Määräaikaisia työsuhteita lisäävä ja takaisinottovelvollisuutta keventävä lakiesitys heikentäisi räikeästi työsuhdeturvaa. Riskiryhmiin kuuluvat naiset ja nuoret, joiden työmarkkina-asema on jo ennestään heikentynyt. Esitys tulisi valmistella uudelleen siten, että työntekijöiden asema ja oikeudet otetaan asianmukaisesti huomioon, Akavan Erityisalat painottaa lausunnossaan.

Akavan Erityisalat ei hyväksy hallituksen esitystä työsopimuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esitys heikentää työsuhdeturvaa, sillä se

• lisää perusteettomia pätkätöitä
• puolittaa lakisääteisen lomautusilmoitusajan
• rajaa takaisinottovelvollisuuden vain isoille työnantajille.

– Ongelmallisimpana näemme pätkätöiden ”normalisoitumisen”. Esitetyt muutokset tarjoavat työnantajille porkkanan lisätä huoletta määräaikaisuuksia vakituisten työsuhteiden sijaan, kun määräaikaisuuksia ei tarvitse perustella entiseen tapaan. Työntekijän näkökulmasta pätkätyö on aina riski, joka saa lykkäämään esimerkiksi lasten hankintaa, sanoo johtava juristi Jenni Salonen Akavan Erityisaloista.

– Tällainen sääntely lisää epävarmuutta erityisesti työuran alkuvaiheessa ja tilanteissa, joissa työntekijä yrittää palata työelämään esimerkiksi perhevapaan, työttömyyden tai opintojen jälkeen.

– Esityksessä selkeästi myönnetään, että määräaikaisten sopimusten lisääminen voi johtaa syrjinnän lisääntymiseen – erityisesti raskaus- ja perhevapaasyrjinnän osalta. Siksi on käsittämätöntä, ettei esityksessä ehdoteta konkreettisia toimia syrjinnän ehkäisemiseksi.

Takaisinottovelvoitteen rajaaminen eriarvoistaa työntekijöitä

– Heinäkuussa tuli voimaan lakimuutos, jonka jälkeen alle 50 henkeä työllistävien yritysten ei tarvitse enää noudattaa yhteistoimintalakia. Nyt ehdotetaan, että irtisanottavien takaisinottovelvollisuuskin koskisi jatkossa vain vähintään 50 työntekijän yrityksiä. Onko pienemmistä työpaikoista tulossa työsuhdeturvan ”villi länsi”, Jenni Salonen kysyy.

– Takaisinottovelvollisuuden rajaaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että irtisanotut työntekijät pienillä työpaikoilla menettäisivät oikeuden tulla huomioiduiksi uudelleenrekrytoinnissa, vaikka heidän ammattitaitonsa ja aiemmat työtehtävänsä sopisivat avoimeen paikkaan hyvin, Salonen huomauttaa.

– Lisäksi 50 työntekijän rajan käyttöönotto sekä yhteistoimintalaissa että takaisinottovelvoitteessa voi vähentää yritysten halukkuutta kasvattaa työntekijämääräänsä yli tämän rajan, mikä voi heikentää työllisyyttä.

Lomautusilmoitusajan puolittaminen heikentää työntekijän ennakointimahdollisuuksia

Hallituksen esitys lyhentäisi työnantajan velvollisuutta ilmoittaa lomautuksesta. Lakisääteinen ilmoitusaika lyhenisi nykyisestä 14 päivästä seitsemään päivään.

– Tämä muutos heikentäisi merkittävästi työntekijän mahdollisuuksia valmistautua taloudellisiin muutoksiin ja järjestellä omaa arkeaan ajoissa ennen lomautuksen alkamista. Työntekijälle jäisi käytännössä hyvin vähän aikaa hakeutua esimerkiksi TE-palvelujen asiakkaaksi tai kartoittaa muita toimeentulomahdollisuuksia, Jenni Salonen sanoo.

Työsuhdeturvaa heikennetään nyt monelta suunnalta – vaikutusarviointi tekemättä

– Kaikkiaan lausunnolla olleet ehdotukset iskisivät huolestuttavasti naisvaltaiseen jäsenistöömme, joka työskentelee leimallisesti alle 50 henkeä työllistävissä yrityksissä, järjestöissä ja julkishallinnossa. Viimeksi mainituissa erityisesti naisten työllisyys on Tilastokeskuksen viime tiedon mukaan heikentynyt.

– On selvää, ettei maan hallituksen työelämää heikentävien lakimuutosten vaikutusarviointi ole ollut riittävän huolellista. Vaadimme kokonaisvaltaisempaa tarkastelua, joka ottaisi huomioon eri muutosten sekä talous- ja työllisyystilanteen yhteisvaikutukset. Miten nyt lausunnolla olleen esityksen rinnalla esimerkiksi henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen ja työttömyysturvan sekä kouluttautumismahdollisuuksien leikkaukset vaikuttavat?

– Näkemyksemme mukaan nyt on käsillä työntekijän ja koko yhteiskunnan kannalta erittäin vakava kokonaisuus, joka heikentää edelleen luottamusta työmarkkinoilla ja vaikuttaa esimerkiksi syntyvyyteen maassamme.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti 2.6.–28.7.2025 lausuntokierroksen lakimuutoksista, jotka koskevat määräaikaisten työsopimusten perustetta, lomautusilmoitusajan kestoa ja työnantajan takaisinottovelvollisuutta. Ehdotettuja muutoksia on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, joka ei ollut työssään yksimielinen.

Lue Akavan Erityisalojen koko lausunto.