Suvi Seikkula pitää tärkeimpänä olla edustamiensa jäsenten ääni

Edunvalvonta ei ole näyttäviä tuuletusvoittoja, vaan pieniä askeleita kohti isompia muutoksia, tietää Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n puheenjohtaja Suvi Seikkula.

Helsinkiläinen Suvi Seikkula ajautui ay-toimijaksi tavallaan keittiön kautta. Kuusi vuotta sitten oman järjestön Kajawa-lehti haki uusia kirjoittajia lehden toimituskuntaan.  

KAJ:n jäsen hän oli ollut vuoden.

– Olin juuri miettinyt, että haluaisin kirjoittaa enemmän. Kajawassa olikin niin hyvää porukkaa, että ajauduin syvemmälle järjestön toimintaan, Seikkula kertoo.

Kolmen vuoden kuluttua Seikkula istui KAJ:n hallituksessa. Tämän vuoden alusta hän on toiminut järjestön puheenjohtajana. Päivät hän työskentelee käännöstoimiston projektipäällikkönä.

Voiko ay-sydämen saada geeneissä? Sitä Seikkula on pohtinut, kun kuuli vasta äskettäin kirjanpitäjä-isoisoisänsä olleen ay-toimija. Tarina on tosin julma.

– Hän oli yksi paikallisen ay-yhdistyksen perustajista – ja sai surmansa 1918 valkoisten ammuttua kaikki yhdistyksen jäsenet, Seikkula kertoo.

Pitää osata arvostaa pieniä askelia

Suvi Seikkulan mielestä ay-toiminnassa on keskeistä oivaltaa, että edunvalvonta ei ole isoja tuuletusvoittoja, vaan useimmiten pieniä askeleita kohti isompia muutoksia.

– Välillä tulee takapakkia. Pitää osata arvostaa pieniä askeleita, joilla pääsee eteenpäin.

Toinen olennainen asia on yhdessä tekeminen. Siten saadaan aikaan muutoksia.

– Esimerkiksi päätökset järjestön hallituksessa tehdään yhdessä keskustellen ja kaikkien asiantuntijuutta hyödyntäen. Silloin myös voidaan nauttia yhdessä saavutetuista voitoista. Se on mahtavaa! Seikkula kuvailee.

Hän kertoo oppineensa ay-toiminnassa erilaisia tapoja vaikuttaa ja saaneensa paljon uusia näkökulmia ja ideoita muilta oman alan osaajilta.

– Saan mielihyvää mahdollisuudesta vaikuttaa. Ay-toiminta antaa mielettömän paljon enemmän energiaa kuin vie.

Ajatus työjalanjäljestä on loistava 

– Mielestäni järjestöaktiivin tärkein tehtävä on antaa ääni jäsenille, joita edustaa. Ainakin toivon, että olen onnistunut siinä, Seikkula arvioi tuloksiaan toimijana.

Äskettäin Seikkula kirjoitti pätevien tulkkien käytön tärkeydestä Helsingin Sanomien Mielipide-sivuille otsikolla ”Tulkkauksen onnistuminen on myös tilaajan vastuulla”. KAJ:n kannanotto oli nostettu sivun ykkösaiheeksi.

Siinä Seikkula selvitti, että pahimmillaan huonosti hoidettu tulkkaus voi johtaa esimerkiksi väärään lääkitykseen tai kielteiseen turvapaikkapäätökseen. Siksi tulkin pätevyys on varmistettava laaduntarkkailulla. Jos painotetaan vain halpaa hintaa, se karsii päteviä tulkkeja.  

– Sain asialle näkyvyyttä, joka oli taas pienen pieni askel eteenpäin, Seikkula uskoo.

Minkälaisiin asioihin Seikkula haluaisi vaikuttaa?

Sellainen on esimerkiksi Akavan Erityisalojen toiminnanjohtajan Salla Luomanmäen viime syksynä esille nostama ajatus työjalanjäljen mittaamisesta: millä ehdoilla työtä teetetään?

Seikkulan mielestä ajatus on loistava, mutta se ei ole saanut tulta alleen. Kyse on työn teettämisen vastuullisuuden mittaamisesta – samoin kuin mitataan tekojen vaikutusta ilmastonmuutokseen hiilijalanjälkenä.

– Sillä saataisiin näkyväksi, mitkä tekijät vaikuttavat työn teettämiseen. Samalla saataisiin työnantajatahot vastuullisiksi, Seikkula selvittää.

Työyhteisöllisyys, älä katoa!

Seikkula toivoo kolmea asiaa tulevaisuuden ay-liikkeeltä.  

Kun työelämä pirstaloituu, etätyö lisääntyy, ja robotisaatio karsii töitä, työyhteisöllisyys on vaarassa hiipua.

Siksi Seikkula toivoo ay-liikkeen näkevän tilaisuutensa luoda työyhteisöllisyyttä uudessa muodossa, jäsenlähtöisesti, ei ylhäältä annettuna.

– Sitä kautta ay-liikkeestä voi tulla merkityksellisempi jäsentensä elämässä, Seikkula uskoo. Hän opiskelee työn ohessa palvelumuotoilua ja aikoo pohtia asiaa opinnäytetyössään.

Toiseksi: muiden muassa KAJ:n jäsenet kokevat tutkitusti ammattiyhdistykseltä saadun tiedon luotettavaksi. Erityisesti nyt, kun epätotuudet aiheuttavat hämmennystä, ay-liikkeen pitäisi profiloitua vielä vahvemmin työelämätiedon luotettavaksi lähteeksi.  

Seikkulan kolmas toive on, että ay-liikkeessä tehtäisiin ylipäänsä asioita enemmän yhdessä, osallistettaisiin jäseniä vahvemmin ja kommunikoitaisiin tiiviimmin.

– Yhteiseen ponnistukseen otettaisiin mukaan kaikkien osaaminen ja asiantuntijuus, toivomus kuuluu.

Seikkula kirjoitti pätevien tulkkien käytön tarpeellisuudesta Helsingin Sanomien Mielipide-sivulla 5. maaliskuuta.

FAKTA: 41-vuotias helsinkiläinen. Bellcrest Käännökset Oy:n projektipäällikkö. Aiemmin kääntäjänä Seikkulan erityisalueena on ollut tekniikan alan patenttihakemusten suomentaminen englannista. Filosofian maisterin tutkinto englannin kääntämisestä ja tulkkauksesta (2002). Opiskelee työn ohessa palvelumuotoilun ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Laurea-ammattikorkeakoulussa.  Toimii Käännösalan asiantuntijat KAJ ry:n puheenjohtajana (2018-). On hallituksen jäsen (2015-) ja kuuluu järjestön lehden Kajawan toimituskuntaan (2012-).  KAJ:n jäsen vuodesta 2011. Harrastaa ay-toiminnan lisäksi opiskelua, englanninkielistä tietokirjallisuutta ja artikkelien kirjoittamista.

Juttu on julkaistu aikaisemmin Akavan tekijät -artikkelisarjassa.

Teksti: Eija Kallioniemi
Kuva: Jarno Mela

Palaa otsikoihin ›