Monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat termejä, jotka ovat paljon esillä. Niistä on helppo puhua arvoina ja jäädä ”juhlapuhetasolle”. Juhlapuheiden sijaan tarvitaan tavoitteellista puhetta ja tietoa ymmärryksen sekä tietoisuuden kasvattamiseen – sekä konkreettisia toimia.

Yksi osa monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden todeksi elämistä on niiden istuttaminen osaksi organisaatioiden rakenteita ja prosesseja. Toimintaa ohjaamaan on hyvä esittää kysymys: Miten johtajuudessa, rekrytoinnissa ja urakehityksessä konkretisoituvat monimuotoisuus ja inklusiivisuus?

Sen lisäksi, että monimuotoisuus ja inklusiivisuusuus istutetaan osaksi prosesseja ja rakenteita, on tärkeää tiedostaa ne asioina, joita eletään yhdessä todeksi organisaation arjessa jokaisen toiminnassa.

Se, että työpaikalla on erilaisia ihmisiä, ei vielä oikeuta puhumaan monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden toteutumisesta. Olennaista on kokemus – kokeeko työntekijä yhtäläistä osallisuutta ja kokeeko hän saavansa tukea ja arvostusta. Osallisuus synnyttää kokemuksen luottamuksesta ja se edelleen arvostuksen kokemuksen.

Monimuotoisessa ja inklusiivisessa työyhteisössä jokainen työntekijä tulee nähdyksi ja kohdatuksi yksilönä yksilöllisine tarpeineen. Myös jokaisessa työntekijässä oleva potentiaali tulee nähdyksi ja huomioiduksi.

Näin tuetaan työntekijöiden kukoistusta, joka kiistatta on organisaatioiden supervoima.

Monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden edistämisessä on tärkeää asettaa mitattavia tavoitteita ja seurata niiden toteutumista. Muutoin riskinä on jämähtäminen juhlapuhetasolle. Tavoiteasetanta ja mittaaminen voivat tarkoittaa esimerkiksi henkilöstökyselyjä, edustavuusdataa tai palautekanavia, joiden avulla voidaan arvioida, kokevatko työntekijät osallisuutta ja arvostusta.

Monimuotoisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden asiantuntija Verna Myers on todennut: ”Monimuotoisuus syntyy kutsusta juhliin, osallisuus siitä, että haetaan tanssiin ja yhteenkuuluvuus tanssimisesta vapaasti kuin kukaan ei katselisi. ”

Tämä toteutuu psykologisesti turvallisessa, jokaisen ainutlaatuisuutta arvostavassa työyhteisössä, jossa kukin voi olla oma itsensä. Omana itsenä olemiseen kuuluu se, että ei tarvitse kokea olevansa vääränlainen, liikaa tai liian vähän eikä tule ”pienennetyksi” muiden työyhteisön jäsenten toimesta.

Jokainen meistä vaikuttaa siihen, millaiseksi työelämä muodostuu. Toimintatavaksi voi ottaa kysymyksen esittämisen jokaisen työpäivän aluksi: Miten minä voin tänään edistää osallisuutta ja hyvää työelämää osaltani?

Jokainen on hyvän työelämän arvoinen, juuri sellaisena kun on ja juuri sen takia.

Henrietta Aarnikoivu
järjestöpäällikkö (1.7.2025 alkaen)
Akavan Erityisalat