Kehysriihen veronkevennyksiä kompensoidaan leikkauksilla, jotka osuvat valtion, kuntien, yliopistojen sekä järjestöjen rahoitukseen. – Suomalaisten tarvitsemista palveluista ja hyvästä hallinnosta leikataan huoletta iloisten verouutisten katveessa. Samalla huoli julkisen talouden tilasta kasvaa, arvioi Akavan Erityisalat.

Kehysriihen veronkevennykset panevat toivon mukaan vauhtia kasvuun, mutta niiden vähemmälle huomiolle jäävä kääntöpuoli ovat lisäsäästöt. Leikkauslistasta selviää, että kohteena ovat jälleen julkinen ja järjestösektori, jotka tuottavat kansalaisten tarvitsemia palveluita, Akavan Erityisalat sanoo.

Kehysriihen valopilkkuja on yhdistelmävakuutuksen eteneminen. Tämä on ollut Akavan Erityisalojen tavoitteena jo vuosia. Yhdistelmävakuutus parantaa lomittain palkansaajana ja yrittäjänä työskentelevän sosiaaliturvaa.

Myös ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta luopuminen on järkipäätös.

Julkisen sektorin arvoa ei ymmärretä

Valtionhallinto tuntuu olevan maan hallituksen leikkausten ”ykköskohde”. Tuottavuusohjelma on jo tuottanut yt-neuvottelujen aallon ja nyt tuottavuutta lisätään 130 miljoonalla eurolla muun muassa tehtäviä vähentämällä.

Tämä hallitus ei tunnu ymmärtävän asiantuntevan, toimivan ja korruptoitumattoman julkisen hallinnon arvoa koko Suomen ja myös yritysten menestys- ja vetovoimatekijänä, Akavan Erityisalat sanoo.

Valtion säästöjen yksityiskohdat selviävät myöhemmin, sillä hallitus kertoo päättävänsä säästön jakaantumisesta hallinnonaloittain valtiovarainministeriön johtaman ja sektoriministeriöistä koostuvan työryhmän esitysten perusteella kesäkuussa 2025.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin toteutetaan 75 miljoonan euron säästö. Lakisääteiset palvelut pyritään turvaamaan, mutta entä muut kansalaisten arjelle ja kunnan elinvoimalle olennaiset palvelut? Tulevaisuus näyttää, näkyvätkö nämä säästöt kuntalaisten veronkorotuksina vai palvelutason leikkauksina.

”Koulutusmyönteinen” hallitus leikkaa korkeakoulujen perusrahoitusta kolmena vuonna peräkkäin yhteensä 65 miljoonalla eurolla. Myös jatkuvasta oppimisesta leikataan. Lisäpanostukset koulutukseen toisaalla ovat toki myönteisiä, mutta viesti on ristiriitainen.

Myös sote-järjestöiltä leikataan jälleen, kun sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoitukseen kohdennetaan 10 miljoonan euron leikkaus.

Isku järjestäytymiselle

Hallitus päätti kehysriihessä myös poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden vuodesta 2026 alkaen.

Tulkitsemme tämän ideologiseksi kannanotoksi järjestäytymistä ja sopimisen kulttuuria vastaan. Tämä iskee erityisesti pienituloiseen palkansaajaan, joka saa ammattiliitostaan paitsi turvaa ja neuvotteluvoimaa myös tarvitsemiaan palveluja oman työuransa ja ammatillisen kehittymisensä tueksi, Akavan Erityisalat painottaa.

Päätöstä voi ihmetellä tilanteessa, jossa kaikkien suomalaisten tulisi puhaltaa yhteen hiileen kasvun meiningin ja toiveikkuuden ilmapiirin saavuttamiseksi. Nyt halutaan lisätä vastakkainasettelua työmarkkinoilla.

On huomattava, että kuulemme kehysriihen lisäsäästöistä tilanteessa, jossa julkisen sektorin ja yliopistojen palkkaneuvottelut ovat osin pahasti jumiutuneet. Valtio ei näe henkilöstöään samojen palkankorotusten arvoiseksi kuin mitä yksityissektori on saanut. Yliopistoissa tuore hälyttävä uutinen on, että työnantaja on yllättäen kieltänyt ammattiliittojen jäsenmaksuperinnän nopealla aikataululla kaikissa Suomen yliopistoissa.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Kaure, Akavan Erityisalat, puh. 0201 235 335
johtava juristi Jenni Salonen, Akavan Erityisalat, puh. 050 596 7963