Jokaisella on oikeus työhön, jossa voi hyvin. Työhyvinvointi ei synny sattumalta. Se rakentuu arjen teoista, vuorovaikutuksesta ja siitä, miten työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja arvostetuiksi. Esihenkilöillä on tässä keskeinen rooli – he ovat työhyvinvoinnin arjen arkkitehtejä.

Työhyvinvointi ei ole yksilön ominaisuus tai valinta – siihen vaikuttavat organisaation rakenteet ja johtaminen. Esihenkilöllä on valtaa vaikuttaa siihen, miten työyhteisö toimii, miten palautetta annetaan ja miten työntekijöiden ääni kuuluu päätöksenteossa.

Esihenkilön toiminnan ohella tarvitaan työyhteisön jäseniä, jotka kantavat kortensa kekoon: osallistuvat ja johtavat itseään. Hyvässä työyhteisössä toimitaan vastuullisesti ja rakentavasti itseä ja myös muita kohtaan. Lisäksi tarvitaan johtoa, joka on sitoutunut esihenkilöiden ja henkilöstön tukemiseen ja joka luo onnistumisen puitteet. Hyvinvoivassa ja tavoitteet saavuttavassa organisaatiossa toteutuu johtamisen johtaminen; myös esihenkilöitä johdetaan ja tuetaan esihenkilötehtävässä.

Jotta voi olla hyvä muille, tulee ensin olla hyvä itselleen

Miten esihenkilö voi edistää työyhteisön työhyvinvointia? Ykkösasia on itsestä huolen pitäminen. Jotta voi olla hyvä muille, tulee ensin olla hyvä itselle. Esihenkilö ei saa unohtaa ja laiminlyödä itseään. On tärkeä pyytää apua ja tukea omalta esihenkilöltä tarpeen mukaan. Myös esihenkilön tulee olla esihenkilötyön kohde. Hänellä tulee olla mahdollisuus käydä keskustelua omasta työstään, tavoitteistaan, priorisoinnista ja tarvitsemastaan tuesta.

Kun esihenkilö voi hyvin, se tukee ja mahdollistaa hänen toimintaansa työyhteisön hyvinvoinnin edistäjänä. Tämä tarkoittaa huolehtimista työn kuormituksen tasapainosta, osaamisen kehittymisestä sekä työyhteisön hyvän ilmapiirin rakentumisesta. Esihenkilön tehtävänä on panostaa siihen, että jokainen työntekijä tuntee olevansa tärkeä osa työyhteisöä. Jokaisen on voitava kokea työpanoksensa merkitykselliseksi ja mielekkääksi.

Työyhteisö, jossa kaikki kohdataan ihmisinä – ei asemansa kautta – on vahvempi, turvallisempi ja kestävämpi

Esihenkilön ei tarvitse olla kaikkitietävä ihmeiden tekijä – ennen kaikkea hänen tulee olla kuunteleva, läsnä ja reilu. Työhyvinvointi syntyy, kun työntekijät kokevat, että heidän kokemuksensa ja näkemyksensä otetaan vakavasti ja huomioidaan. Hyvinvoivassa ja tavoitteet saavuttavassa työyhteisössä työntekijät mukaan lukien esihenkilöt kokevat olevansa osallisia ja omaavansa vaikutusmahdollisuuksia.

Työyhteisö, jossa kaikki kohdataan ihmisinä – ei asemansa kautta – on vahvempi, turvallisempi ja kestävämpi. Kun hierarkia ja roolit eivät muodosta muureja, vaan toimivat selkeyttävinä rakenteina, syntyy luottamusta ja yhteistyötä.

Vastakkainasettelu asemien välillä heikentää työhyvinvointia, lisää kuormitusta ja estää avoimen vuorovaikutuksen. Tasavertainen kohtaaminen ei tarkoita roolien unohtamista, vaan niiden sisällä tapahtuvaa kunnioittavaa ja inhimillistä vuorovaikutusta.