa menettelytapa on seuraava:
1. Asetetaan vaalitoimikunta, jossa on viisi (5) jäsentä sekä yksi tai useampi sihteeri;
2. vaalitoimikunta määrää minkälaisia ehdokaslistojen on oltava;
3. pidetään neuvottelutauko;
4. vaalitoimikunta tarkastaa ehdokaslistat;
5. kokouksen puheenjohtaja määrää listoille kirjaintunnukset;
6. kokouksen ääntenlaskijat jakavat äänestysliput;
7. toimitetaan vaali;
8. kokouksen ääntenlaskijat laskevat tulokset;
9. kokouksen puheenjohtaja julkistaa tuloksen.

Suhteellisessa listavaalissa valituiksi tulevat ne henkilöt, joiden vertausluvut ovat suurimmat.
Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajaa ja hallituksen muita jäseniä koskevan vaalin määräykset ovat erillisessä vaaliohjesäännössä.


Koeäänestys

11 §
Liittokokouksissa voidaan käyttää myös koeäänestystä. Mikäli liittokokouksen osanottajat hyväksyvät yksimielisesti koeäänestyksen tuloksen, voittaneen esityksen katsotaan tulleen kokouksen päätökseksi.


Jäsenäänestys

12 §
Mikäli liittokokous alistaa jonkin asian jäsenäänestykseen, päättää kokous äänestyksen toteuttamistavasta.


Työ- ja vaalijärjestyksen hyväksyminen ja muuttaminen

13 §
Tämän työ- ja vaalijärjestyksen hyväksymisestä ja muuttamisesta päättä liittokokous. Muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.