Henkilöstörahaston voi perustaa myös pienillä työpaikoilla 1.4.2023 lukien

Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama rahasto, joka hallinnoi työnantajan maksamia tulos- tai voittopalkkioita. Se sijoittaa rahaston varoja ja maksaa niistä osuuksia jäsenilleen. Henkilöstö voi perustaa rahaston yksityisen ja julkisen sektorin työpaikoilla.

Henkilöstörahastolakia on muutettu 1.4.2023 lukien. Rahaston voi perustaa, jos henkilöstön määrä on vähintään viisi ja liikevaihto tai vastaava tuotto vähintään 100 000 euroa. Aiemmin henkilöstörahaston perustaminen edellytti, että henkilöstön määrä on vähintään kymmenen ja liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa.

Mikä on henkilöstörahasto?

Henkilöstörahasto on siis henkilöstön omistama rahasto, joka hallinnoi työnantajan maksamia tulos- tai voittopalkkioita, sijoittaa rahaston varoja ja maksaa niistä osuuksia rahaston jäsenille. Jos henkilöstörahasto on päätetty perustaa, siihen kuuluvat ko. organisaation kaikki työntekijät.

Henkilöstörahaston varat on sijoitettava varmalla ja tuottoisalla tavalla.  Henkilöstö voi sijoittaa rahoja myös siihen yritykseen tai konserniin, jossa henkilöstö työskentelee.

Rahasto on käteismaksuun verrattuna vaihtoehtoinen tapa maksaa palkkioita henkilöstölle. Järjestelmästä henkilöstö saa verohyötyä.

Henkilöstörahaston tarkoitus

Henkilöstörahaston tarkoitus on edistää koko henkilöstöä koskevien palkitsemisjärjestelmien käyttöä ja parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Tarkoituksena on myös parantaa työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa ja henkilöstön taloudellisia osallistumismahdollisuuksia.

Henkilöstörahaston avulla voidaan parantaa työnantajan kuten esimerkiksi yrityksen, viraston, kunnan, hyvinvointialueen tai yliopiston tuottavuutta ja kilpailukykyä. Rahasto myös sitouttaa henkilöstön työnantajan toimintaan.

Henkilöstörahaston perustaminen ja päätösvallan käyttö rahastossa

Henkilöstörahaston perustaminen on vapaaehtoista ja edellyttää työnantajan ja henkilöstön yhteisymmärrystä asiasta. Henkilöstö päättää rahaston perustamisesta ja työnantaja tulos- tai voittopalkkiojärjestelmästä. Henkilöstö saa henkilöstörahaston jäsenyyden  automaattisesti palvelussuhteensa perusteella.

Sekä palkkiojärjestelmän käyttöön ottaminen että henkilöstörahaston perustaminen käsitellään yhteistoiminnassa jatkuvassa vuoropuhelussa tai muuten vastaavasti työnantajan ja henkilöstön välillä. Henkilöstö perustaa henkilöstörahaston sen jälkeen, kun työnantaja on ensin tehnyt päätöksen rahastoivan palkkiojärjestelmän käyttöönottamisesta.

Henkilöstörahaston perustamiskokouksessa hyväksytään rahastolle säännöt ja valitaan hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä, sekä tilintarkastaja. Päätösvaltaa henkilöstörahastossa käyttää rahaston jäsenten kokous tai jäsenten valitsemat rahaston valtuutetut. Rahasto rekisteröidään. Yhteistoiminta-asiamies valvoo rahastojen toimintaa.

Jatkossa työnantaja päättää henkilöstörahastoerän määräytymisperusteet ennen sen ajanjakson alkua, jolta suoritetaan henkilöstörahastoerää.

Henkilöstörahastojen määrä on kasvussa. Vuonna 2021 Suomessa oli 264 henkilöstörahastoa. Vuonna 2020 rahastoissa oli 130 210 jäsentä ja niiden pääomat olivat yhteensä 616 miljoonaa euroa.

Minne henkilöstörahasto on perustettavissa?

Rahasto on perustettavissa sekä julkisen että yksityisen sektorin työpaikoilla.

Henkilöstörahastolakia sovelletaan yrityksen, valtion viraston, kunnan, kuntayhtymän, hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän henkilöstön perustamaan Suomessa toimivaan henkilöstörahastoon ja:

1. suomalaiseen yritykseen ja sen tulosyksikköön sekä sen ulkomaiseen tytäryritykseen,
2. ulkomaisen yrityksen Suomessa rekisteröityyn sivuliikkeeseen,
3. valtion virastoon ja laitokseen tai sen tulosyksikköön,
4. valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitettuun liikelaitokseen tai sen tulosyksikköön,
5. kuntaan, kuntayhtymään, hyvinvointialueeseen ja hyvinvointiyhtymään tai sen tulosyksikköön,
6. Kansaneläkelaitokseen sekä
7. yliopistolaissa tarkoitettuun yliopistoon.

Yrityksellä tarkoitetaan yhteisöä, säätiötä tai luonnollista henkilöä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa riippumatta siitä, onko toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi.

Mitä henkilöstörahastolaissa säädetään työntekijästä ja yrityksestä, sovelletaan myös virkamieheen ja viranhaltijaan sekä valtion virastoon ja laitokseen, kuntaan ja kuntayhtymään, hyvinvointialueeseen ja hyvinvointiyhtymään, Kansaneläkelaitokseen sekä yliopistoon, jollei toisin säädetä.

 

Henkilöstörahasto on perustettavissa myös yhteisenä:

1. samaan konserniin kuuluvien yritysten yhteyteen,
2. kahden tai useamman yrityksen yhteyteen, jos yrityksillä on keskenään sellainen taloudellinen tai toiminnallinen yhteys, että järjestelyä voidaan pitää henkilöstörahaston hoitamisen ja henkilöstörahaston jäsenten kannalta tarkoituksenmukaisena,
3. kahden tai useamman valtion viraston ja laitoksen yhteyteen,
4. kahden tai useamman kunnan tai kuntayhtymän yhteyteen ja
5. kahden tai useamman hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän yhteyteen.

Yhteiseen henkilöstörahastoon voi kuulua myös samaan konserniin kuuluvan ulkomaisen yrityksen Suomessa rekisteröidyn sivuliikkeen henkilöstö ja ulkomaisen tytäryrityksen henkilöstö, jos sen emoyritys on suomalainen.

Henkilöstörahastot mahdollisiksi pienemmissäkin yrityksissä

Rahasto on perustettavissa, jos henkilöstöä on vähintään viisi ja liikevaihto tai vastaava tuotto on vähintään 100 000 euroa.

Henkilöstörahaston voi perustaa, vaikka henkilöstön määrä tai liikevaihto ei aluksi täytäkään vaatimuksia. Poikkeus koskee vain edeltävän vuoden aikana perustettuja uusia yrityksiä tai niiden tulosyksikköjä. Edellytyksenä on kuitenkin, että olosuhteisiin nähden voidaan pitää ilmeisenä, että vaatimukset tulevat täyttymään henkilöstörahaston kolmen ensimmäisen täyden tilikauden aikana.

Rahasto-osuudet ja verotus

Rahastoitava palkkio eli henkilöstörahastoerä voi muodostua tulos- ja voittopalkkioista. Henkilöstörahastoerän määräytymisperusteet työnantajan on päätettävä kunkin vuoden osalta ennen vuoden alkua. Jäsen voi halutessaan ottaa henkilöstörahastoeränsä käteisenä, jos yrityksen tulos- tai voittopalkkiojärjestelmä sen sallii. Henkilöstörahaston vastaanottamat tulos- ja voittopalkkioerät jakaantuvat henkilökohtaisiksi rahasto-osuuksiksi.

Osa henkilökohtaisista rahasto-osuuksista (enintään 15 %) voidaan nostaa vuosittain, jos rahaston säännöissä on niin määrätty. Koko henkilökohtainen rahasto-osuus on nostettavissa neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymistä seuraavasta arvonmäärityspäivästä.

Henkilöstörahastot maksavat jäsenilleen rahasto-osuuksia ja ylijäämää. Tuloverolain mukaan henkilöstörahastosta saadusta rahasto-osuudesta ja ylijäämästä 80 prosenttia on veronalaista ansiotuloa. Muilta osin tulo on verosta vapaa. Henkilöstörahastosta maksetut suoritukset eivät ole ennakkoperintälain mukaista palkkaa vaan muuta ansiotuloa.

Jäsen voi nostaa osuutensa henkilöstörahastoerästä tai sen lisäosasta käteisenä, jos asiasta on määräys yrityksen käyttöön ottamassa tulos- tai voittopalkkiojärjestelmässä. Jos tulos- tai voittopalkkio-osuus nostetaan suoraan käteisenä, se on kokonaan veronalaista, palkkaan rinnastettavaa ansiotuloa.

 

> Finlex, henkilöstörahastolaki

Teksti: Helena Lamponen, edunvalvontajohtaja, Akavan Erityisalat

Palaa otsikoihin ›