Ajankohtaiset

rss Ajankohtaiset

29.10.2018 12.40

Työsuhteen päättösopimus - mitä ottaa huomioon?

Lakimiehemme Juho-Heikki Leppänen kertoo työsuhteen päättösopimuksista - Millainen paketti kannattaa allekrijoittaa?

Sopimuksia työsuhteen päättämiseksi/päättösopimuksia/erosopimuksia/paketteja tai miten nyt milloinkin todetaan työsuhteen kestäessä että ”tämä oli tässä”, on mitä moninaisimpia. Pohdittaessa sitä, millainen paketti kannattaa allekirjoittaa, tulee miettiä tilannetta monelta kantilta.

Tyypillisesti niillä sovitaan työsuhteen päättymisestä nopeasti yksissä tuumin, sulassa sovussa (ainakin paperilla), ja se todella on niin sanotusti siinä: muuta ei saa kuin paperissa todetut eurot ja seikat, vanhoja ei muistella ja sopimuksestakaan ei kylillä puhuta, kipurahaa maksetaan ja työttömyysturvaa ei toviin heru.


Päättösopimukset ovat puolin ja toisin vapaaehtoisia, ja niitä voidaan tarjota kumman tahansa aloitteesta, millä vain sisällöllä, milloin vain ja miten vain. Toisinaan työnantaja tarjoaa sopimuksia ihan vain ”kiitos ja anteeks” –motivaatiolla tai yrityksen maineen kiillottamiseksi. Toisinaan taas halutaan ’ostaa työntekijä ulos’ hiljaisesti ja varmistaen ettei perästä kuulu, joskus ulossavustuksen grande finalena, joskus vaikean ja raskaan pattitilanteen nopeana ratkaisuna.


Sopimukset ovat yksilöitä, niille ei ole lakisääteistä tai muutakaan kaavaa, joten yleispätevästi ja kattavasti ei voi todeta mitä työsuhteeseen, työttömyysturvaan, eläkkeisiin, verotukseen jne liittyviä vaikutuksia sopimisella on. Monumentaalisia kuitenkin, ja toisinaan yllättäviäkin, esimerkiksi asuntolainan lainaturvavakuutus tuskin suostuisi päättösopimuksen tehneen kanssa yhteistyöhön. Sopimus voi olla työntekijälle loistava, katastrofaalinen susi, tai mitä tahansa siltä väliltä. Se, millä kohdin mielekkyysasteikkoa liikutaan, riippuu siitä mitä sopimus on syönyt – pilkunpaikkoja myöden – mutta myös monesta muusta seikasta. Päätöksen sopimuksen solmimisesta voi tehdä vain työntekijä itse, omista lähtökohdistaan.


Pohdittaessa sitä, millainen paketti kannattaa allekirjoittaa, tulee miettiä tilannetta monelta kantilta. Olennaista on oma tilanne: millaisiksi kokee uudelleentyöllistymismahdollisuutensa (huomioiden, että paketin myötä voi joutua hakemaan töitä työttömänä, jolloin asema saattaa olla heikompi, ja lyhyemmällä työhistorialla), onko palava halu palata koulunpenkille tai yrittää yrittämistä, tai voiko jopa jäädä jo eläkkeelle.


Tai, jos nykyisessä talossa jatkaminen on vaihtoehto, tuntuuko se mielekkäältä ja voisiko mahdollisia ongelmia saada korjattua. Ja toki vaakakuppiin tulee asettaa – euroina ja muutenkin – se, mikä on paketin vaihtoehto, esim. näytettäisiinkö ovea, jos niin milloin ja tuotannollis-taloudellisin vai individuaaliperustein (josta tulee karenssi työttömyysturvaan, jollei riitauta nopeasti ja voita), olisiko irtisanominen laillinen vai laiton (ja mikä olisi silloin valmiutesi taistoon, kuinka selvä tapaus on kyseessä ja kuinka pitkä työsuhde alla…), kuinka pitkä irtisanomisaika olisi (vai purettaisiinko ilman irtisanomisaikaa), vapautettaisiinko irtisanomisajalla työvelvoitteesta? Olisiko todennäköistä, että firmasta tarjottaisiin muuta työtä, minkä verran tuotannollis-taloudellisen irtisanomisen kaveriksi saisi palkallisia työllistymisvapaita ja / tai koulutusta, pidettäisiinkö lomat irtisanomisajalla vai saisiko ne rahana, miten kävisi lomarahojen tai tulospalkkioiden… Lista on hengästyttävä ja kaikkea muuta kuin kattava, mutta tilanteen ollessa konkreettinen, asia hahmottuu paljon selvemmin, usein työnantajalta ja mahdollisesti luottamusmieheltä ja meiltäkin kysellen.


Mitä tulee sopimusten vaikutuksiin, sisältöön ja siihen, miten tulee toimia sopimuksen tullessa ajankohtaiseksi, annan seuraavaksi esimerkin jos toisenkin.


Sopimusten tavanomaisia seurauksia:

  • työnantajalla ei velvoitteita, jotka liittyisivät esim. tuotannollis-taloudelliseen irtisanomiseen (yhteistoimintamenettely, muun työn tarjoaminen ensin uudelleensijoituksella ja myöhemmin takaisinottovelvollisuudella…) tai individuaaliperusteiseen irtisanomiseen (kuuleminen, muiden töiden tarjoaminen…), eikä työntekijällä tuotannollis-taloudellisiin irtisanomisiin liittyviä etuja (kuten palkalliset työllistymisvapaat, kilpailukieltosopimuksen sitovuuden lakkaaminen, mahdollisuus päästä työsuhteen päätyttyä ilman sopimisia tai esim. muista töistä kieltäytymisiä heti omavastuuajan jälkeen työttömyysturvan piiriin…)
  • ei voi tutkituttaa työsuhteen päättymisen laillisuutta tai mitään muitakaan mahdollisia laittomuuksia, sopimusrikkeitä tms. (muuten esimerkiksi laittomasta irtisanomisesta voitaisiin vaatia 3-24kk palkkaa vastaavaa korvausta, muun muassa)
  • työttömyysturvaan tulee työttömyysturvaoikeuden alkua lykkäävä karenssi 90 päivää työsuhteen päättymisestä lukien (karenssin voi joskus välttää sovittaessakin, jos alla on jo yksipuolinen tuotannollis-taloudellinen irtisanominen esim. yhteistoimintamenettelyn jälkeen, asiasta on oikeanlainen dokumentaatio, ja sopimuskin on sen mukaisesti muotoiltu. Jaksotukset tulisivat toki silti, joten yleensä karenssista eroon pääsy ei taloudellisesti olisi merkittävää, mutta välttyisi raksilta työvoimapoliittisesti moitittavien menettelyjen ruudussa)
  • ylimääräiset edut kuten eroraha / kultainen kädenpuristus (mutta muukin extra, esim. työntekijälle jäävän tietokoneen käypä arvo, usein vaan ei aina motivaatiobonus…), jaksotetaan työttömyysturvassa erityisen kaavan pohjalta (yleensä kaava johtaa käytännössä siihen, että noin 1kk palkkaa vastaava ylimääräinen etu lykkää n. 1kk verran työttömyysturvaoikeuden alkua). Jaksotus kuluu rinnakkain karenssin kanssa työsuhteen päättymisestä lukien. Erorahat eivät kerrytä eläkettä, niitä ei huomioida tuloiksi ansiopäivärahan määrää laskettaessa, ne eivät kerrytä työttömyysturvan työssäolo- ja jäsenyysehtoa
  • jos sovitaan työsuhteen päättymisestä, mutta ei noudateta työnantajan noudatettavaa irtisanomisaikaa ennen työsuhteen päättymistä, työttömyysturvassa katsotaan työntekijän luopuneen oikeudestaan irtisanomisaikaan ja se johtaa jaksotuksen tapaiseen työttömyysturvaoikeuden lykkääntymiseen. Siitä ei kuitenkaan välttämättä tule käytännössä lisää lunta tupaan, mikäli noudattamatta jätetty irtisanomisaika tai sen osa on lyhyempi kuin ylimääräisistä eduista tuleva jaksotus
  • mitään muuta ei saa kuin sopimuksessa mainitut erät, eli siinä on syytä olla jokainen sentti mainittuna, jonka aikoo saada (eroraha, normaali kuukausipalkka työsuhteen päättymiseen saakka, luontoisedut, lomakorvaukset, mahdolliset lomarahat, ylityöt, tuntisaldot, tulospalkkiot, lisäeläkkeet, jne.), eriteltynä lajeittain, euromääräisenä ja maksuajankohtineen, ja mieluusti vielä loppuun yhteenveto x+y+z=å euroa. Erittely on tärkeää siksikin, ettei vahingossa jotain tehdyn työn perusteella ansaittua ja ilman sopimustakin maksettavaa katsota työttömyysturvassa yms. ylimääräiseksi eduksi ja sitä myötä mm. jaksoteta.

 

Tyypillisiä ja / tai suositeltavia sopimusehtoja:

  • osapuolet
  • sopimuksen tausta ja tarkoitus
  • työnantajan noudatettava irtisanomisaika (tai vaikka pidempikin), ilman työntekovelvoitetta, maininnoin että jo työvelvoitteettomalla irtisanomisajalla saa työllistyä toisaalle, ¨kilpailijallekin¨, ja saa silti kaiken paketissa mainitun, myös koko irtisanomisajan palkan, täysimääräisenä
  • työsuhteen päättymispäivä
  • yksilöity selvitys vielä pidettävistä vuosilomista, jos pidetään, tai sen varmistaminen, ettei lomia pidetä vaan maksetaan rahana
  • erorahan määrä ja maksuajankohta
  • kaikki muutkin vielä maksettavat saatavat, yksilöitynä ja maksuajankohtineen
  • kummallakaan osapuolella ei muita (työsuhteeseen tai sen päättymiseen, työsopimukseen tms. liittyviä) vaatimuksia toisiaan kohtaan kuin sopimuksessa mainitut
  • työnantajan omaisuuden palauttaminen tai lunastaminen
  • oikeus työnantajan kanssa yhdessä laadittavaan positiiviseen työtodistukseen (tai vielä mieluummin mainio työtodistus jo sopimuksen liitteeksi) ja työnantaja sitoutuu myötävaikuttamaan työllistymiseen, esim. suosittelijana
  • vapautetaan kaikista salassapito-, lojaliteetti-, kilpailu-, houkuttelu-, rekrytointi- yms. velvoitteista, kielloista ja rajoitteista, joita ei erikseen päättösopimuksessa (ja jos päättösopimukseen jotain työsuhteen päättymisen jälkeisiä velvoitteita jää, yleensä lähinnä liike- ja ammattilaisuuksien salassapitoon liittyen, kesto hyvä rajata, sopimussakkoja ei tule hyväksyä, ja vahingonkorvauksille mielellään enimmäismäärä)
  • sopimus on salassa pidettävä, lukuun ottamatta työttömyysturvatahoja, eläkkeenmaksajia, verottajaa ja muita vastaavia tahoja, oikeudellisia neuvonantajia sekä perheenjäseniä;
  • sähköpostitili suljetaan työsuhteen tai työvelvoitteen päättyessä
  • ja toisinaan voidaan sopia myös esimerkiksi oikeudesta työterveyteen työsuhteen päätyttyäkin, tai vaikka työllistymistä edistävästä koulutuksista (jos esimerkiksi työntekijä on tekemisissä rahojen / laskujen tms. kanssa tai voi valita edun rahana, menevät helposti jaksotukseen työttömyysturvassa).

-

Ei toki kannata säikähtää tai luovuttaa, vaikkei kaikkia edellä olevia ensimmäisestä sopimusluonnoksesta löytyisi (tuskin koskaan löytyy) tai sinne saisi neuvottelemallakaan kaikilta osin, sopimuksia voidaan muotoilla monin tavoin, ja tärkeänkään ehdon puuttuminen ei välttämättä tee sopimuksesta kokonaisuutena kelvotonta. Mitä suurempi eroraha, sitä enemmän voi muita seikkoja katsoa läpi sormien.


Kun päättösopimus nousee keskusteluun, kannattaa pyytää työnantajalta luonnos ja pohdinta-aikaa (jos kohtuullista aikaa ei suosiolla annettaisi, voi pyyntöä perustella pehmeämmin toteamalla työttömyysturvatahojen, verottajan ja eläkkeenmaksajien konsultoinnin olevan tarpeen – ko. tahot ovat työnantajan näkökulmasta neutraaleja – tai tiukemmin mainitsemalla ammattiliiton juristit.).


Sitten onkin vakavan pohdinnan ja omien tavoitteiden miettimisen, neuvottelun ja konsultaatioidenkin paikka.


Sopimus kannattaa aina koettaa neuvotella niin hyväksi kuin pystyy, vaarantamatta liiaksi sellaista sopimusta, jonka olisi valmis hyväksymään sellaisenaankin (monesti on vaikeaa arvioida, milloin kamelin selkä katkeaa, ja sopimus voi lähteä pöydältä milloin vain, mutta aika harvoin ensimmäinen tarjous on myös viimeinen). Usein kovimmat neuvottelut käydään erorahan määrästä, joka voi olla mitä vain, kenties useimmiten kuitenkin jotain kolmen ja kahdentoista kuukauden palkkaa vastaavan summan väliltä. Erorahan määrään, ja neuvotteluasemaan yleisemminkin, vaikuttavat mitä moninaisimmat seikat, tilanteen taustojen ja työsuhteen keston lisäksi muun muassa: mihin työnantajalla on varaa tai päätösvalta; kuka ottaa sopimuksen esille (miksi maksaa avokätisesti työntekijälle, joka kenties lähtee pois joka tapauksessa); kuinka ponnekkaasti työnantaja haluaa päättää työsuhteen, ja kuinka lujasti se uskovat voivansa tehdä sen ilman sopimustakin laillisesti…


Ja yksin ei kannata jäädä, luottamusmiestä on hyvä nykäistä hihasta, ja meihin voi luonnollisesti olla yhteydessä pakettiluonnoksen kera ennen päätöksiä! Veroasioista, myös mahdollisuudesta tulontasaukseen, on syytä konsultoida verottajaa, työttömyysturva-asioissa puolestaan voi jututtaa myös TE-toimistoa ja työttömyyskassaa (esimerkiksi kannattaa tarkistaa, että työssäolo- ja jäsenyysehto ovat kunnossa sopimuksella tai ilman, tuoreet tulkinnat jaksotusasioihin tarkoin tiedoin, ja jos jaksotus on lyhyt, voisiko jo omavastuuajalla ja karenssiajalla saada työttömyysturvaa osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin…), ja eläkkeistä voi halutessaan konsultoida tarkemmin eläkkeenmaksajia.


Paketin tultua tehdyksi on taasen oltava pikimmiten yhteydessä jäsensihteereihimme statuksen päivittämiseksi ja mm. sopimukseen liittyvien (erorahankin) jäsenmaksujen suorittamiseksi. Erityisen tärkeää on ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä, vaikka tietäisikin jäävänsä karenssien ja jaksotusten takia pitkäksikin aikaa ilman työttömyysturvaa, sillä moiset eivät ole päteviä syitä olla poissa työmarkkinoilta ja sanktiot ovat kovia. Kassaankin on syytä olla yhteydessä pian. Ja viimeistään sitten ryhdyttävä entistä paremman työpaikan etsintään!


Juho-Heikki Leppänen

lakimies

Akavan Erityisalat

 

 

 


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje