rss Artikkelit

19.11.2018 12.00

Oikeustulkilla on iso tontti, loputtomasti opittavaa

Tuija Kokko-9778_web
Oikeustulkin maailmassa on loputtomasti oppimista. – Toinen syy oikeustulkin erikoisammattitutkinnon suorittamiseen oli mahdollisuus keskittyä kielellisesti yhteen terminologia-osa-alueeseen.

Henkilökohtainen kiinnostus tulkkaukseen vei Tuija Kokon jatkokouluttamaan itseään oikeustulkiksi. Tässä maailmassa on loputtomasti oppimisen mahdollisuuksia.

Käännösalan asiantuntijat KAJ:n (1.1.2019 alkaen Kieliasiantuntijat ry) jäsen ja päivätyönään Keskusrikospoliisissa kääntäjänä toimiva Kokko tekee freelance-keikkoja oikeustulkkina. Hän on suorittanut oikeustulkin erikoisammattitutkinnon, työkielinä ensin viro 2016, sitten englanti 2018. Tampereen aikuiskoulutuskeskuksella on vankka kokemus näyttötutkintojen järjestämisessä, vaikka viron kielen tutkinto olikin ensimmäinen laatuaan.

– Kielitaito ja tulkkaamistaito ovat eri asioita. Voi olla hyväkin kielitaito, mutta tulkkaaminen vaatii kielitaidon lisäksi harjaantumista ja osaamisen ylläpitämistä. Jos on vuodenkin tulkkaamatta, voi olla iso kynnys lähteä taas esimerkiksi oikeudenkäyntiin, sanoo Kokko.

Taustalla Kokolla on käännösalan opinnot ja vuosien työskentely sekä freelancerina että käännösalan yrityksissä.


Tuija Kokko-9785_web
Vaikka monissa oikeudenkäynneissä väkivalta on taustalla, oikeustulkkia ei pelota, koska väkivallan uhka ei yleensä kohdistu tulkkiin. – Osa tapauksien väkivallasta on sellaista, että se tulkistakin tuntuu ahdistavalta, myöntää Tuija Kokko.
– Henkilökohtainen mieltymys minulla on enemmän tulkkaukseen kuin kirjallisiin töihin. Kun tein enemmän tulkkauksia, kiinnostuin oikeustulkin koulutuksesta. Oikeustulkkaus tuntui sinänsä mielekkäältä jo siitä syystä, että toimeksiannot ovat pitempiä kuin asioimistulkkauksessa, jossa työtehtävät ovat joskus vain tunnin mittaisia. Yhtenä päivänä voi olla työtehtäviä sairaalassa, koulussa ja jossakin kolmannessa paikassa. Oikeustulkilla on pidempiä työperiodeja. Minulla pisin on ollut 21 päivää isossa huumejutussa.

Näyttötutkinto kiteyttää osaamisen

Näyttötutkinnon ajatus on kiteyttää näytöksi se, mikä jo osataan. Koulutukseen pääsee tulkki, jolla on jo paljon työkokemusta.


– Tutkinnon läpi käynyt tulee verranneeksi osaamistaan kollegojen osaamiseen ja tutkintovaatimuksiin.

Yllättävää on se, että tulkkaus on viime vuosiin saakka ollut alue, jolle ei erikseen ole ollut mahdollista kouluttautua. Kääntäjän koulutuksessa tulkkausta on ollut vain nimellisesti. Tämä on johtanut siihen, että tulkkikunnan osaaminen on ollut hajanaista ja kielestä riippuen eritasoista. Tästä on johtunut se, että ammattikunnan arvostuksessa on ollut parantamisen varaa.

– Yksi syy hankkiutua koulutukseen, oli halu pitää ainakin oma tontti kunnossa.

EU on vuonna 2013 antanut direktiivin, joka velvoittaa jäsenvaltiot perustamaan oikeustulkkirekisterin. Tarkoitus on ollut parantaa rikoksesta syytettyjen oikeusturvaa. 


– Suomessa on kuitenkin niin vahva kilpailulainsäädäntö, että viranomaiset tilaavat tulkit neljän vuoden välein kilpailutettavien tulkkitoimistojen kautta. Rekisterin ajatus oli, että viranomainen saisi suoraan tilattua koulutetun tulkin, mutta ainakin toistaiseksi rekisteri on jäänyt kilpailutuksen jalkoihin.

Riita-asiat työllistävät

Kokko on täysin irrottautunut välitysfirmoista, koska hänellä on vakituinen virka valtion palveluksessa kääntäjänä. Oikeustulkin tehtävät syntyvät sivutoimiluvan puitteissa freelance-pohjalta. Yksittäiset keikat ovat esimerkiksi siviilioikeudenkäyntien riita-asioita.

Osaamisen siirtäminen esimerkiksi taloudellisia rikosasioita koskevista käännöksistä taloudellisten riita-asioiden tulkkaukseen toimii hyvin. Virassa KRP:ssä on esimerkiksi paljon talousrikoksien selvittämiseen liittyviä käännöstöitä.


– Taloussanasto on tullut tutuksi, joten siitä on ollut hyötyä riita-asioiden tulkkauksessa. Toisaalta tulkkauksen tuomasta suullisesta sujuvuudesta on etua viranhoidossa.

Tulkki pyytää luettavakseen kaiken mahdollisen materiaalin ja tutustuu siihen.


– Hahmotan ensin pääpiirteet, eli millaisesta jutusta on kysymys. Katson samalla, että sanasto on hallussa. Tulkki kuvittelee tilanteen etukäteen ja miettii, mitä esimerkiksi todistajat saattaisivat sanoa. Koko oikeudenkäynti on hyvä prosessoida mielessä.

Sanasto tutuksi

Tuija Kokko-9735_web
– Lisää koulutusta hankkimalla pyrin ainakin omalta osaltani varmistamaan, että oikeustulkin ammattikunnasta tulee yhtenäisempi. Se joka tilaa tulkin, tietää millaista palvelua saa, Kokko korostaa.
Käytännön työssä oikeustulkin täytyy pitää huolta myös erikoissanaston hallitsemisesta.

– Saatan lukea sanomalehdestä esimerkiksi jonkin muuntohuumeen tulosta markkinoille ja tarkistaa mielessäni, hallitsenko siihen liittyvän sanaston myös muilla työkielilläni.  

Tulkki saattaa löytää sopivaa sanastoa hyvinkin erilaisista paikoista. Kokon kollega seurasi työn vuoksi televisio-ohjelmaa Viron surkeimmasta autokuskista. Muun muassa kiroilusta löytyi paljon tulkille sopivaa käyttösanastoa, samoin kuin teknistä sanastoa autoiluun liittyen.

Työnantaja tuli vastaan

Oikeustulkin opintoja suorittaessaan Kokolla oli se etu, että työnantaja tuli vastaan ja tutkintoon saattoi osin käyttää työaikaa. On myös työnantajan etu, että työntekijä pyrkii kaikin mahdollisin tavoin kehittymään työssään. Oikeustulkki toteuttaa työtään paitsi oikeussalissa, myös koko juridiseen prosessiin liittyvissä asioissa, sekä ulkomaalaisasioissa, lähinnä turvapaikkapuhuttelussa.

Työnantajan vastaantulon lisäksi suuri etu oli opiskelijoiden kollegiaalisuus. Käytännön tulkkaustehtävien lisäksi valmistuvien tulkkien piti laatia henkilökohtainen portfolio, jonka vaativuus ainakin aluksi pelotti. Portfolioon kerätään osaamisen eri osa-alueita, kuten eettistä ammatin pohdintaa, tai kootaan ammatin ongelma-alueita, joita henkilökohtaisesti pohditaan.

– Itse olen ryhtynyt mentoriksi, koska esimerkiksi portfolion laatiminen on sellainen työ, joka ainakin alkuun hirvittää vaativuutensa vuoksi.

Teksti: Tiina Huokuna
Kuvat: Kimmo Brandt


Erikoistumiskoulutusten tarjontaa ja rahoitusta selvitetään parhaillaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti lokakuun alussa selvityshenkilöt selvittämään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tarjoaman erikoistumiskoulutuksen toteutumista. Selvitys tehdään varsin pikaisella aikataululla: se on tarkoitus luovuttaa ministeriölle jo 7.12.2018.


Selvityksessä arvioidaan muun muassa koulutuksen tarvetta eri aloilla, koulutusmäärien riittävyyttä sekä muuta koulutustarjontaa, erityisesti liiketaloudellisena toimintana järjestettävää täydennyskoulutusta ja avoimen korkeakoulutuksen tarjontaa. Selvityksessä tarkastellaan myös erikoistumiskoulutusten rahoituspohjaa sekä opiskelijakohtaisten maksujen tason määräytymistä.


Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus uudistettiin vuoden 2015 alussa. Uudistuksen tavoitteena oli luoda koulutusjärjestelmään tarkoituksenmukainen vaihtoehto tutkinnon jälkeiseen osaamisen täydentämiseen. Erityisesti yliopistojen osalta uudistus loi edellytykset erikoistumiskoulutusten tarjonnan laajentamiseen ja toteuttamiseen myös muutoin kuin osana lisensiaatin tutkinnon suorittamista.


Vaikuttaa siltä, että erikoistumisopinnot eivät ole, ainakaan kokonaan, vastanneet työelämän tarpeisiin, sillä edelleen osaamista syvennetään ja täydennetään pääasiallisesti tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Tämä aiheuttaa merkittävää hakijasumaa korkeakoulutukseen, kun jo vähintään yhden tutkinnon suorittaneet hakeutuvat suorittamaan uutta tutkintoa.


Erikoistumiskoulutuksia on uudistuksen jälkeen järjestetty erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä hankerahoituksella, mikä on merkittävästi vaikuttanut niiden tarjontaan ja saatavuuteen eri koulutusaloilla ja korkeakouluissa. Vuonna 2016 erikoistumiskoulutuksissa opiskeli yliopistoissa 357 opiskelijaa, kun vuonna 2017 määrä oli enää 132 opiskelijaa. Ammattikorkeakouluissa opiskelijamäärä sen sijaan on ollut kasvussa – vuonna 2016 erikoistumiskoulutuksissa opiskeli 311 opiskelijaa ja vuonna 2017 jo 764 opiskelijaa. (Lähde: OKM/Vipunen-tietokanta).


Eniten erikoistumiskoulutuksia on ollut tarjolla sosiaali- ja terveysaloilla, kuten myös ennen uudistusta. Samoin muutosta ei ole havaittavissa tarjonnassa korkeakoulujen välillä: ammattikorkeakoulut olivat aktiivisempia koulutuksen tarjoajia jo ennen muutosta.


Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti Koulutuksen ja tutkimuksen vuoteen 2030 asti ulottuvan vision lokakuussa 2017. Yksi vision kärkiteemoista on jatkuvan oppimisen edistäminen ja toimintamallien kehittäminen varmistamaan suomalainen korkeatasoinen osaaminen myös tulevaisuudessa.


On kiinnostavaa nähdä, mitä johtopäätöksiä ja toimenpidesuosituksia selvityshenkilöt tulevassa selvityksessään esittävät. Toimivan erikoistumiskoulutusjärjestelmän luominen ja näiden koulutusten tuottaman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen työelämässä on yksi keskeinen keino vahvistaa työikäisten korkeakoulutettujen osaamista ja sitä kautta myös hyvää työllisyyttä. 

 

Minna Nieminen, neuvottelupäällikkö

Akavan Erityisalat  







Palaa otsikoihin ›


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje