rss Artikkelit

22.1.2018 8.00
Motivoituneet_iStock-844068504_web

Motivoitunut työntekijä on tuottavampi

Suomen kansantalous kohentuisi selkeästi, jos yritykset keskittyisivät parantamaan työelämän laatua.


– Useiden tutkimusten mukaan tyytyväiset työntekijät ovat lähes kaksi kertaa tuottavampia kuin tyytymättömät, kertoo työeläkeyhtiö Ilmarisen asiakkuuksista vastaava johtaja Pekka Puustinen.


Tästä syystä hyvää tulosta tekevissä yrityksissä on keskimäärin tyytyväiset työntekijät ja matalat sairauskulut.


– Hyvin menestyvissä yrityksissä sairauspoissaolot maksavat vuodessa keskimäärin 1 000 euroa per työntekijä. Huonommin menestyvissä yrityksissä kulut ovat 6 000 euroa työntekijää kohti.


Puustisen mukaan lukemat ovat samankaltaisia toimialasta riippumatta.


Sairauskulut ja työkyvyttömyyseläkkeet maksavat yksityiselle sektorille vuosittain noin 3,5 miljardia euroa. Yksin Ilmarinen maksoi vuonna 2016 työkyvyttömyyseläkkeitä 400 miljoonaa euroa. Tästä syystä Ilmarinenkin haluaa auttaa yrityksiä lisäämään työhyvinvointia, Puustinen toteaa.


Motivaation vaikutukset laskettavissa

Kaikkia sairastumisia ja työkyvyttömyyksiä ei voida estää.


Lapin yliopiston henkilöstötuottavuuden tutkimusjohtaja Marko Kesti päätti laskea, että millaisia säästöjä yritykset voisivat oikeasti saavuttaa parantamalla työelämän laatua.


Suurin osa henkilöstötyytyväisyyskyselyjen perusteella tehdyistä arvioista perustuvat hänen mukaansa väärään oletukseen tasaisesti kasvavasta tuottavuudesta.


 – Motivaatioteorian ja käytännössä todistettujen laskelmien mukaan huippuinnostunut ihminen on monta kertaa tuottavampi kuin pelkästään välttämättömät työt suorittava työntekijä.


Kesti laski motivaatioteorian perusteella, että jos suomalaiset yli 10 henkeä työllistävät yritykset parantaisivat työelämän laatua viidellä prosenttiyksiköllä, yritykset voisivat parantaa vuosittaista käyttökatetta kolmella miljardilla. Käyttökate tarkoittaa yrityksen varsinaisesta toiminnasta saatua tulosta, siis ilman sijoitustuottoja, maksettuja veroja tai vähennyksiä laitteista ja muista investoinneista.


Suurin hyöty yrityksille tulisi liikevaihdon kasvusta. 1,6 prosentin kasvu tarkoittaisi noin 1,6 miljardia euroa lisää käyttökatetta. Toiseksi suurin hyöty tulisi henkilöstön vähentämisestä. Kesti huomauttaa, että henkilökuntaa kannattaa vähentää vasta sen jälkeen, kun työelämän laatua on parannettu. Irtisanomisia hän ei suosittele, vaan henkilöstöä tulisi vähentää pääasiassa eläköitymisen kautta.


Prosessien viilaus ei aina tuota

Tutkimustulosten valossa yritykset pyrkivät yleensä lisäämään tuottavuutta väärästä päästä.

 Yritysten johto keskittyy viilaamaan prosesseja ja vähentämään sairauspoissaoloja. Kuitenkin suurin vaikutus saataisiin siitä, että työntekijät voisivat paremmin ja toisivat yritykselle lisää liiketoimintaa.


 – Vaikka kukaan työntekijöistä ei ole vuoteen sairaana, hyöty jää rajalliseksi. Sen sijaan tuottavuuden parantamisella hyöty voi olla kymmenkertainen, sanoo Jyri Kansikas, työelämän laadun parantamisen tapahtumia järjestävän Work goes happyn toimitusjohtaja.


 – Eikä mahdollisella hyödyllä ole mitään kattoa.


Kiky-tunnit suunnitteluun

Ilmarisen Pekka Puustinen huomauttaa, että työikäisistä noin viisi prosenttia on työkyvyttömänä, 15 prosenttia on vaarassa ajautua työkyvyttömäksi ja 80 prosenttia voi ihan hyvin. Hyvinvoivien määrän nostaminen on tärkeää, mutta helpoiten tuottavuus nousee Puustisen mukaan nostamalla hyvienvoivien motivaatiota.


Pienelläkin motivaation parannuksella voidaan Puustisen mukaan saada suuria vaikutuksia.

Yritysten tuottavuuden lisääminen kasvattaa myös kansantaloutta. Lapin yliopiston Kesti muistuttaa, että jos työelämän laatua olisi saatu parannettua viime vuosina viisi prosenttiyksikköä, ei Suomessa olisi tarvittu kilpailykykyratkaisua.


Hänen mielestään niin sanotut kiky-tunnit pitäisi korvamerkitä niin, että jokainen työntekijä miettisi niiden aikana, miten asioita voisi parantaa työpaikalla.


 – Niiden ideoiden toteuttaminen maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin.


Parempi tuottavuus lähtee työntekijöistä

Kaikki haastatellut asiantuntijat ovat sitä mieltä, että parempi tuottavuus syntyy työntekijöitä kuuntelemalla.


– Jos yrityksen johtajat ajattelevat, että kaikki viisaus asuu ylimmässä johdossa, organisaatiolla ei mene kovin hyvin, Ilmarisen Pekka Puustinen sanoo.


Lapin yliopiston Marko Kestin mukaan kaikkein tehokkaimmat tuottavuutta parantavat toimenpiteet tulevat työntekijöiltä.


– Näitä keinoja on kymmeniä ja satoja.


Jotta työntekijät kehittäisivät toimintaa ja olisivat aktiivisia, johtajien täytyy reagoida ehdotuksiin nopeasti.


Work goes happyn toimitusjohtaja Jyri Kansikas muistuttaa, että toisinaan työntekijöiden ehdotuksia ei voida ottaa käyttöön.


 – Silloin pitää kertoa työntekijöille, miksi jotain asiaa ei voida tehdä toisin.


Konsulttiyhtiö HRM Partnersin asiakkuusjohtaja Kati Järvisen mielestä on tärkeää siirtää valtaa työntekijöille. Näin työntekijät kehittävät parempia ratkaisuja omaan työhönsä ja ovat tyytyväisempiä.


Tämä kaikki myös lisää sitoutumista työhön.


 – Työhyvinvointi kulminoituu työn mielekkyyteen ja merkityksellisyyteen. Kun ihminen kokee, että hänen tekemisillään on väliä, hän tekee paljon enemmän kuin häneltä pyydetään.



Teksti: Pekka Leiviskä


Palaa otsikoihin ›


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje