Kuormitus asiantuntijatyössä on noussut hälyttävälle tasolle: 60 prosenttia Akavan Erityisalojen jäsenistä kokee työmääränsä ainakin ajoittain liian suureksi, ja vain harva näkee olevansa täysin turvassa työuupumukselta. Tuore jäsenkysely piirtää huolestuttavan kuvan asiantuntijoista, joita kuormittavat erityisesti usean asian yhtäaikainen tekeminen, kiire ja kasvavat vaatimukset.

Ratkaisuna Akavan Erityisalat esittää, että työturvallisuuslainsäädäntöä täsmennetään psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi.

Liiton jäsenkyselyyn vastasi yli 4 000 asiantuntijaa tai esihenkilöä.

Asiantuntijalla suuri riski uupua – ”Työnkuvaa on rauhoitettava”

Jopa 60 prosenttia Akavan Erityisalojen jäsenkyselyyn vastanneista arvioi nykyisen työmääränsä vähintään ajoittain liian suureksi. Merkittävimmäksi ongelmaksi nousee usean asian tekeminen yhtä aikaa, mikä aiheuttaa paljon tai melko paljon haitallista työkuormitusta yli 60 prosentin mielestä.

Lähes puolet mainitsee kiireen ja työn epätasaisen kasaantumisen sekä jatkuvasti kasvavien tavoitteiden kuormittavan haitallisesti. Kolmanneksella psyykkiset oireet (esimerkiksi stressi, väsymys ja tarkkaavaisuuden häiriöt) haittaavat työntekoa ja näiden vaikeuksien arvioidaan aiheutuvan suurimmaksi osaksi työstä.

Tulokset ovat jäseniltämme hätähuuto. Asiantuntijan työnkuvaa on rauhoitettava ja työnantajan on kannettava vastuunsa. Kuormitusmittarit näyttävät punaista noin puolella vastaajista. Vain alle kymmenen prosenttia ei näe itsellään lainkaan työuupumuksen riskiä, sanoo johtava juristi Jenni Salonen Akavan Erityisaloista.

– Osasimme odottaa huolestuttavia tuloksia, mutta näin laaja kokemus oman työn kuormittavuudesta yllätti. Tutkimus piirtää osin lohduttoman kuvan asiantuntijasta, jota revitään joka suuntaan ja jonka työmäärä ylittää inhimilliset rajat, Salonen jatkaa.

Kuormitustekijöissä eroja työnantajittain

Kyselyyn vastanneet Akavan Erityisalojen jäsenet työskentelevät kulttuurin, hallinnon, hyvinvoinnin ja viestinnän erityisaloilla kaikilla työnantajasektoreilla.

Työnantajittain kuormitusta koskevat tutkimustulokset ovat hyvin samansuuntaisia, mutta joitakin painotuseroja löytyy.

• Valtiolla organisaatiomuutokset aiheuttavat muita työnantajasektoreita enemmän haitallista kuormitusta.
• Kunnissa ja hyvinvointialueilla matala palkkataso suhteessa työn vaativuuteen kuormittaa erityisesti.
• Yksityisellä sektorilla nousee esiin muita yleisemmin puutteellinen esihenkilötyö.

Palautuminen onnistuu monelta – mutta ei kaikilta

Vaikka kuormitus on yleistä, lähes 70 prosenttia vastaajista kertoo palautuvansa ainakin kohtalaisesti työstään. Toisaalta lähes kolmannes kokee palautumisen heikoksi.

– On ilahduttavaa, että suuri osa jäsenistämme kykenee palautumaan. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että työuupumuksen riski koskettaa merkittävää osaa asiantuntijoista, Salonen sanoo.

Tutkimuksen mukaan asiantuntijoiden palautumista tukevat muun muassa ajantasainen osaaminen ja sopivan vaativat tehtävät. Valtaosalla myös työvälineet, fyysinen työympäristö ja työilmapiiri näyttävät olevan kunnossa.

Yllättävä havainto: Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtyminen ei kuormita enemmistöä

Vain noin viidesosa vastaajista kokee työn läikkymisen vapaa-ajalle merkittävänä kuormitustekijänä.

– Tämä on yllättävä tulos. Herää kysymys, kokeeko asiantuntija työn ja vapaa-ajan sekoittumisen osaksi työn normaalia luonnetta – vai osaako hän itseohjautuvasti pitää sopivan rajan työn ja vapaa-ajan välillä? Kysymys vaatii lisäselvitystä, Jenni Salonen pohtii.

Ratkaisuja kysyttiin – jäsenet nostavat esiin johtamisen ja paremmat työjärjestelyt

Jäseniltä kysyttiin myös, mitä ratkaisuja he itse näkisivät työkuormituksen vähentämiseksi. Vastausten kärjessä korostuvat parempi johtaminen, hallitumpi työn organisointi sekä oma palautuminen, jota tukisi niinkin yksinkertainen asia kuin työajan riittäminen työtehtäviin.

”Aikaa suunnitella, eikä aina vain reagoida tapahtuviin asioihin. Rauhallinen, keskeytyksetön työaika.”

”Asiallinen palkkaus, luotto johtoon ja työn jatkuvuuteen.”

”Ehdottomasti parempi esihenkilötyö sekä jatkuvien projektien päätökseen vieminen ennen uusia projekteja.”

Lainaukset ovat Akavan Erityisalojen jäsenkyselyn avoimista vastauksista.

– Jäsentemme tarjoamat ratkaisut ovat miltei itsestäänselvyyksiä. Hyvässä ja hyvin johdetussa työpaikassa näiden asioiden pitäisi olla kunnossa jo lähtökohtaisesti, Salonen toteaa.

Työnantajalla vastuu – myös lain mukaan

Akavan Erityisalat muistuttaa työnantajia työturvallisuuslaista: jos työntekijä kuormittuu työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, työnantajan on lain mukaan ryhdyttävä toimeen kuormitustekijöiden vähentämiseksi.

– Jo nykyisen lain mukaan haitallisia kuormitustekijöitä voivat olla paitsi fyysiset myös psyykkiset tekijät, jotka johtuvat esimerkiksi puutteellisesta työn hallinnasta tai huonoista työjärjestelyistä. Juuri näistä jäsenemme nyt raportoivat, Salonen painottaa.

– Asiantuntija osaa usein johtaa itseään hyvin, mutta vastuu työn järjestelyistä ja kuormituksen ehkäisystä kuuluu työnantajalle.

Akavan Erityisalat esittää ratkaisuksi työturvallisuuslain täsmentämistä ja uuden asetuksen säätämistä psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi ja työn tukemiseksi. Selkeämpi sääntely vahvistaisi työnantajan velvollisuuksia ja loisi työpaikoille konkreettiset raamit kuormitustekijöiden tunnistamiseen ja hallintaan.

Järjestämme jäsenjärjestöjemme kanssa SuomiAreenalla paneelikeskustelun teemasta Miksi asiantuntija uupuu? (26.6.2025 klo 12, Puuvillan lava, keskustelu striimataan). Tervetuloa!

Akavan Erityisalat AE ry :n koko jäsenistöä koskevan työelämätutkimuksen aineisto kerättiin jäsenille suunnatulla avoimella sähköpostikutsulla 26.11.-11.12.2024. Kyselyyn vastasi 4 459 jäsentä ja vastausprosentti oli 19,4. Tampereen yliopiston tilastotieteen tutkimuspalvelu TUPA on analysoinut tutkimuksen Akavan Erityisalat ry:n toimeksiannosta keväällä 2025.