Työelämä ei ole koskaan ollut paikallaan. Uusia välineitä, toimintatapoja ja osaamisvaatimuksia tulee jatkuvasti. Nyt muutosten vauhti tuntuu erityisen nopealta. Tekoälystä on lyhyessä ajassa tullut osa yhä useamman asiantuntijan työtä.

Olen tehnyt pitkän työuran viestinnän parissa ja nähnyt monta teknologista muutosta. Viestinnässä tekoälyä käytetään ideointiin, tiedon jäsentämiseen, tekstien luonnosteluun ja sisällön tuottamiseen. Tekoälyn vaikutukset näkyvät myös laajemmin korkeakoulujen asiantuntijatyössä, kuten opetuksessa, tutkimuksessa, hallinnossa, suunnittelussa ja tiedon käsittelyssä.

Kenen vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijä osaa käyttää tekoälyä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja vastuullisesti?

Myös Akavassa on nostettu esiin tekoälyosaamisen merkitys työelämässä. Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren arvioi elokuussa Ylen haastattelussa, että tekoälylukutaidosta voi muodostua työmarkkinoille uusi jakolinja tekoälyä hyödyntävien ja sen ulkopuolelle jäävien välille. Hän korostaa jatkuvan osaamisen kehittämisen merkitystä ja nostaa esiin sen, että Suomessa tarvitaan rakenteita, joiden avulla jo työssä olevat voivat kehittää osaamistaan.

Tämä tekee tekoälyosaamisesta myös edunvalvonnallisen kysymyksen. Miten varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan työelämän muuttuessa?

Ammattikorkeakouluissa näitä kysymyksiä pohditaan jo. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene päivitti keväällä 2026 suosituksensa tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluissa. Suosituksissa korostuvat tekoälylukutaito, vastuullinen käyttö, läpinäkyvyys ja tietosuoja. Suositukset tukevat korkeakouluja myös omien tekoälyä koskevien toimintatapojen kehittämisessä.

Arenen mukaan tekoälyosaaminen on erityisesti ammattikorkeakouluista valmistuville merkittävä työelämätaito. Samalla yhteiset toimintatavat ja hyvien käytäntöjen jakaminen vahvistavat myös opetushenkilöstön osaamista.

Tässä on kiinnostava näkökulma myös henkilöstön kannalta. Jos korkeakouluissa halutaan kehittää opiskelijoiden valmiuksia toimia tekoälyä hyödyntävässä työelämässä, myös henkilöstöllä täytyy olla mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan.

Tekoäly tarjoaa paljon mahdollisuuksia. Se auttaa tiedon käsittelyssä, vähentää rutiinityötä ja antaa uusia välineitä oman asiantuntijuuden hyödyntämiseen. Parhaimmillaan se voi vapauttaa aikaa juuri niihin tehtäviin, joissa tarvitaan ihmisen harkintaa, kokemusta ja vuorovaikutusta.

Akavan Erityisalojen jäsenille tarjottavat koulutukset ja webinaarit ovat yksi hyvä tapa ylläpitää omaa osaamista. Olen itse hyödyntänyt niitä paljon. Liitto tarjoaa jäsenille tietoa ja mahdollisuuksia oppia uutta.

On myös muistettava, että työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa perehdyttämään työntekijää riittävästi työhön ja käytettäviin työvälineisiin. Erityisesti korostetaan perehdytystä työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työmenetelmien käyttöön ottamista.

Tekoäly muuttaa työtä, mutta sen ei pitäisi jakaa työntekijöitä niihin, joilla on mahdollisuus oppia, ja niihin, jotka jäävät muutoksen ulkopuolelle. Halu oppia uutta on tärkeä työelämätaito. Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin työnantajan tarjoamaa koulutusta, työaikaa oppimiseen ja selkeitä yhteisiä pelisääntöjä.

Ilse Skog
Viestinnän asiantuntija, digimentori, yhteisömanageri
Akavan Erityisalojen korkeakoulutoimikunnan jäsen