Vanhemmat työntekijät halutaan tehdä näkymättömiksi
”Väsyneet” viisikymppiset eivät kelpaa työntekijöiksi eivätkä työnhakijoiksi – kuusikymppisistä nyt puhumattakaan.
Olin töissä assistenttina pienehkössä, vakavaraisessa konsulttiyrityksessä. Toisella viikolla korona-lomautuksen aikana minulle soitettiin ja ehdotettiin irtisanomista ”tuta-syistä”. Sanottiin, että kaksi muuta kollegaa saisivat näin täysipäiväisen työn ja että enhän 63-vuotiaana enää joudu peruspäivärahalle. Työssäoloaikaa oli kohdallani jäljellä noin vuosi ennen aiottua eläkkeelle jäämistä. Annettiin jopa ymmärtää, etteivät taidot enää riittäneet, vaikka olin hoitanut tehtäviäni lähes 20 vuotta ja kykenevä toimimaan sijaisena kollegoilleni. En liioin koe olleeni mitenkään kehityksestä jäljessä tai IT-taidoiltani huono, päinvastoin.
Työskentelin suorahakualalla, jossa ikä on todella keskeinen kriteeri – ”väsyneet” viisikymppiset eivät kelpaa työntekijöiksi eivätkä työnhakijoiksi – kuusikymppisistä nyt puhumattakaan.
Yksi esimies ei tullut toimeen vanhempien assistenttien kanssa. Haukkui päin naamaa, jos uskalsi puolustaa omaa kantaansa. Jos pyysi anteeksi tekemisiään, pääsi helpommalla. Bonuskeskusteluissa esimies valitti huonoa työnjälkeä (josta ei kuitenkaan ollut maininnut aikaisemmin), jolloin bonukset jäivät pienemmiksi kuin muilla kollegoilla.
Kuulin tahattomasti mm. keskustelun pätkän, jossa esimies sanoi, että olen niin vanha, etten enää tiedä, miten kyseiset asiat hoidetaan. Tehtävä oli varsin omaa osaamisaluettani ja olin vielä tarkistanut, että ehdottamani käytäntö oli ajanmukainen.
Viimeisen viiden vuoden aikana minut jätettiin kaikkien uusien työryhmien ulkopuolelle, vaikka esitin halukkuuteni uusiin projekteihin.
Kun taloon tuli uusi esimies, hyvän ensivaikutelman vuoksi häntä ei ”annettu” vanhalle assistentille heti, vaan ensin joku nuorempi hoiti häntä hetken ja sitten hänet ”siirrettiin” vanhemmalle assistentille.
Ulkopuolisuuden tunne oli melkoinen. Koin, että olin uupunut tilanteessa. Ennen mukava työ aiheuttikin enemmän pahaa mieltä kuin tyydytystä. Loppuaikoina en osannut edes ostaa oikeita tarvikkeita toimistolle eikä mikään ehdottamani uudistus mennyt läpi, vanhanaikaisia kun olivat esimiesten makuun. Ei voi varmaksi sanoa, johtuuko kohtelu persoonasta vai iästä vai molemmista. Lisäksi kokeneella (=iäkkäämmällä) työntekijällä on varmemmat mielipiteet asioista, mikä saattaa ärsyttää niin nuorempia kuin vanhempiakin esimiehiä.
Käsittääkseni tällainen kohtelu on aika yleistä, kun kuuntelen ystäväpiirissäni muita hiljattain eläkkeelle jääneitä. Vanhemmat työntekijät halutaan siirtää syrjään ja tehdä näkymättömiksi. Näin eivät työurat pitene!
Nimimerkki: AinoM