Raskaus on yhä suurempi riski

Sukupuoleen perustuvaa syrjintää on työntekijän asettaminen eri asemaan raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden tai perheenhuoltovelvollisuuden vuoksi. Vaikka tällainen syrjintä on tasa-arvolaissa selväsanaisesti kielletty, se on valitettavan tavallista.

Tieto raskaudesta voi vaikuttaa siten, että henkilöä ei valita tehtävään, vaikka hän olisi hakijoista pätevin. Perhevapaalta palattua työtehtävät saattavat olla mystisesti ”kadonneet”. Tavanomaisimpia raskaussyrjinnän muotoja on, että määräaikaista työsopimusta ei yksinkertaisesti jatketa.

Eduskuntakäsittelyyn eteni tammikuussa 2026 esitys perusteettomien määräaikaisuuksien laillistamisesta. Mikäli esitys menee eduskunnassa läpi, sillä olisi selviä vaikutuksia erityisesti naisten asemaan sekä heidän kokemaansa syrjintään työelämässä.

Tällä hetkellä määräaikaisuudet kohdistuvat eniten nuoriin naisiin. Erityisesti naisvaltaisilla aloilla on runsaasti määräaikaisia palvelussuhteita, mikä vaikeuttaa naisten työuralla etenemistä ja lisää toimeentulon epävarmuutta. Muutos kohdistuisikin erityisen kipeästi naisvaltaiseen Akavan Erityisalojen jäsenistöön.

Enää ei myöskään tarvitse arvailla, olisiko muutoksella vaikutuksia määräaikaisuuksien lisääntymiseen. Akava Worksin tuoreen selvityksen mukaan lähes puolet työnantajista on muuttamassa työsopimuskäytäntöjään, jos lakimuutos toteutuu. Tästä joukosta peräti 54 prosenttia arvioi määräaikaisten työsopimusten korvaavan vakituisia.

Raskauden lisäksi myös perhevapaalle jääminen olisi jatkossa ilmeinen riski työsuhdeturvalle. Muutoksen myötä työntekijä katsottaisiin uudeksi työntekijäksi, kun työsuhteen päättymisestä on kulunut uuden määräaikaisen sopimuksen alkamishetkellä vähintään kaksi vuotta. Työnantaja saisi käyttää häneen uuden, vuoden mittaisen perusteettoman määräaikaisuusjakson. On selvää, että pienen lapsen äitiyden aiheuttamia poissaoloja tultaisiin tarkkailemaan ja työsuhteen jatkosta päättämään tämän uuden ”koeajan” perusteella.

Hallituksen esitysluonnoksessa uskotaan, että muutos ei itsessään heikennä syrjinnän suojaa, koska tasa-arvolain syrjinnän kieltoa sovelletaan myös silloin, kun määräaikainen työsopimus tehdään ilman perusteltua syytä.

Määräaikaisuuksien ketjuttamista esityksessä yritetään estää työsopimuksen kestoon suhteutetulla, enintään neljän kuukauden työn tarjoamisvelvollisuudella kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään.

Hallituksen esityksessäkin siis tiedostetaan varmuudella lisääntyvä syrjintä ja yritetään sitä taklata. Toimenpiteet vain ovat lähinnä laastaritasoa.

Se, että raskaussyrjinnän yleisesti tiedetään olevan laitonta, ei tähänkään mennessä ole estänyt tai edes vähentänyt sen esiintymistä. Siksi onkin käsittämätöntä, että ehdoin tahdoin halutaan helpottaa raskaussyrjinnän mahdollistavia olosuhteita – edes ilman työllisyyttä edistäviä vaikutuksia.