Yhdenvertaisuuden asiantuntijat

Jäsentemme ammattialoja tarvitaan turvaamaan yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Ilman tätä työpanosta esimerkiksi maan hallitusohjelman yhdenvertaisuutta tukevat toimet eivät onnistuisi.

Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että jokainen on samanarvoinen kielestä, iästä, vammasta ja kaikista muista henkilöön liittyvistä syistä riippumatta. Yhdenvertaisuus on perusoikeus, joka liittyy keskeisesti ihmisoikeuksiin. Perustuslain kuudes pykälä käsittelee pelkästään yhdenvertaisuutta. Sitä turvaamaan on laadittu myös yhdenvertaisuuslaki. Kaikilla ei sittenkään ole samoja mahdollisuuksia yhteiskunnassa, ei edes julkisissa palveluissa. Tarvitaan toimia takaamaan yhdenvertaisuuden toteutuminen.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa puhutaan muun muassa tarpeesta edistää yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan, koulutukseen ja työelämään, entistä yhdenvertaisemmasta Suomesta, yhdenvertaisista mahdollisuuksista jatkuvaan oppimiseen ja yhdenvertaisuustyön vahvistamisesta. Hallitusohjelman pohjalta tehtyyn toimintasuunnitelmaan nämä yhdenvertaisuustavoitteet heijastuvat keinoina, joilla vahvistetaan oikeuksien toteutumista, yhdenvertaista kohtelua, yhtä laadukkaita palveluja kaikille ja koulutuksen tuomia mahdollisuuksia. Näitä toimia ei toteuteta ministerien kabineteissa.

 

Jotta tavoitteisiin päästään, tarvitaan eri alojen ammattilaisia turvaamaan ja vahvistamaan yhdenvertaisuutta ja kertomaan, missä kohdin menee hyvin ja missä on parantamisen varaa. Geronomi kertoo vanhusten oikeuksista, nuorisoalan asiantuntija antaa nuorille äänen ja kieliasiantuntija takaa palvelujen saavutettavuuden kielitaidosta riippumatta. Nämä ja monia muita yhdenvertaisuutta työssään tavalla tai toisella edistäviä asiantuntijoita on jäsenenä Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksissä. Yhteensä heitä on 27 000.

 

Kieli ja kulttuuri tekevät näkymättömästä näkyvää

Jos yhteistä kieltä ei ole, yhdenvertaisuus törmää kielimuuriin. ”Hyvä yhteiskunta on yhdessä tekemistä, vuorovaikutusta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta”, sanotaan hallitusohjelmassa. Tämä voi toteutua vain, jos se on mahdollista myös yli kielirajojen. Kieliasiantuntija turvaa kielellisten oikeuksien toteutumista ja viestintäympäristöjen saavutettavuutta. Se on edellytyksenä myös ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumiselle.

 

Kieliasiantuntija on kommunikoinnin tukena esimerkiksi oppimistilanteissa, viranomaisten kanssa asioinnissa ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan osallistumisessa. Tieto ja sen tuomat mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon jäisivät monelta muuten kielivaikeuksien takia saavuttamatta. 

– Kun suomen, ruotsin, saamen kielten, romanin ja Suomen viittomakielten puhujat voivat käyttää omaa kieltään julkisessa asioinnissa, he todennäköisemmin tuntevat itsensä yhdenvertaisiksi muiden kansalaisten kanssa ja oikeusvaltion toimivuus vahvistuu, kirjoitti kääntäjäyrittäjä ja Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksen Kieliasiantuntijat ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Ian Mac Eochagáin viime elokuussa.

 

Kielellisen yhdenvertaisuuden eteen töitä tekee myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen henkilökuntayhdistys ry Hehkun jäsenet. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen kuuluva Kotus auttaa ohjeillaan kommunikoinnissa ja tekee työtä muun muassa vähemmistökielten aseman parantamiseksi. Virasto on ottanut kantaa niin yhdenvertaisuuteen ylioppilaskirjoituksissa, kansallisten kielten tasa-arvoon, sote-viestinnän tasa-arvoon kuin virkakielen saavutettavuuteen. 

– Yhdenvertaisuus ja valinnanvapaus voivat toteutua vain, jos kaikki kansalaiset saavat valintansa perusteeksi riittävästi tietoa, joka on ilmaistu asiallisella, selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä, Kotus kommentoi valinnanvapauslakia vuosi sitten. Tärkeää työtä tekevät myös Kotuksen sanakirjan laatijat. 

– Laadukkaiden ja monipuolisten sanakirjojen laatiminen on tärkeä osa jaetun ja yhdenvertaisen kieliympäristön rakentamista, huomauttaa Hehkun hallituksen puheenjohtaja Jarkko Kauppinen.

 

Viraston kantoja myös kuunnellaan. Hallitusohjelmaan on esimerkiksi kirjattu: ”Laaditaan uudistettu kansalliskielistrategia, joka turvaa kaikkien oikeuden saada palvelua kansalliskielillä ja parantaa kieli-ilmapiiriä. Strategia vastaa Kotimaisten kielten keskuksen huoleen kansalliskielten asemasta muuttuvassa kieliympäristössä.” Toisaalta kotuslaiset joutuvat tekemään työtään aliresursoituna ja epävarman rahoituksen turvin. 

 

Kielellä ja kulttuurilla on vahva merkitys yksilön identiteetille ja itseilmaisulle. Taide liittyy näihin kaikkiin. Yhdenvertaisuus tulee huomioida myös taiteen ja kulttuurin kentässä. Taide- ja kulttuurialalla työskentelevien ja alaa opiskelevien oman yhdistyksen TAKU ry:n jäsenet takaavat asiantuntijuudellaan muun muassa monimuotoisuutta tapahtumatuotannossa, ihmisten mahdollisuuksia ilmaista omaa identiteettiään kulttuurin keinoin, eri ryhmien mahdollisuuksia saada taide- ja kulttuuripalveluja käyttöönsä ja taiteellisten sisältöjen moniäänisyyttä.

 

Kulttuuripalvelujen yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden esteiden poistamiseksi on tehtävä vielä paljon työtä. Esteitä löytyy asenteiden lisäksi muun muassa kulttuuripolitiikan rahoituksesta ja toimeenpanosta, kerrotaan kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen julkaisussa Yhdenvertainen kulttuuri. Kaikilla ihmisillä tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet myös kulttuuriosallistumiseen.

 

Työtä kielen ja kulttuurin yhdenvertaisuuden eteen tekevät myös muun muassa viestinnän asiantuntijoiden yhdistyksen Viesti ry:n ja Museoalan ammattiliiton MAL ry:n jäsenet.

 

Osallisuutta iästä ja terveydestä riippumatta

Kielen lisäksi osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista voi haitata esimerkiksi ikä ja terveys. Ne voivat asettaa tielle haasteita, joita yksin on vaikea ratkoa. Tarvitaan asiantuntijoita varmistamaan eri ihmisryhmien yhdenvertainen kohtelu.

 

Suomen Geronomiliitto on yhdistys kaikille geronomeille. Nämä vanhustyön asiantuntijat tukevat vanhusten yhdenvertaista kohtelua yhteiskunnassa, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja hyvää vanhenemista. Geronomi on mukana kehittämässä vanhuspalveluja ja arvioimassa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta. Hän edistää vanhusten toimintakyvyn ylläpitoa ja vanhusten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan eri elämäntilanteissa, jotta vanhuus ei estä aktiivista toimijuutta.

 

Vanhustenhoidon parantamisessa riittääkin työsarkaa. Media uutisoi muun muassa hoivakotien puutteista, hoivakriisistä ja vanhustenhoidon vakavista epäkohdista. Geronomi ottaa kantaa vanhuspolitiikkaan, puuttuu ikärasismiin ja penää asenteenmuutosta. Hän pitää vanhusten oikeuksia esillä. Kyse ei ole vain arvokkaasta vanhenemisesta vaan ihmisarvosta. Kaikki me vanhenemme.

 

Siinä missä geronomi on vanhusten asialla, nuorisoalan asiantuntija pitää nuorten puolia. Alan asiantuntijat kokoaa alleen Nuoriso- ja liikunta-alan asiantuntijat Nuoli ry. Nuorisoalan asiantuntijaa tarvitaan esimerkiksi turvaamaan nuorten oikeuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa, tukemaan heidän osallisuuttaan ja edistämään heidän yhdenvertaisuuttaan ja tasa-arvoaan yhteiskunnassa. Tekemistä riittää tälläkin saralla, sillä esimerkiksi vuoden 2018 nuorisobarometrin mukaan ”40 prosenttia kaikista 15–29-vuotiaista nuorista kokee tulleensa jossain elämänsä vaiheessa syrjityksi.”

 

Suomen Suuhygienistiliitto SSHL:n jäsenet, suuhygienistit, taas edistävät työllään väestön suun terveyttä eri tavoin ja ohjaamalla kehittävät myös potilaiden terveyden lukutaitoa. SSHL:n hallituksen puheenjohtaja Erja Nuutinen kuvaa tätä tärkeää terveyden edistämistyötä: 

– Hyvän terveyden lukutaidon avulla potilaista tulee itsenäisemmin toimivia ja oman terveytensä haltuun ottajia. He ovat myös valmiimpia ottamaan vastuun oman terveytensä ja hyvinvointinsa kehittämisessä. Tietoisina omaan terveyteensä vaikuttavista tekijöistä he ovat valmiimpia vaatimaan laadukkaita terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita, Nuutinen sanoo.  

Lainsäädäntö vaikeuttaa osin suuhygienistin työtä muun muassa asettamalla esteitä itsenäiselle hoitotyölle. Se voi haitata esimerkiksi potilaan toimijuutta.

 

Tieto lisää mahdollisuuksia

Tiedon saatavuuden esteenä eivät ole vain kielimuurit ja kommunikointivaikeudet. Tarvitaan niin ohjausta, arkistonhallintaa kuin tietopalveluja tukemaan kansalaisten yhtäläisiä oikeuksia saada tarvitsemansa tieto.

 

Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV ry:n jäsenet työskentelevät pääosin aluehallintovirastoissa ja ELY-keskuksissa. He muun muassa järjestävät täydennyskoulutusta opetus-, varhaiskasvatus-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen henkilöstölle, jolloin myös näiden alojen palveluntarjonta on yhdenvertaisempaa. He antavat informaatio-ohjausta ja arvioivat peruspalvelujen toteutumista. Valtionavustuksia he myöntävät moneen: 

– Avustuksia myönnetään kirjastopalvelujen kehittämiseen, etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan, lasten ja nuorten harrastustoimintaan, liikunnallisen elämäntavan edistämiseen ja liikuntapaikkarakentamiseen, listaa VSV:n puheenjohtaja Merja Kummala-Mustonen. 

Huolta tuottaa kuitenkin veikkausvoittovarojen väheneminen, koska avustukset maksetaan pääosin juuri niistä.

 

Kunta-alalla työskentelevien asiantuntijoiden yhdistys Kumula edustaa yli kolmeasataa kunta-alan ammattia. Näihin lukeutuvat myös kirjastoalan ammattilaiset. He toteuttavat sitä, mikä listataan laissa yleisistä kirjastoista lain tavoitteeksi: ”edistää 1) väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin; 2) tiedon saatavuutta ja käyttöä; 3) lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa; 4) mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen; 5) aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.” Nämä kaikki ovat yhdenvertaisuuden rakennuspalikoita.

– Kirjastot tekevät jatkuvasti työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja ihmisten kiinnittämiseksi yhteiskuntaan. Ajatellaanpa vain esimerkiksi senioreiden digitaitojen kouluttamista tai maahaanmuuttajien kotouttamistyötä. Kirjastot ovat näissä etulinjassa, Kumulan toiminnanjohtaja Jussi Näri pohtii.

 

Tätä työtä ei kuitenkaan voida tehdä ilman tarvittavaa rahoitusta. Jos valtion tulonsiirto kunnille ei ole riittävä, voidaan joutua karsimaan palveluista, jotka voivat olla yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta kriittisiä.

 

Osaltaan työtä sen eteen, että tieto on kaikkien saatavilla, tekee myös asiakirjahallinta-alan ammattilainen. Heidän yhdistyksensä on TAAY - Tiedon- ja arkistonhallinnan ammattiyhdistys. Asiakirjahallinta-alan ammattilaisen asiantuntemusta tarvitaan esimerkiksi sähköisten arkistojen luomisessa ja ylläpitämisessä digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

 

Tietoa on kaikkialla ja sen määrä kasvaa huimaa vauhtia, mutta se ei aina ole saavutettavissa. Oli se sitten sähköisessä tai paperimuodossa, tarvitaan luodun tiedon asianmukaista säilyttämistä, siirtämistä, arkistoimista ja myös hävittämistä. Tarvitaan ymmärrystä asiakirjojen luokittelusta, todistusvoimasta ja tietosuojasta. Muuten tieto on kaaosta ja sekamelskaa, eikä esimerkiksi eri palveluissa nopeasti käytettävissä ja virastoissa käsiteltävissä. Silloin tarvittava palvelu voi jäädä saamatta, päätös uupumaan tai asioiminen vaikeutua. Ihminen ja hänen tarpeensa voivat kadota byrokratian rattaisiin. Hyvää asiakirjahallintoa tarvitaan myös kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja esimerkiksi kulttuuriperinnön asianmukaiseen säilyttämiseen.

Tärkeää työtä tiedon saatavuuden, elinikäisen oppimisen ja demokratian eteen tekevät myös opetushallinnon ja koulutuksen vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivien ammattiyhdistys OAT ry.

 

Hyvä hallinto perustana

Specia – Asiantuntijat ja esihenkilöt ry:ssä on monen alan asiantuntijoita ja sen jäsenet tekevät siis myös monenlaista työtä yhdenvertaisuuden eteen. 

Avoin ja läpinäkyvä hallinto lisää osaltaan yhdenvertaisuutta ja yhdistyksen jäsenistöstä löytyy esimerkiksi paljon henkilöstöhallinnon asiantuntijoita, jotka voivat vaikuttaa esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin ja muiden työelämän syrjintää ehkäisevien toimien käyttöönottoon organisaatioissa. He ovat myös vahvasti mukana varmistamassa työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua. 

Kansalaisjärjestöissä työskentelevät asiantuntijat taas turvaavat työllään eri ryhmien yhdenvertaisuutta, ja koulutuksen asiantuntijat takaavat osaamiseen, sen kehittämiseen ja sen tuomien mahdollisuuksien lisäämiseen liittyvää yhdenvertaisuutta. Naisvaltaisen yhdistyksen jäsenten työelämässä haasteena on muun muassa nykyinen perhevapaamalli, joka ei mahdollista tasa-arvoista ura- ja palkkakehitystä.

 

Koko Akavan Erityisalat on naisvaltainen ja siksi perhevapaamalli on yhteinen haaste. Moni muukin haaste on yhteinen. Esimerkiksi veikkausvoittovarojen väheneminen näkyy monen yhdistyksen jäsenten asiantuntijatyön vaikeutumisena. Yhdistyksillä on myös yhteinen haaste lainsäädäntöön vaikuttamisessa siten, että yhdistysten jäsenet voisivat tehokkaammin hyödyntää asiantuntijuuttaan paremman yhteiskunnan rakentamisessa. Myös useat tavoitteista ovat yhteisiä. Esimerkiksi kulttuuriset oikeudet, tiedon saatavuus ja kansalaisten toimijuus koskettavat vahvasti useita yhdistyksiä.

 

Yhteinen nimittäjämme 

Jos tarkastellaan yhdenvertaisuutta asiantuntijuutta laajemmin, näyttäytyy se kaikkien yhteisenä päämääränä. Yhdenvertaisuuden vahvistaminen voi olla niin yhteisön kulttuurin muuttamista, ihmisten tasa-arvoisen kohtelun tuomista eri tavoin huomion kohteeksi kuin yhdenvertaisuuteen vaikuttavien globaalien tekijöiden kuten ilmastonmuutoksen ottamista huomioon.

– Jäsenemme kykenevät vaikuttamaan yhdenvertaisuuden toteutumiseen paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla oman toimintansa kautta työmarkkinoilla ja kuluttajina, kiteyttää Specia ry:n hallituksen puheenjohtaja Pasi Hario ajatuksen. 

Yhdenvertaisuus on meidän kaikkien yhteinen asia elämän eri osa-alueilla. Asiantuntijuus tuo siihen oman lisänsä.

 

Yhdenvertaisuus näkyy vahvana Akavan Erityisalojen toiminnassa Akavan Erityisalat edistää yhdessä jäsenyhdistystensä kanssa työelämän yhdenvertaisuutta. Vuoden 2020 toimintasuunnitelmaan on nostettu vuoden pääteemasta eli hallitusohjelmatavoitteista erityisesti kaksi tärkeää teemaa: monimuotoisen työelämän ja niin kutsutun uuden työn oikeudenmukaisuus sekä syrjinnän, kuten rekrytointisyrjinnän, ehkäisy työelämässä. Yhdenvertaisuus on vahvasti esillä myös , joissa kerromme muun muassa, että ”Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tavoitteena kaikille yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä työuran eri vaiheissa ja opiskeluaikana.”   Sanojen taakse tarvitaan myös toimia. Olemme muun muassa vaikuttaneet vahvasti siihen, että Akavan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmaan lisättiin oma luku kielellisestä yhdenvertaisuudesta. Kokiessamme, että kattojärjestömme Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin lausunnot eivät kuvastaneet liittomme arvoja, joihin lukeutuvat myös tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, lausuimme siitä näin: ”Akavan Erityisalojen keskeisiä työelämän tavoitteita ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja samapalkkaisuuden aito toteutuminen työpaikalla. Fjäderin viimeisin ulostulo ja lukuisat aiemmat kommentit ovat olleet ristiriidassa Akavan Erityisalojen arvojen ja liiton tavoitteiden kanssa.” Työttömyysturvan aktiivimallia vastustimme erityisesti siksi, koska se ei kohtele työnhakijoita yhdenvertaisesti.   Hyvä työelämä vaatii tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä väsymätöntä työtä sen eteen niin asiantuntijoilta, organisaatioilta kuin koko yhteiskunnalta.

 

Tässä jutussa mainituista ja muista Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksistä on lisää tietoa Akavan Erityisalojen sivuilla.

***

 

Teksti: Suvi Seikkula

Kirjoittaja on Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksen Kieliasiantuntijat ry:n puheenjohtaja sekä Akavan Erityisalojen hallituksen toinen varapuheenjohtaja ja työvaliokunnan jäsen.

 

 

 

Palaa otsikoihin ›