Kehysriihessä on siirryttävä hallitsemattomista leikkauksista tulevaisuutta rakentaviin päätöksiin

Akavan Erityisalat odottaa kehysriiheltä päätöksiä, jotka vahvistavat suomalaisten tulevaisuususkoa, toimeentuloa ja luottamusta yhteiskuntaan. Julkisen talouden sopeuttaminen on välttämätöntä, mutta sen keinot ratkaisevat: hallitsemattomien hyvinvointia ja sivistystä heikentävien leikkausten sijaan Suomi tarvitsee investointeja osaamiseen, syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn ja työkykyyn.
Suomalaisten hyvinvointia on heikennetty laajoin sopeutustoimin, ja tutkimukset kertovat kansalaisten heikentyvästä tulevaisuudenuskosta. Suunnanmuutokselle on tilausta. Kehysriihen päätösten on vahvistettava kansalaisten toimeentuloa ja uskoa siihen, että kouluttautuminen ja työnteko kantavat tulevaisuudessakin, Akavan Erityisalat sanoo.
Sopeutusta on tehtävä kestävillä keinoilla
Julkisen talouden tasapainottamisen tarpeesta vallitsee laaja yksimielisyys. Hallituksen tähänastiset keinot ovat kuitenkin olleet yksipuolisesti leikkaavia, ja ne ovat osuneet erityisen kipeästi julkiseen sektoriin ja järjestöihin, jotka turvaavat hyvinvointia ja osallisuutta.
Leikkaamiseen keskittymisen sijaan kehysriihessä on tehtävä päätöksiä, jotka:
- vahvistavat työllisyyttä ja osaamista
- tukevat työssä jaksamista ja työkykyä
- panostavat huono-osaisuutta ennaltaehkäiseviin palveluihin
- turvaavat koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset.
Hyvinvointia rapauttavat leikkaukset heikentävät luottamusta ja johtavat pitkällä aikavälillä kasvaviin kustannuksiin.
Järjestöt ovat osa ratkaisua, eivät säästökohde
Sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset heikentävät suoraan heikoimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia saada apua. Järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea, ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja täydentävät julkisen sektorin turvaverkkoa tilanteessa, jossa hyvinvointialueet ja kunnat kamppailevat resurssipulan kanssa.
Kuntaliiton mukaan kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen toiminnan supistumisesta syntyviä aukkoja.
Leikkausten sijaan hallituksen tulee tunnistaa järjestökenttä osaksi kestävää hyvinvointitaloutta ja varmistaa sen toimintaedellytykset.
Akavan Erityisalat ja sen jäsenyhdistys Specia osallistuvat Sosten järjestämään Loppu hyvinvointileikkauksille -mielenilmaukseen Helsingissä tiistaina 21.4.2026.
Koulutus on sivistyksen, kasvun ja kestävyyden perusta
Kehysriihessä on turvattava koulutuksen rahoitus kaikilla asteilla. Koulutukseen panostaminen ei ole menoerä vaan investointi, joka vahvistaa maamme henkistä pääomaa, tuottavuutta, työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä.
Hallituksen on varmistettava, että korkeakoulutuksen laajentamista koskevat tavoitteet toteutetaan riittävällä rahoituksella. Ilman lisäresursseja esimerkiksi aloituspaikkojen lisääminen heikentää opetuksen laatua ja kuormittaa henkilöstöä ja opiskelijoita.
Nuorten tulevaisuususko on heikentynyt, kuten Nuorisobarometri ja Sitran Tulevaisuusbarometri osoittavat. Vakaa ja houkutteleva näkymä kouluttautumiseen ja osaamisen kehittämiseen on keskeinen keino vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen.
Työhyvinvointiin panostaminen on taloudellisesti järkevää
Akavan Erityisalat yhtyy keskusjärjestö Akavan vaatimuksiin työhyvinvoinnin vahvistamisesta ja psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisystä. Jäsentutkimuksemme osoittavat, että työelämän kuormitus on monilla aloilla kestämätöntä.
Kehysriihessä on tehtävä päätöksiä, joilla vahvistetaan työkyvyn tukemista ja tiukennetaan kuormitusta koskevaa sääntelyä.
Työhyvinvointiin panostaminen vähentää sairauspoissaoloja, ehkäisee työkyvyttömyyttä ja säästää pitkällä aikavälillä merkittävästi julkisia varoja.
Akavan Erityisalat esittää, että hallitus
- luopuu hallitsemattomista leikkauksista koulutukseen, järjestöihin ja hyvinvointipalveluihin
- siirtää painopistettä leikkauksista kasvuun, osaamiseen ja työllisyyteen
- turvaa koulutuksen rahoituksen ja jatkuvan oppimisen edellytykset
- tunnistaa järjestöt osaksi kestävää hyvinvointijärjestelmää
- panostaa työhyvinvointiin ja työkykyyn osana talouden sopeutusta.
Kehysriihessä on tärkeä palauttaa suomalaisten luottamus tulevaisuuteen. Se onnistuu vain tekemällä päätöksiä, jotka rakentavat kestävää kasvua ja hyvinvointia – eivät murenna niitä.
Lisätietoja:
-
Henrietta Aarnikoivujohtaja, järjestö- ja jäsenpalvelut