Sivutoiminen ammatinharjoittajuus/yrittäjyys

Yleistä

Akateemisilla aloilla on yleistynyt yrittäjänä toimiminen varsinaisen päätyön rinnalla, eli ns. sivutoiminen yrittäjyys.

Sivutoiminen yrittäjä toimii usein freelancerina. Hän voi saada yksittäisten toimeksiantojen osalta ns. työkorvauksia (ks. työkorvausta koskeva osuus), jolloin yrittäjästatus puuttuu.

Sivutoiminen yrittäjä voi jäädä arvonlisäverovelvollisuuden ja YEL-vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle. Tällöin yritystoiminnan hallinnoiminen on yksinkertaista, siihen kuuluvat enää normaalin liiketoiminnan lisäksi lähinnä kirjanpito ja ennakkoverojen maksaminen. Mikäli arvonlisäverovelvollisuuden raja ja YEL-vakuuttamisvelvollisuuden raja ylittyvät, koskevat nämä velvollisuuden myös sivutoimista ammatinharjoittajaa ja yrittäjää.

Sivutoimisessa yrittäjyydessä on olennaista selvittää se, että yrittäjä ei harjoita kilpailevaa toimintaa työnantajansa kanssa. Työsuhteessa työntekijää sitoo lojaalisuusvelvollisuus. Toimiessaan sivutoimisena yrittäjänä henkilön on siis varmistettava se, että hänen yrittäjänä tekemänsä työ ei ole ristiriidassa päätoimen työnantajan intressien kanssa. Kilpailevan  toiminnan harjoittaminen voi muodostaa työnantajalle laillisen perusteen päättää työsopimus.

Työsopimuslain 9 luvun 3 ja 4 §:t kuuluvat seuraavasti:

3 § Kilpaileva toiminta
Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä.

Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella  estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta.

4 § Liike- ja ammattisalaisuudet
Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.

Jos sivutoiminen yrittäjä jää työttömäksi päätyöstään, hänen on mahdollista hakea soviteltua
työttömyyspäivärahaa. Edellytyksenä on, että työaika on enintään 75 % alan normaalityöajasta. Yrittäjän kohdalla voi varautua ongelmiin työvoimaviranomaisten kanssa, koska työajan seuranta on vaikeaa. Tällöin merkitystä saa myös yrittäjän toiminnallaan ansaitsema tulo. Jos tulot pysyvät tasoltaan samansuuruisina kuin palvelussuhteen voimassa ollessa, ei ongelmia sovitellun päivärahan saamisessa todennäköisesti tule.

Sivutoimet kuntasektorilla

Laki kunnallisesta viranhaltijasta sisältää seuraavan säännöksen, joka koskee kunnallisen viranhaltijan sivutointa:

Sivutoimi ja kilpaileva toiminta

Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, joista viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista.

Viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Lupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Lupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen peruuttamista.

Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.

Viranhaltija ei saa virkasuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita 3 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävinä.

Muusta kuin 2 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta viranhaltijan on tehtävä ilmoitus työnantajalle. Työnantaja voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 3 momentissa säädetyillä perusteilla.

Sivutoimet valtiolla

Valtion virkamiehen oikeudesta ottaa vastaan ja pitää sivutointa sääntelee valtion virkamieslain 18 §, joka kuuluu seuraavasti:

Virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Tuomari tai tuomioistuimen esittelijä ei saa ottaa vastaan tai pitää mitään sivutointa, ellei tuomioistuin hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Sivutoimilupa voidaan antaa myös määräajaksi ja rajoitettuna. Sivutoimilupa voidaan peruuttaa, kun siihen on syytä.

Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että virkamies ei saa  sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista taikka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa.

Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta virkamiehen on tehtävä ilmoitus  asianomaiselle viranomaiselle. Viranomainen voi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 2 momentissa säädetyillä perusteilla.

Sivutoimella tarkoitetaan 1-3 momentissa virkaa sekä palkattua työtä ja tehtävää, joista virkamiehellä on oikeus kieltäytyä, samoin kuin ammattia, elinkeinoa ja liikettä. Sen lisäksi, mitä tässä pykälässä säädetään, on noudatettava laissa tai asetuksessa eri hallinnonaloilla sivutoimista annettuja erityissäännöksiä.

Sivutoimen harjoittamista koskevan ilmoituksen tai lupahakemuksen yhteydessä esitetyt tiedot välimiesoikeusriidan asianosaisista ovat salassa pidettäviä.