Kuitenkin nyt ennen, kun aloitan, niin kerronpa kuka mä oikein olen. Oon siis Nelli Kortelainen viimeisen vuoden restonomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta sekä tänä vuonna Akavan opiskelijoiden varapuheenjohtaja. Mun historia opiskelijavaikuttamisessa alkoi ennen Akavan opiskelijoita meidän korkeakoulumme opiskelijakunnasta ja sieltä sitten viime vuodeksi ponnistin Akavan opiskelijoiden hallituksen jäseneksi.

Tiedän kovin hyvin, että ärsyttää kun oma sekä koulun sähköposti täyttyy kaikista kyselyistä, missä kysellään, miten on onnistuttu tai mitä kehittää. Tiedän myös sen, että se voi pänniä aika lailla sähköpostien ollessa vain kyselyitä, koska jotain kautta jokaisella pitäisi olla myös se oma elämä opintojen ja töiden ulkopuolella. On kuitenkin todella tärkeää muistaa, että ne on niitä sun mahdollisuuksia vaikuttaa tulevaisuuden toimintaan kaikista helpoiten. Koska aina jokaisen kyselyn vastaukset lukee joku, yleensä jopa useampi silmäpari ennen kuin ne laitetaan työstöön. Palautteet otetaan tosissaan, sillä ilman palautetta mikään toimija ei voi kehittyä ja tarjota paremmin palveluita jäsenilleen. Esimerkiksi opintojaksopalautteet luetaan aina opettajien toimesta ja niistä saadun palautteen perusteella opintojakson sisältöä kehitetään. Kaikki ei kuitenkaan muutu hetkessä, joskus muutos vaatii enemmän aikaa kuin viikon.

Jokainen on varmasti jotakin kautta huomannut monien järjestöjen julkaisseen jo omat eduskuntavaalitavoitteensa. Ja monet eivät ole vielä edes ehtineet omia tavoitteitaan julkaista, mutta ne ovat sieltä tulossa. Joku varmasti miettii myös nyt, että miksi tätä tehdään? No jokainen antaa varmasti erilaisia syitä tavoitteiden tekemiseksi, mutta tätä on ehkä helpoin käsitellä esimerkin kautta. Ajatellaan nyt, että olet asettanut tavoitteeksi valmistua, vaikka vuoden päästä ja sulla on tiedossa mitä kaikkea valmistuminen vaatii. Niin sä voit tehdä itelles tavoitteet sitä varten ja sitten niitä seuraamalla lopulta valmistut. Järjestöt tekevät omia eduskuntavaalitavoitteitaan siksi, että he tahtovat vaikuttaa tulevaisuuden päätöksentekoon. Ne ovat myös tuki ja turva, kun käydään tapaamaan tulevia ehdokkaita, päättäjiä sekä tämänhetkisiä vaikuttajia.

Akavan opiskelijat julkaisi omat eduskuntavaalitavoitteensa maaliskuun lopulla ja meidän tavoitteissamme painotetaan tulevaisuususkon nostamista sekä työelämäpelon voittamista. Tavoitteiden sisällöstä löytyy myös osaamistason nostaminen, joka on tärkeää rakentaa sitä kautta, että opiskelijan päätoimisen työn täytyisi olla opiskelu. Kuinka muuten osaamistasoa nostetaan, jos ei ole aikaa opiskella ja harjoittaa osaamista. Kuitenkin 5 opintopisteen arvoinen kurssi edellyttää 135 tuntia työskentelyä, sekin vastaa noin 4 viikon keskimääräistä työaikaa. Jokaisella meillä on vuorokaudessa samainen määrä tunteja, olipa kyseessä opiskelija, opettaja, lainsäätäjä tai kuka tahansa muu.

Työelämäpelko on monille varmasti uusi käsite arkikäytössä, mutta sitä ilmenee arjessa paljon. Etenkin tämänhetkinen työllisyystilanne vaikuttaa moniin korkeakouluopiskelijoihin aiheuttaen huolta uskosta saatuun osaamiseen, työpaikan uskosta uuteen työntekijään, mahdollisuuksista perehtyä tehtäviinsä tai ylipäänsä ”saanko minä töitä nyt kun valmistun”. Valitettavasti en pysty kenellekään sanoittamaan sitä, miten työelämäpelkoa voi kokea, sillä jokainen kokee sen eri lailla. Meidän tavoitteissamme tarjotaan ratkaisuja, kuinka työelämäpelkoa voidaan vähentää ja kynnyksestä työelämään astumiselle tehdään pienempi. Ootko koskaan miettinyt, minkälaisia eväitä sä oot saanut korkeakoulusta työelämää varten?

Kiitos, että jaksoit lukea tämän loppuun saakka. Mikäli sulla on tullut mitään kysyttävää, niin älä epäröi ottaa yhteyttä. Vastaan mieluusti kysymyksiin ja pallottelen ajatuksia, koska rakastan keskustella ihmisten kanssa ja laajentaa omaa tietouttani!

nelli.kortelainen@akava.fi
LinkedIn: Nelli Kortelainen
Instagram: @kortelainenelli