Työkuorma ja epävarmuus tulevaisuudesta lisääntyneet hälyttävästi
Akavan Erityisalojen työelämätutkimuksessa näkyvät hallituksen leikkaukset, hyvinvointialueiden organisaatiomuutokset ja laajat irtisanomiset eri aloilla.
Leikkaukset, muutos- ja yhteistoimintaneuvottelut sekä irtisanomiset ovat olleet parina viime vuotena lähes päivittäisiä uutisia. Työpaikoilla epävarmuus on selvästi lisääntynyt, käy ilmi Akavan Erityisalojen vuonna 2025 valmistuneesta, jäsenistön työoloja luotaavasta työelämätutkimuksesta. Tutkimuksen tiedot kerättiin jäsenkyselyllä loppusyksystä 2024.
Kun syksyllä 2022 vielä lähes 80 prosenttia Akavan Erityisalojen jäsenistä piti työpaikkansa tilannetta vähintään melko vakaana, niin loppuvuonna 2024 näin ajattelevien määrä oli romahtanut alle 60 prosentin. Entistä useampi uumoili lomautuksia tai irtisanomisia.
Erityisen synkkiä odotukset ovat valtiolla ja hyvinvointialueilla työskentelevillä. Korkeakouluissa tilanne sen sijaan näytti jäsenten mukaan tuolloin valoisammalta.
Tilanne korkeakouluissa on voinut muuttua.
– Sitten vuoden 2024 lokakuun mm. yliopistojen rahoitus on laskenut, neuvottelupäällikkö Erika Mattsson huomauttaa.
– Rahoitusleikkaukset näkyvät myös ammattikorkeakouluissa, sopimusasiantuntija Marketta Hakkarainen jatkaa.
Kiire ja liiallinen työmäärä kuormittavat
Vaikka väki vähenee, ei työn määrälle välttämättä käy samoin.
Työelämätutkimuksen mukaan Akavan Erityisalojen jäsenistä 60 prosenttia arvioi työn määrän olevan jatkuvasti tai ajoittain liian suuri. Sopivana sitä piti 35 prosenttia vastaajista.
Työelämäkysely keskittyi erityisesti työhyvinvointiin ja työn kuormitustekijöihin.
Tutkimuksesta selvisi, että sektorilla kuin sektorilla asiantuntijatyön kuormitus on huolestuttavan korkealla.
Kaikilla aloilla esiin nousi erityisesti kuusi epäkohtaa: kiire tai kireät aikataulut, häiritsevät keskeytykset, töiden epätasainen kasaantuminen, jatkuvasti kasvavat tavoitteet ja vaatimukset sekä liiallinen työmäärä. Kaikkein kuormittavimmaksi jäsenet kuitenkin kokivat usean eri asian tekemisen samaan aikaan. Yli 60 prosenttia katsoi multitaskaamisen käyvän voimille ainakin melko paljon.
Kuormitus pomppasi kunnissa ja hyvinvointialueilla
Vaikka kuormitus oli kaikilla aloilla korkealla, erityisen paljon sitä oli kunnissa ja hyvinvointialueilla.
– Hyvinvointialueiden huonoa tilannetta voivat selittää mittavat organisaatiomuutokset. Sote-uudistuksessa lukuisista pienistä työnantajista syntyi muutamia suuria, neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari arvioi.
Jotain positiivistakin tuloksissa oli. Huonot työvälineet, rauhaton työtila, sisäilmaongelmat tai pitkät työmatkat kuormittivat vain harvoja.
– Etätyö on vähentänyt pitkiä työmatkoja. Nyt tämä on muutoksessa, kun valtio on antanut uusia ohjeistuksia etätyön määrästä, Mattsson sanoo.
Kovasta rasituksesta huolimatta vastaajista valtaosa, lähes 70 prosenttia sanoi palautuvansa työstä yleensä vähintään melko hyvin.
Työuupumusta suurena tai melko suurena riskinä piti yli 40 prosenttia.
Määräaikaisuus yleistä korkeakouluissa
Vakituinen työsuhde toi turvaa 85 prosentille työsuhteisista, määräaikaisissa työsuhteissa työskenteli 15 prosenttia. Erityisen paljon pätkätöitä oli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Molemmissa useampi kuin joka viides oli määräaikaisissa työsuhteissa.
Tyypillinen Akavan Erityisalojen jäsen työskentelee asiantuntijatehtävissä. Myös toimihenkilöasema tai paikka alemmassa keskijohdossa ovat tavallisia. Aivan ylimpään johtoon oli kyselyn mukaan kivunnut vain kaksi prosenttia vastaajista.
Työelämätutkimuksen verkkokyselyyn vastasi marras-joulukuussa 2024 noin 4 500 Akavan Erityisalojen jäsentä. Aineiston analyysin teki Tampereen yliopiston tilastotieteen tutkimuspalvelu TUPA.
Kunnissa ja hyvinvointialueilla paljon työkuormitusta
Ensimmäisenä kyselystä pistää silmään kunnissa ja hyvinvointialueilla työskentelevien heikko työhyvinvointi. Heidän näkemyksensä työn kuormittavuudesta olivat kautta linjan negatiivisempia kuin muilla aloilla.
Hyvinvointialueiden tilannetta selittävät alueilla tehdyt suuret organisaatiomuutokset.
Huolestuttavana pidän myös sitä, että sekä kunnissa että hyvinvointialueilla näkemykset palkkausjärjestelmän toimivuudesta olivat nyt selvästi kriittisempiä kuin vuoden 2022 kyselyssä.
Vastaajat eivät pitäneet järjestelmää enää niin ymmärrettävänä kuin kaksi vuotta sitten. Laskua oli jopa siinä, kohteleeko järjestelmä sukupuolia ja eri-ikäisiä tasapuolisesti.
Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, kunta- ja hyvinvointialuesektorit
Leikkaukset lisäävät epävarmuutta järjestöissä
Työn kuormitusta mittaavissa kysymyksissä yksityinen sektori edusti jäsenistössämme keskitasoa. Yksityisellä puolella työskentelevät kokivat kuitenkin muita enemmän ongelmia rajanvedossa työn ja vapaa-ajan välillä. Kuntien ja hyvinvointialueiden tapaan myös huono esihenkilötyö oli merkittävä kuormitustekijä.
Yksityisellä sektorilla ja etenkin järjestöissä luottamus oman ja työpaikan tulevaisuuteen sen sijaan oli selvästi laskenut. Tätä selittävät etenkin hallituksen järjestöpuolelle tekemät leikkaukset.
Ammattikorkeakoulut erottuivat yliopistojen tapaan muista aloista määräaikaisten työsuhteiden suuremmalla osuudella.
Ammattikorkeakouluissa positiivista oli se, että niissä työskentelevistä 86 prosenttia ajatteli oman tilanteensa olevan työpaikalla vähintään melko vakaa.
Marketta Hakkarainen, sopimusasiantuntija, yksityinen sektori ja ammattikorkeakoulut
Multitaskaus kuormittaa korkeakouluissa
Valtiolla ja yliopistoissa haitallinen työkuormitus oli kyselyn mukaan hälyttävän korkealla – aivan kuten se oli kaikilla muillakin Akavan Erityisalojen edustamilla sektoreilla.
Erityisen kuormittavaksi valtiolla ja yliopistoissa työskentelevät kokivat usean eri asian tekemisen samaan aikaan.
Positiivista sen sijaan oli, että juuri kukaan ei kuormittunut liian yksitoikkoisten tehtävien vuoksi. Sisäilmaongelmatkaan eivät olleet enää yleisiä.
Yliopistot erottuivat tilastoissa ikävästi lukuisten määräaikaisten työsuhteiden vuoksi. Yliopistossa työskentelevistä vastaajista lähes joka neljännen työsuhde oli määräaikainen, kun Akavan Erityisalojen kaikkien sektorien työsuhteisista määräaikaisia oli 15 prosenttia.
Erika Mattsson neuvottelupäällikkö, valtio- ja yliopistosektorit
Teksti: Anu Vallinkoski