Akavan Erityisalat: Pienten humanistialojen rahoitusta parannettava

Suomi tarvitsee monialaista sivistystä menestyäkseen. Kuva Helsingin yliopiston päärakennuksesta.

Akavan Erityisalat: Pienten humanistialojen rahoitusta parannettava

Yliopistojen rahoitusmalli ohjaa yliopistoja luopumaan pienistä yksiköistään ja keskittymään suuriin. Suurten mittaluokkien tehokkuuslogiikkaa ei kuitenkaan voi soveltaa monialaista sivistystä tavoiteltaessa. On sivistysyhteiskuntamme kannalta ensiarvoisen tärkeää, että esimerkiksi pienet humanistialat pysyvät elinvoimaisina, korostaa Akavan Erityisalat. Liitto jäsenyhdistyksineen antoi lausuntonsa yliopistojen rahoitusmallista 19.2.2024.

Akavan Erityisalat on huolissaan siitä, millaista koulutusta yliopistojen uusi rahoitusmalli ohjaa järjestämään. Malli voi johtaa korkeakouluja suosimaan suuria yksiköitä ja aloja, joiden on helpompi esimerkiksi saada ulkopuolista rahoitusta yksityisiltä yrityksiltä.

– Tällaisessa mallissa häviäjiä ovat yhteiskunnalle ja sivistykselle keskeiset koulutusalat, joilta työllistytään myös julkiselle sektorille. Malli ei myöskään huomioi sivuainetarjonnan monipuolisuutta yliopistoissa, sanoo koulutuspoliittinen asiantuntija Hanna Koskenheimo Akavan Erityisaloista.

– Huolta herättää etenkin pienten humanististen oppiaineiden ”kannattavuus” yliopistoille rahoituksen näkökulmasta. Jo nykyisellä rahoituskaudella juuri humanistisesta opetuksesta on lyhytnäköisesti leikattu. Jatkossa humanistialojen rahoitusta on parannettava. Rahoituksen tulisi ohjata korkeakouluja mahdollistamaan jatkuva ja niiden sivistystehtävää palveleva oppiminen.

Yliopiston ei tule olla tutkintotehdas

Akavan Erityisalat pelkää myös, että uusi korkeakoulujen rahoitusmalli johtaa opiskelijoiden uupumiseen. Rahoitusmallissa painotetaan liikaa ensimmäistä korkeakoulututkintoaan tekevien opiskelijoiden määrää, nopeaa valmistumistahtia ja suuria tutkintomääriä.

– Yliopiston ei tule olla tutkintotehdas. Uudessa rahoitusmallissa painotetaan liiaksi sitä, että mahdollisimman moni tekisi ensimmäisen korkeakoulututkintonsa mahdollisimman nopeasti. Mielestämme opetuksen ja tutkimuksen laatu tulisi nostaa vahvemmin rahoituksen kriteeriksi tutkintomäärien ja nopean opiskelutahdin sijaan, Hanna Koskenheimo sanoo.

Akavan Erityisalat muistuttaa, että laadukas opetus ja tutkimus varmistetaan riittävällä rahoituksella ja riittävällä henkilöstömäärällä. Tämä myös tukee sekä korkeakoulujen henkilöstön että opiskelijoiden hyvinvointia.

– Ymmärrämme tarpeen nopeampiin valmistumisaikoihin. Tätä ei kuitenkaan tule ajaa läpi opiskelijoiden hyvinvoinnista tinkimällä. Tutkimus- ja opetushenkilöstön tueksi tarvitaan tukipalveluja ja hyvää hallintoa, jotta tutkijat ja opettajat voivat keskittyä ydintyöhönsä, Koskenheimo korostaa.