3.3.2010

Suomen yliopistojen kaikki henkilöstöryhmät valmistautuvat lakkoon 18.3. – pääsopijat jättivät yhteisen lakkovaroituksen tänään

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry
YLIOPISTOSEKTORIN JÄSENTIEDOTE 3.3.2010/1

Mikäli yliopistojen sopimusneuvotteluissa ei edistytä, kaikkien Suomen yliopistojen kaikki henkilöstöryhmät vauhdittavat neuvotteluja aluksi päivän työtaistelulla 18. maaliskuuta. Työtaisteluvaroitus koskee noin 27 000 yliopistoissa toimivaa palkansaajaa.

Yliopistosektorin henkilöstöä edustavat pääsopijat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia jättivät tänään 3.3. yhteisen lakkovaroituksen valtakunnansovittelijalle ja työnantajalle.

JUKO neuvottelee akavalaisen yliopistoväen eduista

Akavalaisen yliopistoväen työehtosopimuksesta neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry (www.juko.fi). Kaikkien akavalaisten liittojen yliopistoissa toimiva henkilöstö on siis samassa veneessä. Mukana on myös muihin keskusjärjestöihin (Pardia/STTK ja JHL/SAK) kuuluva yliopistohenkilöstö.

Tämän vuoden alusta yliopistojen henkilöstö ei ole enää virkasuhteessa vaan kaikki ovat työsopimussuhteessa. Aiemmin yliopistoväen työ- ja virkaehtosopimuksista neuvoteltiin valtion pöydässä. Nyt neuvottelut käydään Elinkeinoelämä keskusliitto EK:n pöydässä ja yliopistotyönantajaa edustaa Yksityisen Opetusalan Liitto. Myös Suomen yliopistojen työnantajayhdistys SYTY on neuvottelupöydässä edustettuna.

Yliopistoväen asema luvattiin turvata

Työtaistelussa on kyse olemassa olevien etujen puolustamisesta, ei siitä, että henkilöstö vaatisi enemmän tai uusia etuja. Uuden yliopistolain myötä muuttunut työantaja on esittänyt neuvotteluissa ratkaisevia heikennyksiä aikaisempiin palvelussuhteen ehtoihin. Työnantaja haluaa heikentää mm. sairausajan palkkaa, työaikoja, vuosilomien kertymistä sairausloman ajalta, yt-menettelyä sekä luottamusmiesten ja työsuojeluhenkilöstön asemaa.

Työnantajan palkkatarjous on alempi kuin millään muulla keskeisellä sopimusalalla ja se alittaa jopa EK:n lanseeraaman ns. palkka-ankkurin tason. Kustannusvaikutukseltaan palkkatarjous on 0,04 prosenttia vuonna 2010.

Yliopistoneuvotteluja on käyty jo yli puoli vuotta, eikä niissä ole juuri edistytty.

– Tuntuu siltä, että uusi työantajataho testaa nyt palkansaajapuolta. Kyse on uuden sopimusjärjestelmän ensimmäisestä neuvottelusta, joka linjaa henkilöstön asemaa pitkälle tulevaisuuteen, sanoo JUKOn neuvottelupäällikkö Arja Vehmas.

– Yliopistouudistuksessa luvattiin turvata henkilöstön asema. Neuvottelupöydässä olleet työnantajan esitykset eivät täytä annettuja lupauksia vaan merkitsevät selviä heikennyksiä yliopistoväen etuihin. Työtaisteluvaroitus on välttämätön neuvottelujen vauhdittamiseksi, Arja Vehmas sanoo.

Näitä heikennyksiä työtaistelulla 18.3. vastustetaan:

Sairausajan palkka

Työantajan esityksen mukaan sairausajan palkallinen jakso lyhenisi radikaalisti nykyisestä. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että työntekijä putoaa sairausajan päivärahalle eikä tältä ajalta kerry enää vuosilomia. Jos henkilö on ollut vähintään kolme vuotta työssä, niin työnantaja maksaisi sairasajan palkan vain 35 kalenteripäivältä, kun työsuhteisten vastaava etuus valtion vanhassa sopimuksessa oli täysi palkka 28 kalenteripäivältä ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa palkasta enintään vuoden ajalta. Virkamiesten sairausajan palkan säännökset olivat vuoden 2009 loppuun saakka työsuhteisia paremmat.

Työaikajoustot

Työaikalain piirissä olevien työaikajoustot tapahtuisivat työnantajan määräämällä tavalla: esimerkiksi 9 tuntia päivässä ja 48 tuntia viikossa tai erikseen paikallisesti sovittaessa 10 tuntia päivässä ja 60 tuntia viikossa. Näin suuria joustoja ei ole missään muussa suomalaisessa työehtosopimuksessa. Lisäksi työnantaja voisi sijoittaa säännöllisen työajan sunnuntaille ilman työntekijän suostumusta.

Opetus- ja tutkimushenkilöstön asema

Opettajien 1 600 tunnin kokonaistyöaikasopimusta ollaan laajentamassa tutkijoihin ilman välttämättömiä suojasäännöksiä. Jatkossa tutkijoille voitaisiin määrätä opetusta ja muita uusia tehtäviä ilman selviä rajoja. Tämän vuoksi esimerkiksi väitöskirjan tekijät uhkaavat pudota lähes tyhjän päälle. Väitöskirjojen valmistuminen viivästyy. Opetuspainotteisten tehtävien opetuskatoissa on vielä epäselvyyttä ja vaarana on, että näiden ryhmien työmäärä kasvaa.
Nykyisen kaltainen sopimukseton tila aiheuttaa suurta epävarmuutta siitä, minkälaisessa työaika- ja työajanvalvontajärjestelmässä opetushenkilöstö jatkossa on.

Yliopistouudistuksessa luvattiin, että opetus- ja tutkimushenkilöstö pystyy keskittymään enemmän ydintehtäviinsä.

Palkkausjärjestelmien arviointi muuttumassa – miten?

Sopimuksettoman tilan vuoksi yliopistot eivät ole tehneet palkkausjärjestelmän mukaisia arviointeja ja tämän seurauksena palkankorotuksia on jäänyt saamatta. Työnantaja on esittänyt arviointijärjestelmään muutoksia, joiden seurauksista ei voi olla varma. Esimerkiksi henkilökohtainen suoriutumisarviointi tehtäisiin kaikkien osalta vain kahden vuoden välein.

Luottamusmiesten asemaan ja yt-toimintaan heikennyksiä

Heikennyksiä on esitetty luottamusmies- ja työsuojelujärjestelmään sekä yt-toimintaan. Sopimuksettoman tilan vuoksi yliopistoissa on jo nyt epäselvyyksiä siitä, kuka edustaa työntekijöitä tärkeissä asioissa, kuten yt-neuvotteluissa.

Palkankorotuksista lähes nollatarjous

Työnantaja ei ole tehnyt uutta palkkatarjousta aikaisemman lähes nollatarjouksen jälkeen. Rahasta keskustellaan seuraavan kerran, kun valtion neuvottelutulos on syntynyt.

Lisätietoja: asiamies Kalevi Juntunen, puh. 040 582 2780, kalevi.juntunen(a)akavanerityisalat.fi

Akavan Erityisalojen yliopistosektorilla työskentelee 960 jäsentä kaikissa yliopistoissa. Jäsentemme työehdoista neuvottelee Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, joka edustaa yhteensä 18 000 jukolaista yliopistoissa työskentelevää palkansaajaa. JUKO neuvottelee myös mm. Tieteentekijöiden liiton, Professoriliiton, Tekniikan Akateemisten Liiton ja monen muun liiton jäsenten eduista yliopistoissa.