Jäsenpalvelu on suljettuna 20.11. klo 14-16 koulutuksen vuoksi.

Työnantajien kannattaa hyödyntää järjestäytynyttä henkilöstöä

Olen viimeisten kuukausien aikana päässyt tarkastelemaan työelämää itselleni uudesta näkökulmasta. Aloitin keväällä ammattiliiton palveluksessa, työskenneltyäni sitä ennen reilut parikymmentä vuotta työnantajan roolissa erikokoisten organisaatioiden johtotehtävissä.

Ammattiliittojen toiminta on avautunut nyt uuden roolini myötä aivan uudella tavalla. Vaikka tein aikaisemmissa rooleissanikin tiivistä yhteistyötä ammattiliittojen ja niiden henkilöedustajien kanssa, olisi minun kannattanut hyödyntää niitä vielä huomattavasti enemmän.

Järjestäytynyttä henkilöstöä on helpompi johtaa

Uskon, että jokainen johtaja ja esihenkilö hyödyntää työntekijöidensä osaamista ja näkemyksiä organisaation ja oman vastuualueensa johtamisessa. Niin minäkin tein. Mitä suuremmaksi organisaatio kasvaa, sitä vaikeampaa se kuitenkin on. Vuoropuhelun käyminen jokaisen työntekijän kanssa erikseen on käytännössä mahdotonta. Siksi työnantajat tarvitsevat vuoropuheluun henkilöstön keskuudestaan valitsemia edustajia. Työntekijöitä, jotka kokoavat henkilöstön näkemyksiä, käyvät niiden pohjalta työnantajan kanssa rakentavaa vuoropuhelua ja jotka voivat myös viedä työnantajan näkemyksiä henkilöstölle tiedoksi henkilöstön omalla kielellä.

Tämä konkretisoitui itselleni, kun siirryin pienehkön kunnan kunnanjohtajan tehtävästä seudullisen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johtajaksi. Kunnanjohtajana minulla oli mahdollisuus tavata ja keskustella henkilökohtaisesti lähes kaikkien kunnan työntekijöiden kanssa. Kuntayhtymässä oli sen sijaan lähes tuhat työntekijää maantieteellisesti laajalla alueella. Ilman henkilöstön keskuudestaan valitsemia edustajia olisi ollut käytännössä mahdotonta muodostaa kattavaa kuvaa henkilöstön näkemyksistä tai saada omia näkemyksiä ymmärrettävästi henkilöstön tietoon.

Ammattiliitto antaa hyvät rakenteet järjestäytymiselle

Henkilöstö voi järjestäytyä ja valita edustajansa eri tavoin. Omien kokemusteni perusteella ammattiliittojen kautta järjestäytymisessä on työnantajan kannalta huomattavia etuja.

Johtamissani organisaatioissa henkilöstöä edustivat ammattiliittojen kouluttamat ja tukemat kokeneet henkilöstöedustajat. En kuitenkaan tullut tuolloin aina ajatelleeksi, että henkilöstön edustajilla oli juuri ammattiliittojensa ansiosta käytössään ajantasainen tieto työelämää ohjaavasta lainsäädännöstä ja työ- ja virkaehtosopimuksista. Tai sitä, että he saivat ammattiliittojensa asiantuntijaverkostojen kautta kattavasti tietoa eri puolilla Suomea hyväksi havaituista käytännöistä ja pystyivät hyödyntämään tutkittua tietoa esimerkiksi erilaisten toimintatapojen vaikutuksista työn tuottavuuteen, työhyvinvointiin sekä henkilöstön veto- ja pitovoimaan.

Tämä ammattiliittojen kokoama ja henkilöstöedustajien välittämä ajantasainen tieto oli itselleni arvokas voimavara organisaatioiden johtamisessa ja kehittämisessä, varsinkin vaikeiden muutostilanteiden aikana.

Akavan Erityisalojen työmarkkina- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Mikael Palola keskusteli työministeri Matias Marttisen kanssa henkilöstön järjestäytymisen merkityksestä organisaatioiden johtamisen ja kehittämisen näkökulmasta.

Ensimmäiset kosketukseni ammattiliittojen kanssa työnantajan roolissa sain aloittaessani nuorena miehenä työt kunnan talous- ja henkilöstöpäällikkönä. Yksi ensimmäisistä tehtävistäni oli tuolloin uuden, työn vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän valmistelu ja käyttöönotto.

Sain työhön tukea Kuntatyönantajien erinomaisilta asiantuntijoilta, mutta en usko, että olisimme saaneet aikaan yhtä hyvin toimivaa järjestelmää ilman ammattiliittojen kouluttamia luottamusmiehiä ja heidän merkittävää työpanostaan.

Myöhemmin, kun vedin Paras-hankkeen mukaista useiden kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä, ammattiliittojen asiantuntijoilla oli hyvin keskeinen rooli henkilöstön saamisessa mukaan muutokseen ja uuden toimintakulttuurin luomiseen.

Näiden kokemusten perusteella voin todeta, että ammattiliittojen tarjoama asiantuntijatuki ei hyödytä ainoastaan työntekijöitä ja heidän edustajiaan. Se on arvokas resurssi myös työnantajalle.

Liiton lakimiehistäkin voi olla hyötyä työnantajille

Työnantajilla on toisinaan hyvinkin kriittinen suhtautuminen niin sanottuihin liiton lakimiehiin. Niin minullakin oli. Muistan tilanteita, joissa ammattiliiton juristit puuttuivat tekemiini ratkaisuihin. Nyt, kun olen päässyt näkemään ammattiliittojen toimintaa sisältä päin, osaisin hyödyntää myös liittojen työ- ja virkasuhdeneuvontaa antavia juristeja organisaation johtamisessa.

Liittojen juristit ajavat tietenkin aina ensisijaisesti jäsentensä etua. He arvioivat tilanteita lainsäädännön ja työehtosopimusten muodostamaa kokonaisuutta vasten ja voivat sen perusteella asettua myös työnantajan näkemysten tueksi työpaikan ristiriitatilanteissa. Kaikki työntekijöiden epäoikeudenmukaisiksi tai virheellisiksi kokemat tilanteet eivät oikeudellisessa arvioinnissa osoittaudu työnantajan virheiksi. Kun liiton juristi vakuuttaa työntekijälle, että työnantaja on toiminut lakien ja sopimusten mukaisesti, voidaan välttää tarpeettomia erimielisyyksien ja työpaikkatason riitojen kärjistymisiä.

Tämäkin on sellainen työnantajan etu, jota en ennen ammattiliitossa työskentelyä tullut ajatelleeksi.

Osa erimielisyyksistä kannattaa ulkoistaa työmarkkinapöytään

Koin työnantajan roolissa usein työpakkakohtaisen yhteistyön kannalta hyväksi sen, että työ- ja virkaehtosopimukset neuvoteltiin ja niihin liittyviä erimielisyyksiä ratkottiin oman organisaation ulkopuolella kansallisissa neuvottelupöydissä.

Kun työ- ja virkaehtosopimuksista neuvotellaan ja sovitaan työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen välillä, ne eivät samalla tavalla henkilöidy työpaikan ihmisten välisiksi erimielisyyksiksi. Sopimukset voidaan ottaa työpaikoilla annettuina ja keskittyä hyvässä yhteishengessä työpaikkakohtaiseen käytännön yhteistyöhön.

Järjestäytymisellä on myös yhteiskunnallista merkitystä

Järjestäytymisellä on merkitystä myös yksittäistä työpaikkaa laajemmin. Laaja järjestäytyminen luo työmarkkinoille tasapainoa, ennakoitavuutta ja vakautta, jotka ovat koko yhteiskunnan etu.

Siksi työelämän lainsäädäntöä ja työmarkkinajärjestelmää kehitettäessä on tärkeää huolehtia siitä, että sekä työnantajien että työntekijöiden mahdollisuudet toimivaan yhteistyöhön turvataan ja työntekijöiden järjestäytymistä tuetaan. Yhtenä konkreettisena keinona tähän olisi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden palauttaminen.