Yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus (työ)elämässä

Boring Pink -verkoston sekä Median museo ja arkisto Merkin järjestämän Pinkin sorvin äärellä -paneelin keskustelijoina (vas.) Hannu Medina, Risto Hartikainen ja Tarja Pyykkö. Kuvassa oikealla yksi tilaisuuden järjestäjistä, Aikku Meura.

Miksi monimuotoisuus (diversiteetti) on tärkeää työelämässä?

Voinko kertoa avoimesti perhe-elämästäni lounaalla? Voinko tuoda esihenkilölleni turvallisesti esille työssä kohtaamiani vaikeita tilanteita?

Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka takaa kaikille ihmisille samanarvoisen kohtelun riippumatta sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Seksuaalivähemmistöjä suojaa yhdenvertaisuuslaki, ja sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja sisältyy tasa-arvolakiin.

Sateenkaariyhteisön näkymättömyys tai syrjintä voi vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin, motivaatioon ja pysyvyyteen. Syrjiviä käytänteitä voi muodostua jo rekrytointivaiheessa. Tutkitusti yritykset, jotka panostavat inklusiiviseen kulttuuriin, menestyvät usein paremmin. Tämä on tullut esiin esimerkiksi arvioitaessa työnantajabrändiä ja innovaatiokykyä.

Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) tutkimuksen mukaan sateenkaari-ihmiset kokevat voivansa olla nykyään avoimempia seksuaalisesta suuntautumisestaan, sukupuoli-identiteetistään ja sukupuoliominaisuuksistaan verrattuna vuoteen 2019. Samanaikaisesti heihin kohdistuva vihamielinen häirintä on kuitenkin lisääntynyt merkittävästi.

Vaikka yhteiskunta on monin tavoin edistynyt avoimuuden ja näkyvyyden suhteen, yhdenvertaisuus ei toteudu kaikilla tasoilla. Rohkeuden ja vapauden olla oma itsensä ei tulisi tarkoittaa suurempaa riskiä syrjinnän kohteeksi joutumiselle.

Aivan tylsiä, tavallisia ihmisiä

Boring Pink -verkoston ja Median museo ja arkisto Merkin järjestämä Pride-kuukauden paneelikeskustelu Pinkin sorvin äärellä keräsi kuulijoita Merkki-museoon 4.6.2025 keskustelemaan seksuaalivähemmistöjen asemasta sekä heidän kokemistaan haasteista suomalaisessa työelämässä.

Tilaisuudessa kolme sateenkaarevaa panelistia toivat esille omia kokemuksiaan vähemmistöaseman edustajina.

Illan keskustelijoina toimivat We Speak Gay -yhteisön sekä Gay Travel Finland -sivuston ja Queerland Median perustaja ja yrittäjä Hannu Medina, sateenkaarisenioreiden oikeuksia ajava eläkeläinen Risto Hartikainen sekä MCC Helsinki -seurakunnan pastori Tarja Pyykkö.

Jokainen heistä on kokenut syrjintää työelämässä vähemmistöasemansa takia. Vaikka kaikkien kolmen työura poikkeaa toisistaan ja työelämän varrelle on mahtunut rankkojakin kokemuksia, on kaikkien viesti yhteiskunnalle sama:

Olemme vain tavallisia, tylsiä ihmisiä. Aivan kuten sinäkin.

Ole oma itsesi, kunhan et ole avoimesti homo

Risto Hartikainen ymmärsi jo työuransa alussa, ettei omaa seksuaalista suuntautumista kannattanut tuoda esille työpaikalla.

– Homoseksuaalisuus ja nuorisotyö eivät sopineet yhteen. Jouduin vahvasti piilottamaan oman itseni ja vain ulkomailla sain olla vapaa. Pelkäsin, että minut luokitellaan mielisairaaksi tai pedofiiliksi, kuten silloin oli tapana.

Kun Hartikainen aikoinaan kertoi työpaikallaan saamastaan hiv-tartunnasta, HR-päällikkö kielsi häntä kertomasta tartunnasta muille työntekijöille.

– Silloin ei vielä tiedetty miten hiv tarttuu. Sen sijaan, että HR-henkilö olisi ollut huolissaan voinnistani, hän huolestuikin siitä, että muut työntekijät lähtisivät työpaikasta, mikäli saisivat kuulla diagnoosista.

Tuodakseen esille ikääntyvien sateenkaarevien asiaa, Hartikainen ryhtyi vuonna 2021 Sateenkaarisenioreiden puheenjohtajaksi. Yhdistys perustettiin jatkamaan Setan aloittamaa seniorityötä. Hartikaisen tavoitteena on ollut vähentää puhumattomuudesta aiheutuvaa taakkaa ja tarjota turvallinen tila jokaiselle eläkeläiselle seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

– Yhteiskunnassamme ajatellaan, että kun asioista ei puhuta, niitä ei myöskään ole.

Pride-oikeuksien puolesta on marssittava silloinkin, kun on huono päivä

Nuorisotyönohjaaja ja pastori Tarja Pyykkö tunsi joutuvansa sulautumaan heteroihin luterilaisessa kirkossa. Kun työpaikan kahvipöytäkeskustelu kääntyi siihen, miten kollega oli käynyt “homokaupunginosassa” katselemassa ihmisiä kuin esineitä museossa, Pyykkö tunsi olevansa epämukavassa asemassa.

– Kaapissa on ahdasta. En koskaan kutsunut naisystävääni mukaan työpaikan tilaisuuksiin. Onneksi suomen kielessä miehelle ja naiselle on vain yksi pronomini, joten pystyin puhumaan vaimostani kahvipöydässä sanalla ‘hän’. Piti tietää kehen luottaa, kenelle uskaltaa kertoa.

Vasta törmättyään seksuaalivähemmistöjen omaan seurakuntaan nimeltä Metropolitan Community Church, Pyykölle tarjoutui mahdollisuus tulla hyväksytyksi omana itsenään ilman, että hänen tarvitsi hylätä uskontoa tai hänelle tärkeäksi muodostunutta työtä.

Vuodesta 2015 Pyykkö on toiminut Elävä Vesi MCC Helsinki -seurakunnan pappina. Seurakunta tarjoaa hengellistä tukea ja neuvontaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Hän on lisäksi toiminut Christian groupsin puheenjohtajana.

Työelämän tulisi tarjota sateenkaareville työntekijöilleen turvallinen tila

Hannu Medina puolestaan toi esille sen, kuinka raskaaksi heteronormatiivinen elämä ja suhtautuminen työpaikoilla voi käydä sateenkaarevalle ihmiselle.

– Työpaikoilla ei ymmärretä sateenkaarevuudesta mitään. Asioista ei puhuta niiden oikeilla termeillä ja nimillä. Vaikka ihmisen tasolla homous ei ole epänormaalia, yhteiskunnan tasolla se kuitenkin nähdään marginaalisena.

Medina kertoo tulleensa suljetuksi työyhteisön ulkopuolelle tultuaan ulos kaapista.

– Etenkin yrityspuolella homous ja seksuaalivähemmistöön kuuluminen on edelleen tabu. Vaikka julkinen puoli näyttääkin tekevän jatkuvasti parannuksia sateenkaarevien asioiden edistämiseksi, yritysmaailmassa tämä ei näy.

Työpaikkojen pitäisi sanoittaa ääneen olevansa turvallinen tila sateenkaareville henkilöille.

Tänä päivänä Hannu Medina kouluttaa yrityksiä sateenkaaritiedostavasta viestinnästä ja toimii sateenkaarimatkailun asiantuntijana. Hänen mielestään yrityksillä on suuri potentiaali hyödynnettävissä sateenkaarimarkkinoilla.

Risto Hartikainen haluaisi työnantajien ja työyhteisön muistavan, että jokaisella on osansa turvallisen tilan luomisessa. Vastuu työntekijän integroitumisesta ei tulisi olla yksilöllä itsellään.

– Vähemmistöstressi on mukana aina uudessa ympäristössä. On vaikea arvioida voiko olla oma itsensä turvallisesti. Kenenkään työpaikalla ei pitäisi olettaa toisesta henkilöstä mitään. Jokainen yksilö on erilainen.

Jos olet epävarma tai et tiedä, älä oleta, vaan kysy aina ensin.

Tarja Pyykkö toivoo, että heteronormatiivinen työelämä huomioisi seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oikeudet ja aseman muulloinkin kuin Pride-kuukauden aikana. Esimerkiksi niinkin pieni asia kuin sateenkaarisukat voi viestittää, että olet turvallinen ihminen.

– Sen sijaan että heterona marssitaan pride-oikeuksien puolesta silloin kun on hyvä päivä, marssittava on myös silloin kun on huono päivä.

Lehtileikkeitä Merkin arkistosta

(yleisönosastotekstejä mukaillen, otteita Helsingin Sanomista ja Iltalehdestä)

1976
Nuoriso-ohjaaja Seppo Kivistö irtisanottiin avoimesti homona olemisen takia. Kirkon tutkimuslaitoksen selvityksessä ei nähdä järkeviä syitä sille, ettei homoseksuaali voisi toimia kirkon työntekijänä.

1982
Setan aktivistinen ilmoitus antoi täyden tukensa belgialaiselle opettaja Eliane Morrisille, joka irtisanottiin vedoten hänen seksuaaliseen suuntautumiseen. Morris ryhtyi nälkälakkoon ja vaati Belgiaa noudattamaan Euroopan neuvoston suositusta lopettaa seksuaalivähemmistöjen syrjintä.

1990
Homojen kokema syrjintä ja ennakkoluulot uusissa sfääreissä aidsin takia. Mies kuvasi Anna-lehdessä kuinka työnantaja oli enemmän huolissaan miehen homoudesta kuin hänen kantamastaan vakavasta sairaudesta.

1993
Italian suurin ay-liitto CGIL puolusti homoja ja arvosteli katolilaista kirkkoa syrjintään yllyttämisestä. Ammattiliitto esitti työnantajille, että homoja syrjivistä säännöistä tulisi luopua.

2011
”Luottamuspula” kiertoilmaisuna potkujen syylle. Entinen toimistopäällikkö Arja Voipio vaatii työnantajaltaan hyvitystä työpaikkasyrjinnän takia. Voipio katsoi joutuneensa luopumaan virastaan transsukupuolisuuden takia.

2025
Late Mäntylä oli Suomen ensimmäinen avoimesti homoseksuaalinen ja muun sukupuolinen pappi. Hän irtisanoutui väärinsukupuolittamiseen liittyvän syrjinnän myötä.

Erityiskiitos Median museo ja arkisto Merkin tapahtumakoordinaattori Aikku Meuralle, joka oli yksi tilaisuuden järjestäjistä. Meura tuo sateenkaarihistoriaa esiin Merkin yleisötyössä ja on järjestänyt tapahtumia esimerkiksi transmuistoista ja internetin LGBTQIA+ historiasta. Meura on Akavan Erityisaloihin kuuluvan Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MALin jäsen.

Boring Pink -verkosto
Työelämän verkosto tylsille pinkeille ihmisille.
Instagram
LinkedIn

Lähteet:
LGBTIQ Equality Strategy 2020-2025

Seta Ry
Seta on sateenkaari-ihmisten ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö.

Teksti: Fanny-Sofia Tarkio, Akavan Erityisalat