SASK nostaa esille vammaisten ihmisten asemaa työelämässä
Vammaiset henkilöt ovat maailmanlaajuisesti aliedustettuina työelämässä, ja heidän asemansa työpaikoilla on usein muita heikompi. Tyypillisiä ongelmia ovat muun muassa pienempi palkka samasta työstä, rajalliset mahdollisuudet edetä uralla sekä se, että heitä kohdellaan toissijaisina työntekijöinä.
Yli miljardilla ihmisellä maailmassa on jonkinlainen vamma. Tämä tarkoittaa noin 15 %
maailman väestöstä. Vammaisuus tarkoittaa ihmisiä, joilla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisia vaikeuksia tavanomaisessa elämässä. YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisiksi henkilöiksi määritellään ne, joiden pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, voi yhdessä erilaisten esteiden kanssa estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Suomessa vammaisten asema työmarkkinoilla on edelleen heikko. Työllistymisen suurin este on syrjintä. Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusten mukaan erityisesti kuljetuspalvelujen, henkilökohtaisen avun ja muiden tukitoimien riittämättömyys rajoittaa vammaisten työllistymistä.
Myös uralla eteneminen koetaan usein vaikeaksi vamman vuoksi, ja vammaiset työntekijät saattavat jäädä työyhteisön ulkopuolelle. Invalidiliiton mukaan vain noin 15–20 % vammaisista henkilöistä on työssä, kun taas Euroopassa vastaava luku on noin 50 %.
– Meillä on yhä paljon ennakkoluuloja ja jyrkkiä kahtiajakoja. Vammaiset henkilöt nähdään edelleen työmarkkinoilla riskinä, sanoo STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Elena Gorschkow.
– YK:n vammaissopimuksen (2016) mukaan samasta työstä on maksettava sama palkka ja vammaisilla on oikeus kehittyä sekä kouluttautua työllistyäkseen ja edetäkseen urallaan. Kuitenkaan askeleita sopimuksen täyttöön panoksi Suomessa ei juurikaan ole tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Pieniä askeleita vammaisten aseman parantamiseksi työmarkkinoilla on otettu, mutta nekin on haudattu nopeasti.
– Esimerkiksi Sanna Marinin hallituksen perustama Työkanava Oy ehti toimia vain vuoden ennen sen lakkauttamista Orpon hallituksen toimesta, Elena Gorschkow sanoo.
– Olisi ollut hyvä nähdä mihin tämä kokeilu olisi johtanut.
Työkanava Oy perustettiin vuonna 2022 ja sen tarkoituksena oli työllistää vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä.
Gorschkow ehdottaakin, että voisimme ottaa mallia Saksasta, joka velvoittaa yli 20 henkilöä työllistävän organisaation palkkaavan sairauden tai vamman takia osatyökykyisen henkilön. Yritykselle maksetaan tällöin korotettua palkkatukea kolmen ensimmäisen työvuoden aikana, mikä kannustaisi organisaatioita työllistämään vammaisia työntekijöitä, sekä vähentäisi vammaisuuteen liittyvää stigmaa.
Vammaiset henkilöt eivät vaadi erillisoikeuksia
Vammaisuuden taustalla voi olla monia eri syitä. Osa vammaisista henkilöistä on täysin työkykyisiä, osa puolestaan tarvitsee tukea työtehtävissään. Suomessa on arviolta 65 000 työelämän ulkopuolella olevaa osatyökykyistä, jotka haluaisivat päästä mukaan työelämään ja tästä joukosta reilu 3000 on kehitysvammaisia tai muita vammaisia henkilöitä.
– Vammaiset henkilöt eivät vaadi erillisoikeuksia vaan samoja oikeuksia kuin muillakin työntekijöillä on, sanoo Julianna Brandt-Smal, yhdenvertaisuusasiantuntija ja nuorisotyön ammattilainen sekä SASK-lähettiläs.
Yhdenvertaisuuslain mukaan vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada työtä, suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.
– Mukauttaminen varmistaa, että työntekijä on samantasoinen ja samanvertainen työyhteisön jäsen, Brandt-Smal muistuttaa.
Yleensä mukautuksista hyötyy myös muut kuin vammaiset työntekijät. Esimerkiksi hiljaiset tilat, rampit ja työergonomian apuvälineet ovat hyödyllisiä kaikille työntekijöille. Toisin sanoen yhdenvertaisuutta edistävät ratkaisut parantavat usein koko työyhteisön arkea.
– Meidän tulisi kehittää koko työkulttuuria, tähdentää Elena Gorschkow.
– Moniin ongelmiin ratkaisuna olisi ihmislähtöinen työkykyasioiden johtaminen sekä moninaisuuden näkeminen hyödyllisenä resurssina työnantajalle.
Tämä ei pelkästään parantaisi vammaisten asemaa, vaan myös esimerkiksi nuorten ja mielenterveysongelmista kärsivien kiinnittymistä työelämään.
STTK ehdottaakin, että työttömyysturvan suojaosa pitäisi palauttaa, ja palkkatuelle olisi varmistettava riittävät resurssit.
– Monilla alueilla määrärahat on jo käytetty loppuun tältä vuodelta, Elena Gorschkow sanoo.
– Tämän ohella olisi tärkeää huomioida paremmin niin sanotut väliinputoajat eli henkilöt, joiden työkyky on heikentynyt, mutta jotka eivät täytä osatyökykyisyyden virallisia kriteerejä. Työkykyongelmat olisi tunnistettava paremmin.
Ruohonjuuritason toimintaa lakisääteisten suunnitelmien tueksi
Työn digitaalinen muutos on luonut mahdollisuuksia vammaisille ihmiselle. Teknologia purkaa tiettyjä työnteon esteitä ja madaltaa työelämään osallistumista. Etätyö mahdollistaa aiempaa inklusiivisemman työympäristön, koska seikat kuten tauottaminen, oikea aikainen lääkitsemisen, oman työtahdin sääntely sekä lisääntynyt autonomia helpottavat työn saavutettavuutta. Huomionarvoista on kuitenkin se, että kaikki järjestelmät ja ohjelmistot eivät ole saavutettavia eikä teknologia yksin muuta työnantajien tai työmarkkinoiden syrjivää asenneilmastoa.
Katse on suunnattu nyt vuoteen 2027, jolloin Suomessa pidetään eduskuntavaalit. Vammaisten ja kehitysvammaisten työllistämiskysmykset tulisi saada osaksi julkista keskustelua ja ammattiliitoilla on tässä iso rooli.
– Suomessa emme ole millään tavoin innovatiivisia vammaisten työllistämiseen liittyvissä asioissa, Gorschkow sanoo.
– Edes vammaisjärjestöt eivät välttämättä palkkaa vammaisia. Tarvitsemme laajempaa tutkimustietoa Euroopan verrokkimaiden keinoista, jotka voisimme mahdollisesti tuoda Suomeen. Meidän tulee tehdä rohkeammin aloitteita vammaisten oikeuksien ja aseman parantamiseksi.
Lainsäädännön ja lakisääteisten suunnitelmien lisäksi tarvitaan myös ruohonjuuritason toimintaa. On tärkeää varmistaa, että vammaisilla henkilöillä on mahdollisuus täysipainoiseen työsuhteeseen aina työsopimusta myöten. Jokainen voi vaikuttaa esimerkiksi rohkaisemalla omaa työpaikkaansa palkkaamaan vammaisen työntekijän.
Tähän saa lähes aina tukea ja neuvoja vammaisjärjestöiltä. Myös ammattiliitot voivat näyttää esimerkkiä palkkaamalla osatyökykyisiä työntekijöitä sekä parantaa luottamushenkilöiden perehdytystä. Heidän koulutuksessa tulisi käsitellä esimerkiksi tasa-arvokysymysten ohella vammaisten oikeuksia ja heidän kohtaamaansa syrjintää työelämässä.
– On helppo todeta, että meidän työpaikalla ei syrjitä, kun työpaikka ei lähtökohtaisestikaan ole monimuotoinen.
Vaadimme parempaa työelämää ihan jokaiselle.
SASKin koulutussarjan viimeinen webinaari pidetään 19.11.2025 kello 18-19.30. Aiheena mm. Miltä näyttää suomalainen työelämä ja yhteiskunta vammaisten ihmisten osalta tulevaisuudessa? Mitä tarkoittaa liittolaisuus ja miten sillä voidaan parantaa tilannetta? Voit ilmoittautua mukaan SASKin ilmoittautumislomakkeen kautta.
Esteettömyys ja saavutettavuus
- Onko fyysinen työympäristö esteetön?
- Ovatko digitaaliset ja muut työvälineet kaikille sopivia?
- Onko ”sosiaalinen esteettömyys” kunnossa eli asenteet kohdallaan?
- Useimmat asiat on helppo korjata, kunhan niitä tulee ajatelleeksi
- Yhdenvertaisuuslaki edellyttää kohtuullisia mukautuksia työpaikoilla
Esimerkkejä kohtuullisista mukautuksista työpaikoilla
- Pyörätuoliramppi
- Automaattiovet
- Hissi
- Esteetön WC
- Sähköpöydät
- Induktiosilmukka
- Värikontrastit ja valojen säätö
- Parkkipaikka lähellä ovea
- Hiljainen työtila
- Työaikajoustot ja etätyö
- Tauko- / lepohuone
- Työtehtävien sopeutus kykyyn
- Takaavat sen, että työntekijä kokee olevansa osaava ja arvokas työyhteisön jäsen
Lähteet:
Teksti perustuu SASKin webinaarisarjaan “Vammaisten ihmisten asema työelämässä”. Sarja esittelee nykytilanteen Suomen työmarkkinoista vammaisen näkökulmasta.
Työ- ja elinkeinoministeriön selvitys: Vammaisten henkilöiden työllistymisen esteitä purettava
Invalidiliitto.fi: Syrjintä työelämässä
Akavan Erityisalat vaikuttaa kansainvälisellä tasolla Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kautta. SASK on Suomen ainoa työelämän ihmisoikeusjärjestö, jonka jäseninä on joukko suomalaisia ammattiliittoja. Järjestön tavoitteena on tukea kehittyvien maiden työntekijöitä, jotta he pystyvät parantamaan asemaansa työpaikalla ja koko yhteiskunnassa.
Teksti:
