Ulkomaantyö ja työttömyysturva

Ulkomaille työhön muuttavalle palkansaajalle ei ensimmäisenä tule mieleen työttömyysturvan varmistaminen kohdemaassa. Kansainvälisten sopimusten ja kansallisen lainsäädännön perusteella siirtymäajat ovat varsin lyhyitä, joten asiat pitää selvittää ja hoitaa kuntoon jo ennen muuttoa. Muutoin voi syntyä jo ansaittujen etujen menetyksiä.

Sovellettavat säännökset

Kansallisten lakien mukaan sosiaaliturvaa myönnetään yleensä sen maan säännösten mukaan, jossa henkilö asuu. Työttömyysturva määräytyy sen maan säännösten mukaan, jossa työtä tehdään, riippumatta työntekijän tai työnantajan kotipaikasta.

Paikalta palkattuun sovelletaan työntekomaan kansallista lainsäädäntöä, toisessa maassa lyhytaikaisesti työskentelevään työntekijään eli lähetettyyn työntekijään taas Suomen lainsäädäntöä. Maiden välillä on myös solmittu kahdenvälisiä sosiaaliturvasopimuksia, joilla on sovittu valtioiden keskinäisestä vastuunjaosta ja joilla pyritään välttämään kahdenkertaisten maksujen maksaminen.

Työntekijään sovellettavien säännösten kannalta olennaista on ymmärtää paikalta palkatun ja lähetetyn työntekijän statuksen ero. Lisäksi suomalaiselle työntekijälle on merkitystä sillä, työskenteleekö hän EU/ETA-alueella tai Pohjoismaissa ja onko maiden välillä solmittu sosiaaliturvasopimus vai ei (ns. kolmannet maat).

Mitä tarkoittaa lähetetty työntekijä?

Lähetetyn työntekijän työ liittyy usein tiettyyn ennalta suunniteltuun ulkomaanprojektiin. Työntekijä voi olla työnantajan palveluksessa ennestään tai hänet voidaan palkata tätä projektia varten. EU:n sosiaaliturva-asetuksessa edellytetään, että työntekijän tulee olla vakuutettuna Suomessa ennen työkomennukselle lähtemistä. Kohdemaassa jo asuvaa tai työskentelevää ei voida pitää lähetettynä työntekijänä.

Lähetetyn työntekijän tulee olla koko komennuksen ajan työsuhteessa suomalaiseen työnantajaan, jolla on työn johto- ja valvontaoikeus sekä palkanmaksuvastuu. Yhdysvaltojen kanssa solmitussa sopimuksessa pidetään lähetettynä työntekijänä myös ulkomailla rekisteröidyn tytäryhtiön palvelukseen siirtyvää. Sama koskee henkilöä, joka on ensin lähetetty Suomesta kolmanteen valtioon ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin. Joissain kahdenvälisissä sopimuksissa lähetetyn työntekijän statusta on laajennettu myös sidosyhtiön palveluksiin meneviin (Israel, Kanada ja Quebec, Latvia, Liettua ja Viro).

Lähetetty työntekijä ja hänen perheenjäsenensä vakuutetaan Suomessa. Kun sosiaaliturva maksetaan Suomesta, on sekä työnantajan että työntekijän maksettava lakisääteiset maksunsa Suomeen, vaikka työ tehdään ulkomailla. Työntekijä saa Eläketurvakeskukselta ja/tai Kelalta todistuksen siitä, että hän on vakuutettu Suomessa. EU/ETA-alueen ja sopimusmaiden asiat hoitaa Eläketurvakeskus ja kolmansien maiden Kelan ulkomaanyksikkö (aik. Kelan kansainvälisten asioiden ryhmä).

Lyhytaikaiseksi työskentelyksi katsotaan sosiaaliturvasopimuksesta riippuen 1-5 vuotta kestävä määräaikainen komennus. Pääsäännön mukaan lähetetyn työntekijän todistusta ei voida antaa, mikäli jo etukäteen tiedetään, että komennus kestää yli vuoden. Tällaisessa tapauksessa työntekijän sosiaaliturva Suomessa lakkaa jo muuttohetkellä ja Kela kortti on luovutettava Kansaneläkelaitokselle.

Jos työntekijä kuitenkin halutaan pitää Suomen sosiaaliturvan piirissä, hänelle on haettava poikkeuslupa. Eläketurvakeskus, työnantaja, työntekijä ja työntekomaan viranomainen voivat sopia, että työntekijä pysyy Suomen sosiaaliturvan piirissä. Poikkeuslupaa ei yleensä myönnetä yli viideksi vuodeksi.

Jos työntekijä siirtyy ulkomailla toisen suomalaisen tai ulkomaisen työnantajan palvelukseen, hän ei enää ole sopimusten tarkoittama lähetetty työntekijä. Työntekijän sosiaaliturvaan sovelletaan työntekomaan säännöksiä. Tällöin on ensi tilassa selvitettävä kohdemaan sosiaaliturva ja erottava Suomen sosiaaliturvasta ja suomalaisesta työttömyyskassasta. Tämä koskee myös lähetetyn työntekijän puolisoa, joka menee ulkomaisen työnantajan palvelukseen paikan päällä.

Lähetetyn työntekijän työttömyysturva suomalaisesta työttömyyskassasta

Suomen työttömyysetuuksien saamisen edellytyksenä on paluu Suomeen. Ansiosidonnaisen päivärahan saamisen edellytyksenä on lisäksi se, että työntekijä on pysynyt suomalaisen työttömyyskassan jäsenenä ulkomaankomennuksen ajan ja että jäsenmaksut on maksettu ajallaan.

Työntekijän on ilmoittauduttava asuinpaikkakunnan työvoimatoimistossa kokoaikatyötä hakevaksi työnhakijaksi. Päivärahaa voidaan maksaa, mikäli henkilö on lähinnä 24 edellisen kuukauden aikana ollut palkkatyöntekijänä vähintään 43 sellaista työssäoloviikkoa, jossa työaika on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa ja palkka työehtosopimuksen mukainen tai, jollei alalla ole työehtosopimusta, vähintään 910 euroa/kk kokoaikaisesta työstä.

Ansiosidonnaisen päiväraha määrä määritetään ns. perustepalkasta, joka lasketaan siitä työntekijän saamasta kuukausipalkasta luontoisetuineen, josta on maksettu kaikki lakisääteiset työnantaja- ja sosiaaliturvamaksut. Kassa tekee palkasta ns. TEL-vähennyksen 4,8 prosenttia. Kuukausipalkan päiväjakaja on 21,5.

Lähetetyn työntekijän päiväraha lasketaan vakuutuspalkasta (ns. TEL-palkasta), joka sovitaan työnantajan ja työntekijän kanssa ennen kohdemaahan lähtöä. TEL-palkan määrä tulisi sopia vastaamaan palkkaa, joka Suomessa maksettaisiin vastaavasta työstä. Sovittu palkka olisi hyvä kirjata myös työsopimukseen selvästi näkyviin.

Kohdemaa EU/ETA-alueella

EU:n sosiaaliturva-asetukset koskevat 15 jäsenmaan (Belgia, Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti, Espanja, Hollanti, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska) kansalaisten lisäksi kolmen ETA-maan (Norja, Islanti ja Liechtenstein) kansalaisia.

EU-lainsäädännön nojalla sopimusmaiden kansalaiset rinnastetaan toisiinsa, kun kysymys on sosiaaliturvaa koskevista oikeuksista. Ylikansallisena oikeutena säännökset ovat ensisijaisia kansalliseen lainsäädäntöön ja myös EU/ETA-maiden kahdenvälisiin sosiaaliturvasopimuksiin nähden. Huomattava on, että kahdenväliset sopimukset vaihtelevat kattamansa sosiaaliturvan osalta, joten niitä on aina luettava erikseen, kun niiden antamaa turvaa selvitetään.

EU/ETA-maissa palkansaajan on siirryttävä kyseisen maan työttömyysvakuutuksen piiriin. Vapaaehtoinen työttömyyskassajärjestelmä on vain Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Muissa maissa on yleinen työttömyysvakuutus. Työntekijät ovat automaattisesti vakuutuksen piirissä, mikäli työ on sen luontoista, että työnantaja on velvollinen pidättämään ja maksamaan lakisääteiset maksut.

Kun palkansaaja muuttaa EU/ETA-alueen sisällä työpaikkaansa, on hänen erottava lähtömaan sosiaaliturvajärjestelmästä ja liityttävä kohdemaan järjestelmään. Ilmoitus tehdään eläketurvakeskukselle.

Hankitut työttömyysturvaan kuuluvat etuudet (työssäolo- ja vakuutuskaudet) saa siirrettyä EU/ETA-alueella E301-lomakkeella. Lomaketta ja sen täyttämistä on pyydettävä Suomessa työttömyyskassalta vähintään kahta viikkoa ennen työn aloittamista toisessa EU/ETA-maassa. Kassasta on erottava kirjallisesti.

Työntekomaan järjestelmään on siirryttävä lyhyen ajan sisällä. Myös työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava aika vaihtelee maittain. Täsmällisiä tietoja saa työntekomaan työttömyysviranomaisilta.

Suomeen palatessa on liityttävä takaisin työttömyyskassaan. Poikkeuksellisesti myös työtön voi liittyä kassaan. Neljän viikon työssäolo Suomessa palauttaa oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan. Päiväraha määritellään Suomessa maksetun neljän viikon palkan perusteella. Päivärahaa voidaan maksaa, mikäli työssäoloehto täyttyy.

Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat EU/ETA-kansalaisten lisäksi Pohjoismaissa asuvat henkilöt. Pohjoismaissa sovelletaan ns. viiden vuoden sääntöä. Viiden vuoden sisällä Suomeen palaavalla palkansaajalla ei ole neljän viikon työssäoloehtoa, mikäli hän on ennen lähtöään ollut kassan jäsen ja 43 viikon työssäoloehto on täyttynyt Pohjoismaissa tai hän on saanut Suomessa työttömyyspäivärahaa ennen muuttoaan toiseen Pohjoismaahan.

Mikäli päivärahaoikeus pitää määritellä Suomessa uudelleen, perustepalkka ja sen nojalla maksettava päiväraha määräytyy työttömyyttä edeltävän 43 viikon palkan perusteella. Työssäoloehdon on siis aina täytyttävä, ennen kuin ansiosidonnaista päivärahaa voidaan maksaa. Päivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 arkipäivältä. Kassasta toiseen on liityttävä kahdeksan viikon sisällä.

Muutto Suomesta EU/ETA-alueen ulkopuolelle

Muutettaessa EU/ETA-alueen ulkopuolelle sopimusmaihin tai kolmansiin maihin ei jo ansaittuja työskentely- eikä vakuutuskausia saa mukaansa. Sosiaaliturvan päättämiseen liittyvät asiat hoitaa Kela. Muuttajan on muistettava ilmoittaa Kelan paikallistoimistoon muuttavansa Suomesta ja kassalle eroavansa kassasta muuttohetkellä. Kassaan voi taas liittyä, kun palaa Suomeen. Suomeen palatessa on hyvä säilyttää ulkomaiset opiskelu- ja työtodistukset, mikäli voi syntyä tulkintaa esim. siitä, onko henkilö ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta yhdenjaksoisesti tai siitä, voidaanko tarkastelujaksoa pidentää 24 kuukaudesta pidemmäksi lain tarkoittamalla tavalla.

Paluu Suomen sosiaaliturvaan

Kun henkilö on siirtynyt toisen maan sosiaaliturvan piiriin, oikeus suomalaiseen turvaan on voinut päättyä. Suomeen takaisin muuttavan on ilmoittauduttava väestörekisteriin. Päästäkseen Kelan etuuksien piiriin on aina ilmoittauduttava Kelan paikallistoimistoon ja täytettävä lomake Y 77. Lomakkeen perusteella paluumuuttaja rekisteröidään jälleen Suomessa vakuutetuksi ja hänelle annetaan Kela-kortti.

Hyödyllisiä oppaita:

"Työkomennus ulkomaille", Eläketurvakeskuksen ja Kelan yhteinen esite
"Ulkomaantyö ja vakuuttaminen", Varma-Sammon esite

Hyödyllisiä nettisivuja:
www.tyj.fi
www.kela.fi
www.etk.fi
www.vero.fi

> Päivärahan määrä (www.erko.fi)

Selvitä etukäteen

• vakuutetaanko sinut Suomessa vai ulkomailla
• muutatko EU/ETA-alueelle vai kolmanteen maahan
• jatkatko kassassa vai onko sinun pyydettävä E301-lomake ja erottava kassasta
• kohdemaan sosiaali- ja työttömyysturvaviranomaiset
• tarvittavat lomakkeet
• siirtymäsäännökset toisen maan sosiaali- ja työttömyysturvaan

Kirjoittaja VT Eero T. Anttila toimii Perusalojen akateemisten työttömyyskassan lakimiehenä ja johtajana.