Uutisarkisto

rss Uutisarkisto 2018

7.11.2013 10.00

Jäsentutkimus: Humanistit työllistyvät monipuolisesti – koulutukseen kaivataan työelämälähtöisyyttä

Yli puolet humanisteista saa töitä jo ennen valmistumistaan, vaikka humanistinen koulutus koetaan usein liian teoreettiseksi ja työelämälle vieraaksi. Noin puolet päätyy täysin ja kolmannes osittain koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Pätkätyöt ovat yleisiä etenkin uran alkuvaiheessa. (Humanistitutkimus)

Humanistin työ on usein mielenkiintoista mutta harvemmin rahakasta. Moni pitkän työuran asiantuntijatehtävissä tehnyt kokee olevansa unelma-ammatissaan. Toisaalta löytyy pieni omaan työelämäänsä ja koulutukseensa pettyneiden joukko.

 

Kuva humanistien työmarkkinoista piirtyy Akavan Erityisalojen tuoreesta jäsenkyselystä, jossa
2 700 humanistisen koulutuksen saanutta arvioi omaa koulutustaan ja työuraansa. Vastaajista 71 prosenttia on ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ja 25 prosenttia alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita.  85 prosenttia vastanneista on naisia.

 

Määräaikaisuuksien kierre

Akavan Erityisalojen kyselyn tulokset vahvistavat, että humanistinen koulutus avaa ovia monenlaiseen työelämään. Humanisteille on kysyntää kaikilla työnantajasektoreilla. Kokoaikaisesti palkkatyössä olevista kunta-alalla työskentelee 31 prosenttia, yksityisellä sektorilla yrityksissä 28 prosenttia, järjestöissä ja säätiöissä 16 prosenttia sekä valtiolla 14 prosenttia. Koko vastaajajoukosta yrittäjiä oli hieman yli 3 prosenttia. 

 

Ensimmäinen humanistin työpaikka on tyypillisesti – jopa 70 prosentilla – määräaikainen, ja myöhemminkin pätkätyöt ovat yleisiä. Voi jopa puhua pätkätöiden kierteestä, sillä esimerkiksi 40–50-vuotiaista humanisteista 15–20 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa. Pätkätyössä olevista 34 prosenttia on sellaisia, joiden määräaikaisuuksia on jatkettu useita kertoja. Määräaikaisuuksien yleisimpiä syitä ovat sijaisuus, hankerahoitus ja työn kausiluonteisuus. Pieni vähemmistö ei tiennyt syytä määräaikaisuuteen.

 

Yliopistosta valmistuneet humanistit työllistyvät tyypillisesti esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Amk-puolella myös toimihenkilöasema on yleinen. Tehtävien kirjo on laaja, vastaajilla on yli 600 erilaista ammattinimikettä. Yleisiä nimikkeitä ovat esimerkiksi kirjastonhoitaja, projektipäällikkö, suunnittelija, kääntäjä, tutkija, koordinaattori, amanuenssi ja toiminnanjohtaja. 

 

Työelämän makua koulutukseen

Mielipiteet humanistisesta koulutuksesta jakavat vastaajajoukkoa. Enemmistö on tyytyväistä ja toteaa koulutuksen sopivan yllättävänkin moneen tehtävään. Vaikuttaa siltä, että noin kolmannekselle humanistinen tutkinto on avannut uran mielenkiintoiseen toiveammattiin, työhön, jolla on itselle merkitystä. Mitä korkeampi asema työpaikalla, sitä tyytyväisempiä vastaajat olivat ammatinvalintaansa.

 

Toisaalta koulutukseensa pettyneitä on selkeä pieni joukko, joka kokee, ettei humanistikoulutuksesta ole juuri hyötyä työelämässä. Näin ajattelee noin 14 prosenttia vastanneista. Noin 27 prosenttia on sitä mieltä, että työnantajilla on ennakkoluuloja humanisteja kohtaan.

 

Varsin yksimielisiä vastaajat ovat siitä, että humanistista koulutusta tulee saada työelämälähtöisemmäksi. Näin ajattelee yli 70 prosenttia vastanneista. Tämä vaatimus korostuu etenkin yliopistopuolella. Vastaajat kaipasivat urasuunnittelua ja yhteyksiä työelämään jo opiskeluaikana.

 

Valtaosa vastaajista kokee humanistisen koulutuksen kehittäneen hyvin kielitaitoa ja kulttuurien sekä historian tuntemusta. Moni kiittää myös saaneensa hyvät valmiudet tutkimusten tuottamiseen. Melko monen mielestä koulutus kehittää hyvin lisäksi viestintätaitoja ja valmentaa kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen.

 

Erityisesti viestintä- ja kielitaidoista koetaan olevan hyötyä omassa työssä. Kielivalmiuksien osalta humanistinen koulutus näyttääkin vastaavan melko hyvin työelämän tarpeita.

 

Toisaalta esimerkiksi projektinhallinta, asiakaspalvelu ja ICT-taidot mainitaan melko usein osaamisalueiksi, joilla omassa työssä on käyttöä mutta joiden osalta ei koulutus juuri tarjonnut eväitä. Projektinhallinta ja ICT-taidot korostuivat tärkeinä yliopistoista valmistuneilla ja asiakaspalvelu amk-puolella.

 

> Tiivistelmädiat, Humanisti-tutkimus 2013

 

***

Humanistitutkimus julkistettiin HumanistiURA-tapahtumassa Helsingissä 7.11.2013. Tutkimus toteutettiin jäsenistön sähköpostikyselynä 13 895 osoitteeseen. Aineisto käsiteltiin Tripod research Oy:ssä lokakuussa 2013. Aineiston analysointi jatkuu vuonna 2014. 

 

Lisätietoja:

Sonja Mikkola, asiamies, koulutuspolitiikka ja opiskelijatoiminta

Akavan Erityisalat, puh. 040 662 0601, sonja.mikkola@akavanerityisalat.fi 

 


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje