Yhtiömuodon valinta ja verotus

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi

Yksityiset elinkeinonharjoittajat toimivat ammatinharjoittajina tai liikkeenharjoittajina.

Elinkeinonharjoittajan liike ei ole oikeushenkilö, vaan se on osa omistajansa toimintaa ja varallisuutta. Elinkeinonharjoittaja vastaa elinkeinotoimintaansa liittyvistä velvoitteista koko omaisuudellaan.

Ammatinharjoittaja on henkilö, joka ilman kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa harjoittaa ammattiaan yrittäjänä. Ammatinharjoittaja myy useimmiten palveluita, jotka perustuvat hänen henkilökohtaiseen ammattitaitoonsa.

Liikkeenharjoittaja harjoittaa elinkeinotoimintaa liikeyrityksen muodossa. Osto- ja myyntitoimintaa (tavaroiden kauppaa) harjoittavat elinkeinonharjoittajat ovat liikkeenharjoittajia. Myös kiinteässä toimipaikassa toimivat palveluiden myyjät ovat liikkeenharjoittajia.

Ammatinharjoittajan ja liikkeenharjoittajan välillä on lähinnä yksi merkittävä kirjanpitoon liittyvä ero: ammatinharjoittajan kirjanpitovelvollisuutta on helpotettu sallimalla ammatinharjoittajan pitää ns. yhdenkertaista kirjanpitoa, jossa tapahtumat kirjataan ns. maksuperiaatteella, eli menot ja tulot kirjataan silloin kun ne maksetaan. Liikkeenharjoittaja on sen sijaan velvollinen pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa, jossa noudatetaan ns. suorite-periaatetta: menot kirjataan silloin kun tuotannontekijä vastaanotetaan (ei siis silloin kun ne maksetaan) ja tulot silloin kun suorite luovutetaan (ei siis silloin kun asiakas maksaa laskunsa).

Ammatinharjoittajakin on oikeutettu halutessaan pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa.

Ammatinharjoittajan verot määrätään ennakkoveroina. Verotuksessa yritystoiminnasta saatu tulo jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi nettovarallisuuden perusteella. Verotuksessa yrittäjätulo jaetaan lasketaan yhteen ammatinharjoittajan mahdollisten muiden tulojen kanssa ja lopullinen vero määrätään yhteissummasta.

Henkilöyhtiö

Henkilöyhtiöitä ovat avoimet yhtiöt (Ay) ja kommandiittiyhtiöt (Ky). Laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä sääntelee henkilöyhtiöitä.

Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö syntyvät yhtiömiesten tekemällä yhtiösopimuksella. Avoimessa yhtiössä on vähintään kaksi yhtiömiestä, kommandiittiyhtiössä on vähintään yksi vastuunalainen ja yksi äänetön yhtiömies. Avoimen yhtiön yhtiömiesten ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisten yhtiömiesten asema on sama. Äänetön yhtiömies toimii ainoastaan sijoittajana. Hänellä ei ole valtuuksia toimia yhtiön puolesta eikä hän vastaa yhtiön velvoitteista.

Vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön toiminnasta ja vastuista henkilökohtaisella omaisuudellaan. Yksi yhtiömies voi yksin tehdä koko yhtiötä ja näin ollen muita yhtiömiehiä koskevia päätöksiä. Henkilöyhtiön vastuunalaiseksi yhtiömieheksi ei kannata ryhtyä, ellei ole täysin varma yhtiökumppanin luotettavuudesta.

Henkilöyhtiö ei ole erillinen verovelvollinen. Henkilöyhtiö on velvollinen antamaan oman veroilmoituksen, josta verotettava tulo lasketaan. Tämä jaetaan avoimessa yhtiössä yhtiömiesten ja kommandiittiyhtiössä vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtaiseksi tuloksi. Yrittäjätulo jaetaan ansiotuloksi ja pääomatuloksi nettovarallisuuden perusteeella.

Osakeyhtiö

Osakeyhtiön voi perustaa yksikin henkilö. Osakeyhtiössä määräysvalta perustuu osakkeenomistukseen. Yksityisessä osakeyhtiössä osakepääoman on oltava vähintään 2 50 euroa. Osakeyhtiö syntyy, kun se on merkitty kaupparekisteriin.

Osakeyhtiöitä säännellään osakeyhtiölaissa. Osakeyhtiön perustaminen ja hallinnointi on monimutkaisempaa kuin muissa yhtiömuodoissa.

Osakeyhtiön merkittävä etu on se, että yrittäjä ei joudu henkilökohtaiseen vastuuseen osakeyhtiön sitoumuksista ja velvoitteista, ellei hän ole erikseen antanut esimerkiksi takausta yhtiön ottamasta velasta. Osakeyhtiö yhtiömuotona suojaa näin ollen yrittäjää yllättäviltä ja seurauksiltaan arvaamattomilta riskeiltä, esim. suurilta vahingonkorvausvaatimuksilta.

Erityisesti osakeyhtiöön sisältyy riski sen sivuuttaminen verotuksessa. Näin ollen osakeyhtiötä perustettaessa on syytä tarkoin etukäteen selvittää, onko toiminta sellaista, että riski verotuksellisille ongelmille on olemassa.

Osakeyhtiö on erillinen verovelvollinen.

Osuuskunta

Osuuskunnan voi perustaa vähintään kolme henkilöä tai yhteisöä.

Osuuskunta on yhteisyritys, jonka omistavat sen jäsenet. Osuuskunnassa päätösvaltaa käytetään ääni per jäsen -periaatteella, eikä omistusosuuden mukaisesti, kuten osakeyhtiössä.

Ns. uusosuuskunnalla tarkoitetaan työttömien perustamaa osuuskuntaa, jonka tarkoituksena on järjestää työtä ja työntekomahdollisuuksia työttömille. Uusosuuskunnilla on mahdollisuus hakea omatoimisuusavustusta.

Työttömysturvan kannalta osuuskunnassa tulee olla vähintään 7 jäsentä, jolloin jokaisen jäsenen omistus on alle 15 %. Tällöin jokainen säilyttää palkasaajastatuksensa työttömyysturvaa ajatellen. Jos jäseniä on alle 7, niin kaikki katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi.

Osuuskunnan toiminnan käynnistäminen ei edellytä lakisääteistä minimipääomaa, joten toiminnan käynnistäminen on yksinkertaista. Osuuskunta on erittäin joustava, koska siihen voidaan liittyä ja siitä voidaan erota helposti. Osuuskunnan jäsenmäärää ja osuuspääomaa ei määritellä etukäteen, vaan ne ovat jatkuvasti vaihtuvia.

Osuuskunta on erillinen verovelvollinen.

Jos olet kiinnostunut toimimisesta osuuskunnissa, saat siitä lisätietoa osoitteesta www.pellervo.fi/wuokko. Voit tilata maksullisen osuuskunnan perustajan oppaan Pellervo-seuran numerosta (09) 476 7501.

> Sivusto sisältää vastuunvapautuslausekkeen