Sairaus iskee lomalla – voiko lomapäiviä siirtää?

 

Vuosiloman siirtoa tulee pyytää työnantajalta ja useimmiten tarvitaan lääkärintodistus. Omavastuu vaihtelee työnantajittain.

(Artikkeli julkaistu toukokuussa 2020. Tarkistettu ja päivitetty 04/2022 ja 05/2023)

 

Palkallisen vuosiloman tarkoituksena on mahdollistaa työntekijän lepääminen ja vapaa-ajan vietto. Mutta vuosilomallakin voi sairastua. Tällöin henkilöllä on oikeus sairauslomaan.

Sairausloma ei ole sama asia kuin vuosiloma, sillä sairauslomalla on tarkoitus toipua sairaudesta, joka on johtanut tilapäiseen työkyvyttömyyteen. Työkyvyttömyys voi johtua sairaudesta, tapaturmasta, suunnitellusta hoitotoimenpiteestä (esimerkiksi leikkauksesta) tai synnytyksestä.

Vuosiloma siirtyy sekä silloin, kun työkyvyttömyys alkaa ennen vuosilomaa että silloin, kun työkyvyttömyys alkaa vuosiloman jo alettua.

Kun työkyvyttömyys alkaa ennen lomaa tai kun loman alkaessa on jo etukäteen tiedossa esimerkiksi leikkaus ja sitä seuraava sairausloma, työntekijä voi pyytää jo etukäteen vuosiloman siirtämistä. Tällöin vuosilomasta siirtyy se osa, jonka ajan työntekijä on työkyvytön. Työkyvyttömyyden päätyttyä loppuosa vuosilomasta pidetään normaalisti.

Tilanne on erilainen, jos työkyvyttömyys alkaakin vuosiloman aikana.

Ilmoita sairastumisesta viipymättä

Mikäli työntekijä sairastuu vuosilomalla, hänen tulee pyytää työnantajalta vuosilomansa siirtoa myöhäisempään ajankohtaan. Vuosiloman siirtämistä tulee nimenomaan pyytää, ja siirtopyyntö tulee esittää viivytyksettä eli ensimmäisenä sairastumispäivänä. Lisäksi työntekijän on pääsääntöisesti esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Siltä osin kuin vuosiloma siirretään, työntekijä on sairauslomalla ja hänellä on oikeus sairausajan palkkaan.

Lapsen sairastuminen ei oikeuta vuosiloman siirtämiseen, vaikka kieltämättä silloinkin vuosiloma on muuta kuin lepoa ja vapaa-ajan viettämistä. Oikeutta vuosiloman siirtämiseen ei ole myöskään silloin, kun työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Lomalla toki saa kokeilla jopa riskialttiita aktiviteetteja eikä silloin mahdollinen loukkaantuminen johda vuosiloman siirtämiseen kieltoon.

Työntekijä ei aina voi siirtää vuosilomaansa silloinkaan, kun loukkaantuminen on johtunut alkoholin käytöstä. Kuitenkin myös päihtyneenä sattuneiden tapaturmien osalta arvioidaan onnettomuuden ja loukkaantumisen vaaran todennäköisyyttä vallinneissa olosuhteissa. Voimakaskaan humalatila ei automaattisesti poista oikeutta vuosiloman siirtoon.

Milloin siirretyt lomapäivät voi pitää?

Siirrettyjen vuosilomapäivien pitämisen ajankohdasta päättää työnantaja. Työntekijällä ei ole oikeutta vaatia, että sovitun vuosiloman perään pidetään työkyvyttömyyden vuoksi siirretyt vuosilomapäivät, jolloin yhtäjaksoinen poissaolo työstä pitenisi. Työnantajan tulee kuitenkin antaa sairastumisen vuoksi siirretyt kesälomapäivät lomakaudella (2.5.–30.9.), ja talviloma ennen seuraavan lomakauden alkua. Jos loman antaminen tällä tavalla ei ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Viime kädessä siirretty vuosiloma korvataan lomakorvauksella.

Siirretyn loman ajankohdasta päättää lähtökohtaisesti siis työnantaja ja vuosilomalain mukaan siitä on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta tulee ilmoittaa viimeistään kaksi viikkoa ennen loman alkamista. Valtion virka- ja työehtosopimus, kunta- ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimukset sekä AVAINTES mahdollistavat, että työnantaja ilmoittaa siirretyn loman ajankohdan kahta viikkoa tai viimeistään viikkoa ennen loman alkamista.

Omavastuu ehtona osalla

Vuosilomalla sairastuttaessa loman siirtämisen edellytyksenä saattaa olla omavastuu riippuen siitä, määräytyykö vuosiloma vuosilomalain mukaan vai palvelussuhteessa noudatettavan virka- ja työehtosopimuksen mukaan.

 

Yksityinen sektori tai yliopistot, kun vuosilomalain minimiehdot:

Omavastuupäivät

Vuosilomalain omavastuu koskee vain tilanteita, jolloin sairastuminen tapahtuu vuosiloman aikana. Omavastuu tarkoittaa, että työntekijä ei saa siirtää vuosilomaansa, vaikka hän on sen aikana työkyvytön.

Omavastuupäiviä, joita kutsutaan myös karenssipäiviksi, on yhteensä enintään kuusi päivää kunakin lomanmääräytymisvuonna ansaitun vuosiloman aikana. Omavastuu koskee sitä tilannetta, kun työntekijällä on oikeus yli neljän viikon (24 arkipäivää) pituiseen vuosilomaan. Täysi kuuden päivän omavastuu koskee viiden viikon (30 arkipäivää) mittaista vuosilomaa ja tätä pidempää vuosilomaa.

Omavastuu tarkoittaa käytännössä sitä, että sairauden sattuessa vuosilomalla työkyvyttömyyspäivistä kuusi jää työntekijän omalle vastuulle ja vasta kuusi päivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät oikeuttavat vuosilomapäivien siirtoon. Jos vuosilomaa on ansaittu yli neljä viikkoa mutta alle viisi viikkoa, omavastuupäiviä voivat olla 24 lomapäivän ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Mikäli työntekijän vuosiloma on alle 24 arkipäivää, vuosilomapäivät voi siirtää ilman omavastuuta.

Myös yksittäiset sairauspäivät kannattaa ilmoittaa. Omavastuupäivät voivat kertyä myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä, ja siksi työntekijän kannattaakin ilmoittaa kaikki vuosilomalle sattuvat sairauspäivät työnantajalleen, jotta omavastuupäivät kertyisivät. Myös yksittäisistä työkyvyttömyyspäivistä tulee esittää työnantajalle luotettava selvitys, joten lääkärintodistus kannattaa hankkia aina, jos sairastuu vuosilomalla. Lääkärintodistukset voi toimittaa työnantajalle vasta sitten, kun pyytää lomapäivien siirtoa työkyvyttömyyden perusteella eli enintään kuuden omavastuupäivän tultua täyteen.

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen mukaan vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi määräytyy vuosilomalain mukaan. Tämän työehtosopimuksen piirissä työskentelevillä on siten enintään kuuden päivän omavastuuaika edellä esitetyllä tavalla, ja vasta näiden omavastuupäivien täytyttyä syntyy oikeus siirtää lomaa.

 

Valtio, kunnat, hyvinvointialueet tai AVAINTES-sopimus:

Ei omavastuupäiviä

Valtion virka- ja työehtosopimuksessa, kunta-alan ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimuksissa sekä AVAINTES:ssä on turvattu työntekijän oikeus siirtää vuosilomaa työkyvyttömyystilanteissa ilman omavastuuta. Näiden työehtosopimusten piirissä työskentelevillä on siis vuosilomalain muutoksesta huolimatta edelleen oikeus pyynnöstään saada siirrettyä vuosilomaansa samalla tavalla kuin aikaisemminkin eli ilman omavastuupäiviä.

Tässäkin tapauksessa vuosiloman siirrosta tulee ilmoittaa työnantajalle viivytyksettä ja tarvittaessa esittää lääkärintodistus.

Lue myös: Lomautus ja vuosiloma

Teksti: Anna Zibellini, työmarkkinalakimies, Akavan Erityisalat

Palaa otsikoihin ›