Ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunnan toimintaohjelma

Monilla aloilla on paineita siirtyä palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjien määrän kasvu jatkuu varmasti tulevaisuudessakin. Se on haaste Akavan Eritysaloille, sen jäsenjärjestöille ja erityisesti ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunnalle.

Akavan Erityisalojen ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunnalla on ollut pitkän aikavälin toimintasuunnitelma alusta lähtien ja sitä on koottu, rakennettu ja kehitelty koko ajan osana toimikunnan työtä. Muuttuvassa maailmassa suunnitelmia on päivitettävä jatkuvasti, on oltava valmius ottaa kantaa nopeasti esiin tuleviin asioihin, mutta myös muistettava säilyttää toiminnan pitkäjänteisyys hitaasti toteutuvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt toimintasuunnitelma on muutettu toimintaohjelmaksi, joka edelleen ohjaa toimikunnan työtä.

I Yrittämisen haasteet ja riskit

II Kohderyhmät

III Edunvalvonta
IV Jäsenpito ja jäsenhankinta

V Vaikuttaminen ja viestintä

I Yrittämisen haasteet ja riskit

Yhteiskunta on asettanut haasteita sekä omalle yrittämisen edistämiselleen että yrittäjille ja yrityksille. Talouden kehittäminen vaatii yrittäjyyden kasvattamista niin kasvuvaiheessa kuin taantumassakin. Haasteet tulevat yrittäjälle kahdesta eri suunnasta, toisaalta viranomaisten ja muiden toimijoiden odotuksista, toisaalta omasta yrittäjyydestä ja arjesta.

Yrittämisen haasteet ovat osittain ristiriitaisia. Selvitysten mukaan monet yrittäjät ovat tyytyväisiä tämänhetkiseen yritystoimintaansa eivätkä ole kiinnostuneita sen laajentamisesta, vaikka julkisessa puheessa kannustetaan nimenomaan kasvuyrityksiä ja niiden kehittämiseen on saatavissa erilaisia tukia, useimmiten moninaisten hankkeiden kautta.

Yrittäjä törmää myös edelleen pinttyneisiin asenteisiin ja mielikuviin siitä, millainen oikea yrittäjä on. Nekin saattavat olla keskenään hyvin ristiriitaisia. Oman paikan ja identiteetin löytäminen saattaa olla vaikeaa, varsinkin jos toimii uudella tai kovassa muutosvaiheessa olevalla alalla.

Useimmiten kuitenkin yrittämisen esteinä ja samalla haasteina koetaan käytännössä vastaan tulevat hyvin konkreettiset asiat, kuten rajoittava ja pakottava lainsäädäntö, verotus, asiakashankinta, tuotekehitys, markkinointi ja myynti, hinnoittelu ja laskutus, yrittämisen ja perhe-elämän yhdistäminen, oma jaksaminen jne. Viime aikoina nämä asiat ovat olleet paljon keskustelussa, lausuntoja ja kannanottoja on pyydetty ja annettu ja parannusehdotuksia tehty. Yleisesti katsotaan yrittämisen olevan edellytys hyvinvointivaltion säilymiselle.

Yritystoimintaan kuuluvat riskit. Niihin varautuminen on haaste, johon eri yrittäjät suhtautuvat hyvin eri tavoin. Yrittäjällä tulisi olla riskienhallintasuunnitelma sekä oma turvaverkosto. Itse ei juuri voi vaikuttaa sellaisiin riskeihin kuin suhdanteiden vaihteluun, väestömuutoksiin tai esimerkiksi alihankkijana tilaajan konkurssiin. Henkilökohtaiset riskit ovat tietenkin työttömyys ja työkyvyn menetys. Yrittäjälle on varsinkin alkuvaiheessa hyötyä pitempään toimineiden kokemuksista, he jo tietävät yritystoiminnan uhat ja riskitekijät. Usein korostetaan myös sitä, että jokaisen yrittäjän on paras keskittyä siihen, mitä osaa ja ulkoistaa muu. Lopputulos on monesti kannattavampi kuin se, että yrittää tehdä kaiken itse. Säästöä tulee sekä ajassa että jaksamisessa.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien toimikunta on omalta osaltaan jaotellut yrittämisen haasteet seuraaviin osa-alueisiin:

1. Oma osaaminen ja sen päivittäminen
2. Asiakassuhteet ja verkostot
3. Talous, kannattavuus, hinnoittelu ja rahoitus
4. Perheen ja yrittämisen yhdistäminen
5. Työhyvinvointi ja työterveyshuollon järjestäminen
6. Yrittäjästä luodut mielikuvat
7. Toimintaympäristön muutokset

Eri aloilla toimivilla ammatinharjoittajilla ja yrittäjillä on omaan ammattiinsa liittyviä erityishaasteita, mutta monet asiat ovat myös yhteisiä.

1. Oma osaaminen ja sen päivittäminen

Oma osaaminen on perusta akateemiselle yrittämiselle. Selvitysten mukaan suurin osa korkeasti koulutetuista yrittäjistä on koulutuksensa jälkeen toiminut ensin palkansaajana, hankkinut siinä koulutuksen lisäksi tarvittavan kokemuksen sekä verkostot ja vasta sen jälkeen perustanut oman yrityksen. Entistä useammin eläkkeelle jääneet asiantuntijat perustavat oman yrityksen ja tarjoavat sen kautta osaamistaan oman halunsa ja jaksamisensa mukaan.

Jo perustamisvaiheessa on mietittävä oman osaamisen riittävyyttä tuottamaan sellaisia palveluita tai tuotteita, joilla on myös ostajia. Erityisosaamisella voi erottua muista ja löytää siten oman asiakassegmenttinsä.

Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu oman itsen korostaminen ja usko omaan tietoon ja taitoon voi olla liian vähäinen. Silloin on vaikea vakuuttaa muitakaan osaamisestaan, joka on kuitenkin se, mitä pitäisi myydä. Tähän voi vaikuttaa myös se, ettei ole tullut selvittäneeksi itselleenkään oman pätevyytensä ja osaamisensa eri puolia ja tasoa.

Omien tietojen ja taitojen analysointi on tärkeää senkin vuoksi, että niiden päivittäminen on iso haaste varsinkin pienyrittäjälle ja ammatinharjoittajalle. Ongelma on siinä, mistä ottaa ajan ja rahan itsensä kouluttamiseen, kun yleensä se, mitä myydään, on juuri aika eikä sitä rahaakaan tule koulutusten aikana.

2. Asiakassuhteet ja verkostot

Asiakas ja asiakassuhteet ovat haaste jokaiselle yrittäjälle. Määrättömästi kirjoja on kirjoitettu niiden hoitamisesta ja kaikista strategioista löytää sanan asiakaslähtöinen. Suhteiden rakentamiselle voi olla monenlaisia esteitä, kuten kilpailuklausuulit vanhoissa työsopimuksissa siirryttäessä palkansaajasta yrittäjäksi. Suhteiden hoidosta unohtuu vieläkin usein jälkimarkkinointi, vaikka useimpien ammatinharjoittajien ja yrittäjien tuloksesta suurin osa tulee kanta-asiakkailta tai heidän kauttaan.

Markkinointi on yhden hengen ja mikroyrityksille haastavaa monella tavalla. Pienen yrityksen resurssit on tunnettava tarkasti, jotta ei levitellä esitteitä ja muuta materiaalia niin, ettei tarjonta sitten riitäkään kysyntään. Ruuhkahuippujen purkamiseksi voi olla vaikea yhtäkkiä saada asiantuntevaa työvoimaa, varsinkin kun monella ammatinharjoittajalla koko toiminta perustuu omaan persoonaan.

Akavan Erityisalojen jäsenjärjestöihin kuuluu hyvin monenlaisia ammattilaisia ja asiantuntijoita, jotka toimivat myös sellaisilla aloilla, joissa työn laskuttamiseen ei ole olemassa selkeitä taulukoita ja käytäntöjä. Yrittäjänä toimivalla siihen liittyy myös se, että yritystoiminnassa tulee varsinaisen työn lisäksi myös sellaisia kuluja, joita ei-yrittäjät eivät aina tiedä. Kaikki kulut ja kaikki tehty työ pitäisi kuitenkin pystyä laskuttamaan.

Osa asiantuntijatyöstä on myös urakkaluontoista, mikä merkitsee tulojen epäsäännöllisyyttä. Joissakin tapauksissa maksut tulevat asiakkaalta vasta viikkojen tai jopa kuukausien jälkeen työn luovutuspäivästä.

Verkostojen merkitys on asiakashankinnassa suuri. Käytännössä se tarkoittaa, että aikaa on varattava oman alan tilaisuuksille, tapahtumille ja messuille. Myös esimerkiksi yhteiskunnallisen toiminnan ja harrastusten kautta syntyy hyödyllisiä verkostoja. Verkostojen kautta pysyy myös ajan tasalla muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kilpailutilanne on hyvin erilainen eri alojen ja eri alueilla toimivilla yrittäjillä. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat joidenkin yritysten tilanteeseen hyvinkin nopeasti ja yrittäjän on seurattava muutoksia aktiivisesti. Yhteisten pelisääntöjen aikaansaaminen helpottaa jokaisen yrityksen toimintaa ja tavoitteena tulee olla myös samanlainen kohtelu eri viranomaistahoilla koko maassa.

3. Talous, kannattavuus, hinnoittelu ja rahoitus

Talouskysymykset ovat tietenkin kaiken yritystoiminnan keskeinen haaste. Yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvät vaikeudet ovat moninaiset: tulot voivat vähentyä, kun asiakkaita ei vielä ole, kuitenkin käynnistäminen vaatii investointeja jne. Oma osaaminen harvoin riittää pankille lainan vakuudeksi. Alkaville yrittäjille on kyllä tarjolla neuvontaa ja mahdollisuus osallistua erilaisiin hankkeisiin, joista saattaa olla apua asiakkaiden hankintaan. Erilaisten hautomoiden kautta voi myös alentaa alkuvaiheen kustannuksia.

Kannattavuus on yritystoiminnan jatkumisen välttämätön edellytys. Sen saavuttaminen vaatii sekä tuotteiden ja palveluiden että yritystoiminnan hallintaa. Siinä LTS eli liiketoimintasuunnitelma on hyvä apuväline, varsinkin säännöllisesti päivitettynä. Hinnoittelu on keskeinen osa kannattavuuden suunnittelua. Monille ammatinharjoittajille ja mikroyrittäjille se on myös erityinen haaste silloin, kun hintasuosituksia ei ole ja toimeksiannot voivat olla hyvin erilaisia.

Asiantuntijayrittäjien tilanteet ovat rahoituksen suhteen hyvin erilaisia, toisten ei tarvitse tehdä suuria investointeja, toiset tarvitsevat erityistiloja ja -välineitä. Kasvuyrityksille tarjotaan aktiivisesti erilaisia kehittämishankkeita ja rahoitusta, mutta kasvuhakuisuutta ei pienillä yrittäjillä välttämättä ole. Rahoitusmahdollisuuksia on kuitenkin olemassa, EU:n rahoituksista löytyy tietoa Eurooppalaisesta pk-portaalista, suomalaisista rahoituksista mm. ELY-keskuksista, Finnverasta ja seudullisista kehittämiskeskuksista.

Erityisen ongelman yritystoiminnassa aiheuttavat taloudellisesti epätasaiset vuodet. Ennakkoverot lasketaan ja maksetaan edellisen vuoden tason mukaan, niiden määrän seuraaminen ja tarvittavien muutosten on aikaa vievää ja hankalaa. Tilannetta helpottaisi tulojen jaksottaminen verotuksessa. Verotilien toimivuus?

Taloudellinen epävarmuus yhdistettynä palkansaajia heikompaan sosiaaliturvaan on yksi niistä merkittävistä esteistä yrittäjäksi ryhtymiselle tai yrittäjänä jatkamiselle, johon on etsitty ratkaisuja pitkään. Tietysti yrittäjäkin voi hankkia esimerkiksi työttömyysturvan itselleen, kunhan on valmis myös maksamaan sen itse. Parannuksia on tullut, mutta edelleen tarvitaan yrittäjien ja ammatinharjoittajien omaakin aktiivisuutta.

4. Perheen ja yrittämisen yhdistäminen

Perheen ja työn yhteensovittaminen ei ole enää vain yrittäjien ongelma, vaan moni akavalainen asiantuntija tekee työtään tässä mielessä hyvin yrittäjämäisesti. Säännöllistä työaikaa tekevien on usein vaikea ymmärtää yrittäjän ’vapautta’ tehdä töitä silloin, kun niitä on. Käytännössä se merkitsee varsinkin yksinyrittäjälle ja mikroyrittäjälle välillä pitkiä työpäiviä ja työviikkoja, joskus lomien peruuttamista toimeksiantojen vuoksi – kaiken kaikkiaan hyvin vaihtelevia työaikoja.

Varsinkin naisyrittäjien osalta on moneen kertaan todettu, että yrittäminen ja äitiys on vaikea yhdistelmä, samaan tapaan kuin omaishoitajan ja yrittäjän roolien yhdistäminen. Jälleen kerran törmätään siihen, että omaan osaamiseen ja asiantuntijuuteen perustuvassa yritystoiminnassa on hankala löytää sopivia ratkaisuja sijaisten avulla.

Suomi ikääntyy nopeammin kuin monikaan maa maailmassa, ja se merkitsee omaishoidon tarpeen kasvamista. Käytännössä se voi tarkoittaa paitsi vanhemmista, niin myös puolisosta huolehtimista, mikä voi olla hyvin vaikeaa toteuttaa yritystoiminnan ohella.

5. Työhyvinvointi ja työterveyshuollon järjestäminen

Yrittäjyyteen liittyy monilla mielikuva aina töissä olevasta ja ainakin työasioita miettivästä yrittäjästä, joka on ympäri vuoden ja vuorokauden asiakkaan saatavilla. Tämä mielikuva on myös monella yrittäjällä itsellään ja sen mukainen toimintatapa. Yritystoiminta voi olla elämäntapa, mutta se voi olla myös vain työ, josta lähdetään vapaalle.

Työhyvinvointiin on jo usean vuoden ajan kiinnitetty suurta huomiota. Varsinkin viime aikoina siitä on puhuttu paljon, kun valtiovallan taholta on katsottu työurien pidentämisen olevan välttämätöntä hyvinvointivaltion säilymiseksi. Yrittäjä ei kuitenkaan voi jäädä esimerkiksi vuorotteluvapaalle.

Työterveyslaitoksella on laadittu nk. hyvinvointikierre, jonka hyvinvoiva yrittäjä saa aikaan:
hyvinvoiva yrittäjä -> hyvinvoiva henkilöstö -> työolot kunnossa -> yritystoiminta kunnossa -> yrityksen tuottavuus -> yrityksen hyvä maine -> työvoiman houkuttelu -> uudet tarpeet, uudet yritykset ja palvelut -> yhteistyö -> yhteiskuntavastuu -> alueen hyvä maine -> elinvoimainen alue. Siinä lähdetään yritystoiminnan merkityksestä paitsi yritykselle itselleen, myös koko alueelle. Yrittäjän hyvinvoinnilla on myös yhteiskunnallinen ulottuvuutensa.

Monenlaiset asiat vaikuttavat yrittäjän hyvinvointiin, kuten terveydentila, stressi, työaika, uni, liikunta ja ravitsemus sekä aikahaasteet, joiksi vuonna 2010 yrittäjien hyvinvoinnista tehdyn tutkimuksen mukaan luetaan työn ja perheen suhde, viestintä, toimistorutiinit, markkinointi, asiakashankinta, työtyytyväisyys ja se, ettei yrittäjällä ole selkeää kuvaa yrityksen tuloksesta. Tutkimuksen mukaan terveys, työkyky, työtehokkuus ja stressi korreloivat suuresti keskenään ja sen vuoksi toimivan terveydenhuollon tulisi olla yrittäjälle peruspalvelu. Elämäntapojen suuren merkityksen vuoksi todetaan, että yrittäjien hyvinvointia tukevan järjestelmän luominen Suomeen on välttämätöntä. Aikahaasteet sen sijaan ovat osa liiketoiminnan kehittämistä ja siten kunkin yrittäjän omissa käsissä.

Työterveyshuollon voi jokainen yrittäjä ostaa itselleen, mutta varsinkin pienimmissä yrityksissä se jää usein tekemättä. Selvitysten mukaan miehet järjestävät työterveyshuollon itselleen useammin kuin naiset.

Ammatinharjoittajan ja yksinyrittäjän työ perustuu useimmiten yrittäjän persoonaan eikä sijaisjärjestelyillä välttämättä voida pitää yritystoimintaa käynnissä. Yksin toimivalla ei myöskään ole työyhteisöä, jolloin ainakin vertaistukea pitäisi jostakin löytää.

6. Yrittäjästä luodut mielikuvat

Akateemiset yrittäjät identifioituvat ennemminkin professionsa ja ammattikuntansa kuin yrittäjyyden mukaan. Tällöin ero vastaavia töitä palkansaajana tekeviin ei ole niin suuri kuin yleisessä asenneilmastossa, jossa vieläkin kuulee vuosikymmenten takaisia ajatuksia siitä, miten yrittäjän kelpaa. Asenteet ovat muuttuneet 2000-luvulla merkittävästi ja muuttuvat edelleen yrittäjyysmyönteiseen suuntaan, mikä näkyy mm. opiskelevien nuorten mielikuvissa.

Yritysten välillä on kilpailua, se kuuluu yrittäjyyteen. Toisten yrittäjien asenteisiin on vaikea vaikuttaa muulla kuin verkostoitumisella ja yhteistoiminnalla. Erot suurten yritysten, pk-yritysten, mikroyritysten ja ammatinharjoittajayrittäjien välillä ovat suuret sekä mielikuvissa että käytännössä. Oikeiden käsitysten saamisessa tiedotusvälineillä on paljon vaikutusta, samoin avoimuudella omassa yritystoiminnassa.

7. Toimintaympäristön muutokset ja tulevaisuuden arviointi

Muutokset työn tekemisessä mm. tekniikan, verkostoitumisen ja yhteydenpidon osalta ovat nopeampia kuin koskaan ennen. Jatkuva hereillä olo ja uusien asioiden omaksuminen kuuluvat vääjäämättä monen yrittäjän arkeen. Se vie oman aikansa, mutta se voi myös tuoda aikaa. On muistettava, että myös ihmisten arvomaailma muuttuu ja sen myötä kulutustottumukset. Niihin vastaaminen tuo omat haasteensa.

Työtahdin kiihtyminen on yhteinen ongelma niin palkansaaja- kuin yrittäjäasiantuntijalla. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan yhteistä tavoiteasettelua yhteiskunnassa ja siinä ammattiyhdistysliikkeellä on tärkeä osa. Kiire ei tuo työhyvinvointia eikä pidennä työuria.

Jokainen yrittäjä joutuu miettimään myös oman toimintansa tulevaisuutta. Palvelut ja tuotteet on arvioitava asiakkaan näkökulmasta ja se on suhteutettava omiin resursseihin ja mahdollisuuksiin. Palvelu- ja asiantuntijayrittäjyys on kasvussa ja paineita kasvuun tulee julkisen talouden kiristymisen myötä lisää. Tulevaisuuden tutkimuksen luomat skenaariot antavat mahdollisuuden sijoittaa oma toiminta hyvinkin erilaisiin ympäristöihin.

II KOHDERYHMÄT

jotka ovat keskeisiä edunvalvonnassa, koulutuksessa ja muussa toiminnassa:

• Päätoimiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät
• Osa-aikaiset ja sivutoimiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät
• Apurahojen avulla työskentelevät
• Ei-työsuhteiset freelancerit
• Itsensä työllistäjät

III EDUNVALVONTA

1. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien sosiaaliturva

Ammatinharjoittajan ja yrittäjän sosiaaliturvassa on eroja verrattuna palkansaajan sosiaaliturvaan. Kun kysymys on esimerkiksi työttömyydestä, sairastumisesta tai opiskelusta, ei eroja voida perustella yritystoimintaan liittyvällä yrittäjän riskillä. Perusteettomat erot osaltaan vaikeuttavat siirtymistä palkansaajasta yrittäjäksi.

Yrittäjän eläkelain mukainen vahvistettu työtulo heijastuu suoraan ammatinharjoittajan ja yrittäjän sosiaaliturvan tasoon. Jos ammatinharjoittaja on huonoina aikoina joutunut alentamaan YEL:n mukaista työtuloa, heikentyy hänen sosiaaliturvansa.

Muissa kuin yritystoiminnan lopettamistilanteissa ammatinharjoittajalta ja yrittäjältä edellytetään sitä, että toiminta on keskeytyneenä 4 kuukautta ennen kuin oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa. Neljän kuukauden keskeyttämisvaatimus on kohtuuttoman pitkä. Perheenjäsenen oikeutta työttömyysturvaan on parannettu siten, että perheenjäsenellä on oikeus työttömyysturvaan, mikäli perheenjäsenen tekemä työ yrityksessä loppuu tuotantosuunnan lopettamisen tai muun syyn takia. Tämä koskee kuitenkin vain sellaisia perheenjäseniä, jotka eivät omista yrityksestä mitään. Lisäksi perheenjäsen ei ole oikeutettu työttömyysturvaan mikäli työsuhde päätetään yksinomaan taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla.

Ammatinharjoittaja ja yrittäjä on oikeutettu aikuiskoulutustuen perusosaan, mutta ei lisäosaan. Aikuiskoulutustuen saamisen edellytyksenä on, että ammatinharjoittajan tulot ovat vähentyneet vähintään 1/3 koulutuksen aikana. Ammatinharjoittajan tulee esittää selvitys tulojen vähenemisestä koulutusaikana. Tämän selvityksen antaminen ei ole ongelmatonta, koska ammatinharjoittajan tulot eivät ole säännöllisiä ja tästä johtuen on vaikea osoittaa tulojen väheneminen nimenomaisesti kyseisenä aikana.

Mikäli toimintaa harjoitetaan osakeyhtiön tai henkilöyhtiön muodossa, ovat yhtiömiehen sairaan lapsen hoitajan palkkaamisesta aiheutuvat kulut verotuksessa vähennyskelpoisia. Tätä oikeuttaa ei ole kuitenkaan toiminimiyrittäjillä, joka asettaa eri yhtiömuodot perusteetta erilaiseen asemaan.

1.1 Tavoitteet

• YEL-maksun porrastaminen
• YEL-tulon heijastus sosiaaliturvan tasoon lievemmäksi
• Toiminimellä toimivan yrittäjän oikeus sairaan lapsen hoitajan palkkakustannusten verovähennykseen
• Aikuiskoulutustuki
  • lisäosan saaminen
  • näyttö opintoihin osallistumisesta tai opintosuoritus riittäväksi edellytykseksi
• Työttömyysturvan parantaminen
  • työttömyyskassan maksujen alentaminen
  • 4 kuukauden keskeytysvaatimuksen poistaminen
  • perheenjäsenen työttömyysturvan parantaminen
• Mahdollisuus olla jäsenenä sekä palkansaajien työttömyyskassassa että yrittäjien työttömyyskassassa
• Yrittäjän vuorotteluvapaa
• Eri yritysmuotojen samanlaiset mahdollisuudet työterveyshuoltoon

1.2 Keinot

Vaikuttaminen Akavan AYJ:n ja EPO:n kautta. Yhteistyö muiden liittojen kanssa.

2. Yritystoiminnan verotus

Yksinyrittäjät muodostavat Suomen yrityskannasta lähes kaksikolmasosaa. Yksinyrittäjien tuloista suuri osa verotetaan ansiotuloina.

Osinkotuloista on verovapaata määrä, joka vastaa 9 %:n vuotuista tuottoa osakkeiden matemaattiselle arvolle. Jos osinko ylittää 9 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, ylimenevästä osasta 70 % verotetaan ansiotulona ja 30 % on verovapaata. Yhden hengen osakeyhtiöillä, joilla toiminta perustuu omaan osaamiseen, ei ole huomattavaa nettovarallisuutta. Tämän johdosta osinkotuloista huomattava osa verotetaan ansiotuloina, joka aiheuttaa kaksinkertaisen verottamisen.

Useat yksin toimivat ammatinharjoittajat ja yrittävät myyvät palveluita; omaa osaamistaan. Asiakkaina on usein yleishyödyllisiä yhteisöjä, jotka eivät voi vähentää arvonlisäveroa. Arvonlisäveron korottaminen vaikeuttaisi usean palveluita myyvän ammatinharjoittajan yritystoimintaa.

2.1 Tavoitteet

• Ansiotuloverotuksen alentaminen
• Yhteisöverokannan (26 %) alentaminen
• Osinkotulojen yksinkertainen verotus
• Arvonlisäverokannan (23 %) säilyttäminen

2.2 Keinot

Vaikuttaminen Akavan AYJ:n ja EPO:n kautta. Yhteistyö muiden akavalaisten liittojen kanssa.

3. Julkiset hankinnat

3.1 Tavoitteet

Jäsenten tietoisuuden ja osaamisen lisääminen

3.2 Keinot

Julkisia hankintoja koskevasta laista tiedottaminen ja kouluttaminen.

4. Ammatinharjoittajan taloudellinen tuki ja rahoitus

Tieto käytettävissä olevista taloudellisen tuen muodoista ja erilaisista rahoitusvaihtoehdoista on tärkeää sekä yritystoimintaa aloitettaessa että yritystoiminnan aikana.

4.1 Tavoitteet

Jäsenillä ajantasainen tieto erilaisista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista

4.2 Keinot

• Erilaisten tuki- ja rahoitusmahdollisuuksien listaus liiton internet-sivuilla, listan päivittäminen, avaaminen ja uusista tuki- ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen.
• Koulututustilaisuuksien järjestäminen

5. Tekijänoikeusasiat

Yritystoiminnassa on keskeistä tunnistaa tekijänoikeus ja huomioida tämä palveluiden ja/tai tuotteiden myyntiä koskevissa sopimuksissa. Tekijänoikeuden luovuttamisessa tulee kiinnittää huomiota luovutuksen laajuuteen ja siitä saatavaan korvaukseen.

5.1 Tavoitteet

Jäsenten tietoisuuden lisääminen tekijänoikeudellisissa asioissa.

5.2 Keinot

• Koulutuksen järjestäminen
• Yhteistyö tekijänoikeusjärjestöjen kanssa
   

6. Ammatinharjoittajan työoikeudellinen osaaminen

Usein myös yhden hengen yritykset laajentavat toimintaansa ja palkkaavat työntekijän. Ammatinharjoittajan ja yrittäjän on tärkeää tietää työsuhteesta aiheutuvat omat oikeutensa ja velvollisuutensa työnantajana sekä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet.

6.1 Tavoitteet

Työoikeudellisen osaamisen edistäminen.

6.2 Keinot

Koulutuksen järjestäminen.

7. Yrittäjyyskoulutus

Yrittäjyyskoulutukseen tulee kiinnittää huomioita sekä ammattikorkeakouluissa että korkeakoulussa. Se tulee saada osaksi opinto-ohjelmaa.

7.1 Tavoitteet

Yrittäjyyden edistäminen

7.2 Keinot

Yrittäjyyskoulutuksen määrään ja laatuun vaikuttaminen

IV Jäsenpito ja jäsenhankinta

1. Jäsenedut

1.1 Olemassa olevat jäsenedut

• Akavalainen ammatinharjoittajien ja yrittäjien edunvalvonta
• Lakimiespalvelut
• Neuvonta ammatinharjoittamiseen ja yrittämiseen liittyvissä asioissa
• Apu ammatinharjoittamisen ja yrittämisen ongelmatilanteissa
• Vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus
• Vastuu- ja oikeusturvavakuutus
• Ammatillinen edunvalvonta
• Ammatilliset ja alueelliset tapahtumat
• Jäsenkoulutukset
• Perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta
• Itsenäisen ammatinharjoittajan ja yrittäjän opas
• Ammatinharjoittajien ja yrittäjien pörssi
• Mentorointiopas

1.2 Toimeksiantosopimus ja yleiset sopimusehdot

• Yleinen toimeksiantosopimusmalli
• Tapahtumatuotantoa koskeva toimeksiantosopimusmalli
• Alakohtaisten toimeksiantosopimusmallien laatiminen tarpeen mukaan

1.3 Ammatinharjoittajien ja yrittäjien koulutukset

1.4 ASLAK –kuntoutus

1.5 Tavoitteet

• Jäsenetujen kehittäminen
• Mentoroinnista jäsenetu
• Yrittäjän työhyvinvointia koskeva mahdollinen hanke

2. Jäsenhankinta

2.1 Tavoitteet
Jäsenmäärän kasvattaminen

2.2 Keinot

• Esite
• Kotisivut
• Suoramarkkinointi EPortin avulla
• Minustako itsenäinen ammatinharjoittaja/yrittäjä –koulutukset
• Verkostoitumistapahtumat
• Jäsenhankintatilaisuudet

V Vaikuttaminen ja viestintä

1. Sisäinen vaikuttaminen ja viestintä

Sisäinen vaikuttaminen ja viestintä ammatinharjoittajuuteen ja yrittämiseen liittyvissä asioissa tarkoittaa vaikuttamista ja viestintää suhteessa Akavan Erityisaloihin ja jäsenjärjestöihin. Se tarkoittaa myös vaikuttamista ja viestintää Akavan elinkeinopoliittisessa toimikunnassa ja Akavan ammatinharjoittajien ja yrittäjien jaostossa.

2. Ulkoinen vaikuttaminen ja viestintä

Ulkoinen vaikuttaminen ja viestintä käsittää yhteydenpidon viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Siihen kuuluu myös kannanottojen ja lausuntojen antaminen sekä pyydettynä että tarvittaessa oma-aloitteisesti esimerkiksi Akavan Erityisaloille, Akavalle ja muille keskusjärjestöille, muilla liitoille sekä ministeriöille.