R-U

Rajariita
Kahden liiton keskenään käymä riita samasta jäsenkunnasta.

Reaalipalkka
Tarkoittaa brutto (nimellis)palkan reaaliarvoa. Käsite sisältää palkkojen ja hintojen muutokset, muttei sen sijaan verotuksen vaikutuksia. Taloustieteessä määritellään: bruttopalkkaindeksi jaetaan kuluttajahintaindeksillä.

Rikkuri
Lakon aikana lakonalaista työtä tekevä henkilö.

Saarto
on esim. virkamiesyhdistyksen kehoitus olla suorittamatta avoinna olevaan virkaan kuuluvia tehtäviä. on mahdollista käyttää myös sopimusten ollessa voimassa edellyttäen, että ei pyritä sopimusten muuttamiseen.

Sekalinja
Prosentuaalisen ja euromääräisen palkankorotuslinjan yhdistelmä. Käytössä on ollut mm. seuraavia tyyppejä

• yleiskorotus on tietyn euromäärän (a) mutta kuitenkin tietyn vähimmäistakuuprosentin (b) suuruinen (a/b) tai päinvastoin
• yleiskorotus on tietyn euromäärän (a) ja tietyn prosenttimäärän (b) yhteismäärä (a + b)
• yleiskorotus on tietyn euromäärän (a) ja tietyn prosenttimäärän (b) yhteismäärä mutta kuitenkin vähintään tietyn vähimmäistakuuprosentin (c) suuruinen (a + b/c)
   

Senttilinja
Yleiskorotus on euro- tai senttimääräisesti yhtä suuri kaikille.

Siipiveikko

Järjestäytymätön (= villi), joka ottaa edut, mutta ei osallistu työmarkkinajärjestelmän ylläpitoon jäsenyyden kautta.

Sopimuspalkkaindeksi

Sopimuskauden aikana työ- ja virkaehtosopimusten mukaan sovittujen palkkojen muutos indeksi.

Sosiaalipaketti

Sosiaalipaketilla tarkoitetaan sitä tulopoliittisen sopimuksen osaa, jossa määritetään esim. vuosiloma-, eläke-, sairaus-, vakuutus- perhepoliittiset ym. kysymykset.

Suositussopimus

Kunnallisten pääsopijajärjestöjen keskenään laatima sopimus sellaisista työmarkkina-asioista, joista ei voida tehdä virkaehtosopimusta. Suositussopimusten täytäntöönpano tapahtuu kunnanvaltuuston/liittovaltuuston päätöksellä. Tällaisia sopimuksia ovat mm. suositussopimukset työpaikkademokratiasta, henkilöstökoulutuksesta, työpaikkaterveydenhuollosta ja rationalisoinnista. Valtiolla näinä annetaan työnantajan yksipuolisin päätöksin, joskin neuvottelujen jälkeen.

Tarkistusneuvottelu

Sopimuskaudella käytävä neuvottelu siitä, johtavatko muuttuneet olosuhteet muutoksiin sopi-muksissa.

Tiernapojat
Työmarkkinakeskusjärjestöjen puheenjohtajien aiempi nimi.

Tulopolitiikka

Tulopolitiikka on tulopoliittisten sopimusten osapuolten sopimista yhteisesti hyväksytystä tulon muodostuksesta. Tulopolitiikan keinoryhminä erotetaan tavallisesti palkkapolitiikka, veropolitiikka, sosiaalipolitiikka ja hintapolitiikka sekä maataloustulopolitiikka.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu = tulopoliittinen sopimus = TUPO Työmarkkinakeskusjärjestöjen, muiden keskeisten etujärjestöjen ja valtiovallan kokonaissopimus talous-, tulo- ja palkkapolitiikassa sekä muissa työ- tai palvelussuhteen ehdoissa noudatettavista perusteista tietyksi sopimuskaudeksi.

Tulospalkka
Henkilön, henkilöryhmän tai yrityksen tulokseen sidottu palkka.

Työaika

On se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon sekä se aika, jonka hän on velvollinen muutoin olemaan työpaikalla tai työnantajan käytettävissä.

Työmarkkinapolitiikka

Valtion, työmarkkinajärjestöjen ja eri etujärjestöjen työ- ja palvelussuhteen ehtoihin sekä työrauhan ylläpitämiseen liittyvää toimintaa.

Työsopimus

Työsopimus on vapaamuotoinen ja se syntyy, kun työntekijä ja työnantaja sopivat työn tekemisestä ja siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Sopimuksen voi tehdä suullisesti, mutta tarkoituksenmukaista on tehdä se kirjallisesti. Työsopimuksen muodosta riippumatta työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista.

Työsuhde

Työsuhde syntyy, kun työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena (kts. Työsopimus).

Työsulku

on työnantajan sopimuksettomassa tilassa toimeenpanema työnseisaus, jonka tarkoituksena on työntekijäpuolen painostaminen työriidassa keskeyttämällä työnseisauksen piiriin kuuluvien työntekijöiden tehtävien suorittaminen ja palkan maksaminen. Työsulkua koskee vastaava ilmoitusvelvollisuus kuin työntekijäosapuolen työtaistelua.

Työsuojelu

Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää täydentävä yhteistyöorganisaatio, joka muodostuu työsuojelutoimikunnista, työsuojeluvaltuutetuista ja työsuojeluasiamiehistä. Se käsittelee pää-sääntöisesti työturvallisuutta (laajassa merkityksessä) ja työterveyttä.

Työsuojelurahasto
Työsuojelurahasto rahoittaa työelämään liittyvän uuden tiedon tuottamista ja tutkimuksen soveltamista käytäntöön. Se rahoittaa myös Työturvallisuuskeskuksen toimintaa. Rahaston päätösvaltaa käyttävät työmarkkinaosapuolet.

Työtaistelu

Toimenpide, jolla pyritään painostamaan neuvotteluosapuolta. Työehdoista saa lain mukaan ryhtyä työtaisteluun silloin, kun työ- tai virkaehtosopimus ei ole voimassa. Lakosta tai työsulusta on jätettävä kirjallinen ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnansovittelija toimistoon viimeistään kaksi viikkoa ennen työtaistelun alkamista. Kirjallisessa ilmoituksessa eli lakkovaroituksessa määritellään myös lakkorajat.
 

Työtaistelurahasto

Rahasto, johon järjestö kokoaa varoja käytettäväksi työtaistelussa olevien jäsentensä tukemiseksi.

Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Jos työntekijä niin pyytää, työtodistuksessa on mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidoista ja käytöksestä.
 

Työttömyysturva

Työttömyyden aikana työntekijä voi saada työttömyyspäivärahaa, kun hän on täyttänyt kymmenen kuukauden työssäoloehdon. Jos työttömäksi jäävä kuuluu työttömyyskassaan, hän saa kassan maksamaa ansioon suhteutettua päivärahaa. Ellei työtön ole kassan jäsen, Kansaneläkelaitos maksaa hänelle peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea.
 

Työtuomioistuin

Käsittelee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työsopimuksia ja virkamiesten virkaehto-sopimuksia koskevat sekä työsopimuslakiin ja virkaehtosopimuslakeihin perustuvia riita-asioita. Työtuomioistuimessa on päätoiminen puheenjohtaja ja 10 sivutoimista jäsentä. Tuomio on lopullinen - ei muutoksenhakua.

 V-Ö