Blogi

Ei blogikirjoituksia.

21.3.2018 13.00

Paikallinen sopiminen on epäoikeudenmukaista – vai onko?

Saara Aikio, Akavan Erityisalojen neuvottelupäällikkö



SaaraAikio_blogikuvaKyllä on vaikea ymmärtää ihmisten epäloogisuutta. Tai ehkä se johtuu tiedon puutteesta ja toisaalta siitä, että nyt on muotia olla jotakin tiettyä mieltä. Asioista halutaan ajatella samoin kuin julkisuuden valtavirta tekee.


Otetaanpa nyt esimerkiksi tämä paikallinen sopiminen. Termiä viljellään joka paikassa. Tuntuu, että kukaan ei tiedä, mitä se oikeasti tarkoittaa, mutta monet sitä haluavat.


Onkohan se niin, että ihmiset haluavat nyt oikeasti vain muutosta, mutta eivät osaa nimetä, mikä se muutostarve oikeasti on.


Tiedotusvälineet hokevat paikallisen sopimisen autuutta ja kuinka se olisi nyt pelastus koko yhteiskunnalle. Työpaikat pelastuisivat ja niitä saataisiin jopa lukuisa määrä lisää. Kun nyt vaan voitaisiin sopia asioista työpaikoilla. Ei siihen tarvita jähmeitä ammattiliittoja sotkemaan. Ne eivät osaa ottaa huomioon työpaikan erityispiirteitä ja ovat ajattelultaan vanhanaikaisia.


No, tulipa sitten vastaan keskustelu, jossa sain kuulla, kuinka ay-liike on kaiken pahan alku ja juuri, ja että asioista pitäisi voida sopia suoraan työpaikoilla. Tilanteessa oli useampikin ihminen ja kun keskustelu jatkui hieman pidemmälle, päästiin erilaisiin työaikakysymyksiin. Siinä sitten keskustelijat alkoivat kertoa, miten työaikapankkia koskevat säädökset menevät. Hetken päästä oli ilmiriita siitä, miten työaikapankkia kuuluu noudattaa ja miten niitä ohjeistuksia tulkitaan. Kaikki henkilöt olivat eri työpaikoilta.


Yritinpä siihen väliin sanoa, että työaikapankkia ei ole työaikalaissa ollenkaan vaan nämä teidän työaikapankkisäännöksenne ovat täysin työpaikoilla sovittuja. Eli puhutte juuri niistä paikallisista sopimuksista, joita itse olette siellä paikallisesti tehneet, koska niiden tekeminen on niin mukavaa.


Tämä kyllä ymmärrettiin, mutta ei ymmärretty sitä, miten toisilla voi olla eri säännöt kuin toisilla (!). Sehän on epäreilua! Niin… Koettakaa nyt päättää. Ensin halutaan mahdollisimman yksilöllistä sopimisvapautta ja sitten hämmästytään, kun säännöt ovat erilaisia. Ja lisäksi vielä ihmetellään, kun kukaan ei osaa puolueettomasti kertoa, mitä kenenkin työpaikalla on oikeasti sovittu. Yleensä ne, jotka sopivat, osaavat myös kertoa, mitä on sovittu. Siksi ulkopuolinen taho ei voi suoralta kädeltä auttaa työpaikkatason sopimusten tulkinnoissa.


Työnantaja odottaa paikallisen sopimisen tuovan joustoja. Joustoksi ymmärrän sen, että asioita sopiessa voidaan ottaa huomioon työpaikan omat erityispiirteet. Nämä voivat olla myös erittäin positiivisia asioita ja niiden perusteella työntekijät voivat saada parempia työehtoja. Työntekijäpuoli on kuitenkin huolissaan, että joustot tarkoittavat heikennyksiä eli joustoja vain työnantajan hyväksi. Ja tätähän ei koeta oikeudenmukaiseksi.


Voiko erilainen kohtelu sitten olla oikeudenmukaista? Paikallisesti sopien (ei sanellen) voidaan erilaiset työehdot perustella ja ne kestävät päivänvaloa. Oikeudenmukaisuutta on myös se, että jokainen tietää, mitä omalla työpaikalla on sovittu ja miksi näin on sovittu, ettei tarvitse naapurilta kysellä. Paikallinen sopiminen voisi parhaimmillaan olla työnantajalle mahtava kilpailuetu. Vaikka aina on voinut paikallisesti sopia työehtosopimuksia ja lakeja parempia työehtoja, nykyisen paikallisen sopimisen hengessä työnantajien kannattaisi tuoda tätä puolta enemmän esiin.


Jos paikallista sopimista halutaan, pitää hyväksyä erilainen, mutta ei epäoikeudenmukainen kohtelu.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi