V-Ö

Valtakunnansovittelija

Tasavallan presidentti nimittää neljäksi vuodeksi kerrallaan valtakunnansovittelijan, jonka tehtävänä on tarvittaessa auttaa neuvottelukumppaneita tekemään virka- ja työehtosopimuksia. Työtaisteluvaroitukset jätetään valtakunnansovittelijan toimistoon.

Vapaamatkustaja
Kts. siipiveikko

Viisikko

Työmarkkinakeskusjärjestöjen (EK, KT, Akava, SAK, STTK) puheenjohtajista käytetty termi. Käytetään yleensä tulopoliittisten neuvotteluiden pääneuvottelupöydästä puhuttaessa.

Villi
Järjestöön kuulumaton työntekijä.

Virkaehtosopimus

Pääsopijajärjestöjen (yhden tai useamman) ja työnantajapuolen tekemä kirjallinen sopimus palvelussuhteen ehdoista. Kirkon sektorilla työnantajaosapuolena on kirkon sopimusvaltuuskunta KiSv, kuntasektorilla kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) ja valtion sektorilla valtion työmarkkinalaitos (VTML).

Virkasuhde

On palvelussuhde, jossa valtion virkamies tai kunnan viranhaltija on valtioon taikka kuntaan ja joka määrittää oikeudet ja velvollisuudet sanottuihin työnantajiinsa. Erottaa työsuhteesta lähinnä nimittämismenettely sekä virkaan liittyvä vastuu.

Vuokratyösuhde

Työvoiman vuokrauksessa on kyse toiminnasta, jossa työnantaja asettaa työntekijöitään ulko-puolisen tahon eli käyttäjäyrityksen käyttöön vastiketta vastaan. Vuokratyöntekijä tekee työ-sopimuksen työvoimaa vuokraavan sopimuksen kanssa. Käyttäjäyrityksellä puolestaan on oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä velvollisuus noudattaa lain ja sopimuksen mukaisia työaikoja ja huolehtia työturvallisuudesta. Työntekijään sovelletaan ensisijaisesti vuokrausalan työehtosopimusta ja sen puuttuessa käyttäjäyrityksessä noudatettavaa työehtosopimusta.
 

Yhteiskuntavaarallinen työtaistelu

On työtaistelu, joka kohtuuttomasti häiritsee yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai muodostuu vaaraksi sen ulkonaiselle tai sisäiselle turvallisuudelle tahi saattaa vaaraan kansalaisten hengen, terveyden tai henkilökohtaisen vapauden (esim. puolustushallinto, poliisihallinto, sairaalahallinto ja palotoimi). On käytössä ainoastaan julkisella sektorilla. Työriitalaki koskee myös TES-sektoria. Vain eri kriteetit. Virkariitalautakunta vain julk. sekt. Tällainen työtaistelu voidaan kieltää lailla.
 

Yhteistoiminta

Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmää täydentävä yhteistyöjärjestelmä, josta sovitaan keskitetysti ja työpaikka-/virastokohtaisesti yhteistoimintalain edellyttämillä yhteistoimintasopimuksilla. Yhteistoimintaorganisaatiossa voidaan käsitellä lähinnä henkilöstöpolitiikan piiriin kuuluvia asioita. Järjestelmää kutsutaan myös nimityksellä osallistumisjärjestelmä.
Kuntasektorilla yhteistoimintaa velvoittavia lakeja ei ole säädetty, mutta yhteistoiminnasta on sovittu yleissopimuksella. Yksityisellä sektorilla on voimassa yritysten yhteistoimintalaki ja valtiolla yhteistoimintalaki valtion virastoissa ja laitoksissa.
 

Yleiskorotus

Palkankorotus, joka virka- tai työehtosopimuksessa sovitaan maksettavaksi kaikille, joita sopimus koskee. Sen muoto on yleensä joko senttilinjainen tai prosenttilinjainen tai näiden yhdistelmänä ns. sekalinjainen.
 

Yleislakko

Lakon strateginen muoto, jossa kaikki tai suurin osa järjestäytyneistä työntekijöistä siihen osallistuu.

Yleissitovuus

Työsopimuslain 17. pykälä, jonka mukaan alan työehtosopimus, jonka piirissä on vähintään puolet alan työntekijöistä, sitoo myös työnantajaliittoihin kuulumattomia työnantajia. Näiden on siis suhteissaan työntekijöihin noudatettava samoja työehtosopimussäädöksiä kuin liittoihin kuuluvienkin.

YT-laki

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä pyrkii edistämään yritysten toiminnan ja työsuhdeolojen kehittämistä. Lain tarkoitus on edistää työnantajan ja henkilöstön keskinäisiä suhteita sekä henkilöstön mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä ja työpaikkansa asioihin. Laki koskee yrityksiä, joissa työskentelee vähintään 30 työntekijää ja osin myös 20 työntekijän yrityksiä. Valtion virastoissa ja laitoksissa sekä kunta-alalla noudatetaan yhteistoiminnassa samoja periaatteita kuin yrityksissä. Kunta-alalla yhteistoiminnasta on yleissopimus, valtiolla yhteistoiminnasta on oma lakinsa.