11.8.2025Blogi

Paluu töihin – myös työhyvinvoinnin pitää palata

Työhyvinvointi

Kesäloman jälkeen moni palaa työpaikalle toivottavasti levänneenä ja virkistyneenä. Mutta entä jos lomakaan ei riittänyt palauttamaan työssä jaksamista?

Työn henkinen kuormittavuus ei katoa, ellei sen juurisyihin puututa. Nyt on aika puhua niistä rakenteista, jotka mahdollistavat kestävän työelämän myös arjessa.

Henkinen työhyvinvointi on viime vuosina noussut ansaitusti keskiöön, kun puhutaan työn laadusta ja jaksamisesta. Työelämä on muuttunut nopeasti, ja monialaisuus, jatkuvat keskeytykset, kiire ja digitaalisuus ovat lisänneet kuormitusta.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan ole pysynyt tämän kehityksen perässä. Työturvallisuuslaki ei nykyisellään riittävästi tunnista tai ohjaa ehkäisemään psykososiaalisia riskejä, vaikka niiden vaikutus työntekijän hyvinvointiin on merkittävä.

Akavan Erityisalojen loppuvuodesta 2024 toteuttama jäsenkysely osoittaa tilanteen vakavuuden. Peräti 60 prosenttia vastaajista kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Työmäärät ovat kasvaneet, mutta resursseja ei ole lisätty. Työpäivä koostuu usein sirpaleisista tehtävistä, jatkuvista keskeytyksistä ja odotuksesta olla koko ajan tavoitettavissa. Moni kuvaa, että työn hallinnan tunne on heikentynyt ja uupumuksen riski kasvanut.

Asiantuntijatyössä kaivataan nyt ennen kaikkea työrauhan palauttamista ja työnkuvien selkeyttämistä. Tämä ei ole vain yksittäisten työpaikkojen haaste, vaan rakenteellinen kysymys, johon tarvitaan lainsäädännöllisiä ratkaisuja.

Työturvallisuuslakia on täsmennettävä siten, että psykososiaaliset kuormitustekijät tunnistetaan osaksi työympäristön riskejä ja niiden ehkäiseminen asetetaan työnantajille selkeäksi velvoitteeksi. Lisäksi on tarpeen säätää erillinen asetus psykososiaalisesta kuormituksesta, joka antaisi työnantajille ja työsuojelutoimijoille konkreettiset toimintamallit henkisen hyvinvoinnin edistämiseen. Kyse ei ole byrokratian lisäämisestä, vaan vaikuttavasta työsuojelusta – ja ennen kaikkea ihmisarvoisesta työelämästä, työelämästä ihmisen ehdoilla.

Henkinen työhyvinvointi ei saa olla ylellisyyttä tai asia, joka jää vain yksilön omalle vastuulle. Se on työn tekemisen edellytys ja vastuu on koko organisaation yhteinen. Kun työ tukee palautumista arjessa – ei vain lomien aikana – syntyy kestävää työelämää, jossa ihmiset voivat hyvin ja työ on tuottavaa.

Loman jälkeen on hyvä hetki kysyä: millaisen työn ääreen me palaamme, ja miten varmistamme, että se tukee hyvinvointia joka päivä?