”Järjestöt ovat osallisuuden mahdollistajia”
YTN järjestöalan jäseniä kokoontui 2.6.2026 kesäiseen jäsentapahtumaan verkostoitumaan ja kuulemaan toimeenpanovaiheeseen edenneen kansalaisjärjestöstrategian ajankohtaista tilanteesta.
Kansalaisjärjestöstrategiasta alustanut yksikönpäällikkö Niklas Wilhelmsson oikeusministeriöstä pohjusti aihettaan huolestuneella katsauksella demokratian tilaan Euroopassa.
– Eurooppa on kaikkiaan ottanut pari vuosikymmentä takapakkia. Nyt tosin Puolassa ja Unkarissa on koettu käänne parempaan, Wilhelmsson sanoi.
Hän muistutti, ettei Suomessakaan olla immuuneja demokratian vastaisille vaikutuspyrkimyksille.
– Ennen ehkä ajateltiin, että demokratiaa joudutaan puolustamaan ulkoa tulevilta uhkilta. Itse asiassa rapistuminen on aika usein alkanut sisältä käsin. Vaaleilla valitut voimat ovat alkaneet kaventaa vaikkapa median vapauksia.
– Jotta tilanteeseen ei jouduta, on tärkeää huolehtia hyvän sään aikana kansalaisten osallisuudesta. Perustuslain takaamien vapauksien, riippumattoman oikeuslaitoksen jne. lisäksi tarvitaan vahvaa kansalaisyhteiskuntaa, jossa laaja järjestökenttä mahdollistaa osallisuuden ja tuo kentän äänen kuuluviin.
Järjestöt ovat osallisuuden mahdollistajia, Wilhelmsson summaa.
Rahoitus puhuttaa
Wilhelmsson arvioi, että järjestösektoriin kohdistuneet leikkaukset ovat olleet huomattavasti isommat kuin kansalaisjärjestöstrategian valmistelua aloitettaessa oli tiedossa.
Järjestöjen kiristynyt rahoitus onkin puhuttanut koko hallituskauden, järjestöt ovat jo joutuneet sopeuttamaan toimintaansa eikä henkilöstövaikutuksilta ole säästytty.
Kansalaisjärjestöstrategian keskeisiä tavoitteita on keventää järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä sääntelyä ja selvittää mahdollisuuksia kehittää kansalaisjärjestöjen omaa varainhankintaa. Ennakoitua suuremmat leikkaukset tuovat nämä pyrkimykset entistä ajankohtaisemmiksi.
Rahoitukseen liittyvistä, strategian pohjalta tehdyistä toimenpiteistä Wilhelsson nosti esille muun muassa seuraavat:
- Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen. Myös sote-järjestöt pääsivät laajennuksen piiriin viime kehysriihessä.
- Kuntien ja hyvinvointialueiden avustushaun selkeyttäminen. Jotkut järjestöt ovat joutuneet kuntien ja hyvinvointialueiden työnjaossa väliinputoajiksi ja asia selvitetään.
- Järjestöjen tukeminen EU-hankerahoitusten hauissa. Suomeen olisi mahdollista kanavoida tulevaisuudessa entistä enemmän rahoitusta Euroopan unionin rahoitusohjelmista. Nyt potentiaalia on vielä hyödyntämättä.
Teksti ja kuvat: Anna Joutsenniemi
Valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöstrategiasta hyväksyttiin kesäkuussa 2024. Hallitusohjelmaan perustuvan strategian toimeenpano ulottuu vuoteen 2027. Tarkoituksena on esimerkiksi laajentaa kansalaisjärjestöille osoitettavien lahjoitusten verovähennysoikeutta, uudistaa valtionavustuskäytänteitä ja muodostaa kansalaisyhteiskuntavisiota.