rss Artikkelit

30.5.2018 11.17
Sairastuminen_lomalla_iStock-935334646_web

Miten lomalle käy, jos sairastut?

Vuosiloman siirtoa tulee pyytää työnantajalta ja useimmiten tarvitaan lääkärintodistus. Omavastuu vaihtelee työnantajittain.

Palkallisen vuosiloman tarkoituksena on mahdollistaa se, että työntekijä voi levätä ja viettää vapaa-aikaa. Mutta vuosilomallakin voi sairastua. Tällöin henkilöllä on oikeus sairauslomaan.


Sairausloma ei ole sama asia kuin vuosiloma, sillä sairauslomalla on tarkoitus toipua sairaudesta, joka on johtanut tilapäiseen työkyvyttömyyteen. Työkyvyttömyys voi johtua sairaudesta, tapaturmasta, suunnitellusta hoitotoimenpiteestä, esimerkiksi leikkauksesta, tai synnytyksestä.


Vuosiloma siirtyy sekä silloin, kun työkyvyttömyys alkaa ennen vuosilomaa että silloin, kun työkyvyttömyys alkaa vuosiloman jo alettua. Kun työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa tai kun loman alkaessa on jo etukäteen tiedossa esimerkiksi leikkaus ja sitä seuraava sairausloma, työntekijä voi pyytää jo etukäteen vuosiloman siirtämistä. Tällöin vuosilomasta siirtyy se osa, jonka ajan työntekijä P on työkyvytön. Työkyvyttömyyden päätyttyä loppuosa vuosilomasta pidetään normaalisti. Tilanne on erilainen, jos työkyvyttömyys alkaakin vuosiloman aikana.


Ilmoita sairastumisesta viipymättä

Mikäli työntekijä sairastuu vuosilomalla, tulee hänen pyytää työnantajalta vuosilomansa siirtoa myöhäisempään ajankohtaan. Vuosiloman siirtämistä tulee nimenomaan pyytää ja siirtopyyntö tulee esittää viivytyksettä eli ensimmäisenä sairastumispäivänä. Lisäksi työntekijän on pääsääntöisesti esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Siltä osin, kun vuosiloma siirretään, työntekijä on sairauslomalla ja hänellä on oikeus sairausajan palkkaan.


Lapsen sairastuminen ei oikeuta vuosiloman siirtämiseen, vaikka kieltämättä silloinkin vuosiloma on muuta kuin lepoa ja vapaa-ajan viettämistä. Oikeutta vuosiloman siirtämiseen ei ole myöskään silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Lomalla toki saa kokeilla jopa riskialttiita aktiviteetteja eikä silloin mahdollinen loukkaantuminen johda vuosiloman siirtämiseen kieltoon.

Aina työntekijä ei voi siirtää vuosilomaansa silloinkaan, jos loukkaantuminen on johtunut alkoholin käytöstä. Kuitenkin myös päihtyneenä sattuneiden tapaturmien osalta arvioidaan onnettomuuden ja loukkaantumisen vaaran todennäköisyyttä vallinneissa olosuhteissa eikä voimakaskaan päihtymistila automaattisesti vie pois oikeutta vuosiloman siirtoon.


Milloin siirretyt lomapäivät voi pitää?

Siirrettyjen vuosilomapäivien pitämisen ajankohdasta päättää työnantaja. Työntekijällä ei ole oikeutta vaatia, että sovitun vuosiloman perään pidetään työkyvyttömyydestä johtuen siirretyt vuosilomapäivät, jolloin yhtäjaksoinen poissaolo työstä pitenisi. Työnantajan tulee kuitenkin antaa sairastumisen vuoksi siirretyt kesälomapäivät lomakaudella (2.5.–30.9.) ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Viimekädessä siirretty vuosiloma korvataan lomakorvauksella.


Siirretyn loman ajankohdasta päättää lähtökohtaisesti siis työnantaja ja vuosilomalain mukaan siitä on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta tulee ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Valtion virka- ja työehtosopimus, kunta-alan virka- ja työehtosopimukset sekä AVAINTES mahdollistavat, että työnantaja ilmoittaa siirretyn loman ajankohdan kahta viikkoa tai viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.


Omavastuu ehtona osalla

Sairastuttaessa vuosilomalla vuosiloman siirtämisen edellytyksenä saattaa olla omavastuu riippuen siitä, määräytyykö vuosiloma vuosilomalain mukaan vai palvelussuhteessa noudatettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.


Anna Zibellini_pyorea


Lakimies Anna Zibellini
Akavan Erityisalat



 

Yksityinen sektori tai yliopistot, kun vuosilomalain minimiehdot:

Jos vuosiloma määräytyy vuosilomalain mukaan, tulee ottaa huomioon, että vuosilomalakiin tuli muutos 1.4.2016. Aikaisemmin voimassa olleen lain mukaan työntekijällä ei ollut omavastuupäiviä ennen työkyvyttömyydestä johtuvan loman siirtymistä, mutta nyt kuusi omavastuupäivää on palautettu.

 

Omavastuu koskee vain tilanteita, jolloin sairastuminen tapahtuu vuosiloman aikana. Omavastuu tarkoittaa, että työntekijä ei saa siirtää vuosilomaansa, vaikka hän on sen aikana työkyvytön.

 

Omavastuupäiviä, joita kutsutaan myös karenssipäiviksi, on siis yhteensä enintään kuusi päivää kunakin lomanmääräytymisvuonna ansaitun vuosiloman aikana. Omavastuu koskee sitä tilannetta, kun työntekijällä on oikeus yli neljän viikon (24 arkipäivää) pituiseen vuosilomaan. Täysi kuuden päivän omavastuu koskee viiden viikon (30 arkipäivää) mittaista vuosilomaa, ja sitä pidempää vuosilomaa. Omavastuu tarkoittaa käytännössä, että

sairauden sattuessa vuosilomalla työkyvyttömyyspäivistä kuusi jää työntekijän omalle vastuulle ja vasta kuusi päivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät oikeuttavat vuosilomapäivien siirtoon. Jos vuosilomaa on ansaittu yli neljä viikkoa mutta alle viisi viikkoa, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivän ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Mikäli työntekijän vuosiloma on alle 24 arkipäivää, vuosilomapäivät voi siirtää ilman omavastuuta.

 

Myös yksittäiset sairauspäivät kannattaa ilmoittaa

Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä ja siten työntekijän kannattaakin ilmoittaa kaikki vuosilomalle sattuvat sairauspäivät työnantajalleen, jotta omavastuupäivät kertyisivät. Myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä tulee esittää työnantajalle luotettava selvitys, joten lääkärintodistus kannattaa hankkia aina, jos sairastuu vuosilomalla. Lääkärintodistukset voi toimittaa työnantajalle vasta sitten, kun pyytää lomapäivien siirtoa työkyvyttömyyden perusteella eli enintään kuuden omavastuupäivän tultua täyteen.

 

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaan vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi määräytyy vuosilomalain mukaan. Tämän työehtosopimuksen piirissä työskentelevillä on siten enintään kuuden päivän omavastuuaika edellä esitetyllä tavalla ja vasta näiden omavastuupäivien täytyttyä syntyy oikeus siirtää lomaa.

 

Valtio, kunnat tai AVAINTES-sopimus:

Valtion virka- ja työehtosopimuksessa, kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa sekä AVAINTES:ssä on turvattu työntekijän oikeus siirtää vuosilomaa työkyvyttömyystilanteissa ilman omavastuuta. Näiden työehtosopimusten piirissä työskentelevillä on siis vuosilomalain muutoksesta huolimatta edelleen oikeus pyynnöstään saada siirrettyä vuosilomaansa samalla tavalla kuin aikaisemminkin eli ilman omavastuupäiviä.

 

Tässäkin tapauksessa vuosiloman siirrosta tulee ilmoittaa työnantajalle viivytyksettä ja tarvittaessa esittää lääkärintodistus.



Palaa otsikoihin ›


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje