Suomen julkisen talouden tilanne edellyttää vastuullisia ratkaisuja. Kun taloutta ja julkisia rakenteita uudistetaan, päätöksentekoon tarvitaan taloudellisen ja teknisen osaamisen rinnalle nykyistä vahvemmin ihmistieteellistä, hallinnollista ja viestinnällistä asiantuntemusta.

Keskustelu Suomen julkisen talouden suunnasta vilkastuu vaalien lähentyessä. Kokoomus julkaisi keskiviikkona (30.9.) oman Jarrua velalle -ohjelmansa, jossa se esittää yhdeksän miljardin euron suoria säästöjä seuraavalle vaalikaudelle. Ohjelmassa säästöjä haetaan muun muassa valtionhallinnosta, sosiaali- ja terveyspalveluista, sosiaaliturvasta ja eläkkeistä.

Julkisen talouden tasapainottaminen on laaja-alainen ja pitkäkestoinen yhteiskunnallinen kysymys. Siksi myös keinoista käytävän keskustelun pitäisi olla mahdollisimman laaja-alaista ja valittujen keinojen vaikutuksia kansalaisten luottamukseen, osallisuuteen ja yhteiskunnan toimintakykyyn on arvioitava huolellisesti. Kaikilla säästötoimilla on vaikutuksia. Nyt olisi kyettävä tunnistamaan toimenpiteistä ne, joilla olisi vähiten vahingollisia vaikutuksia kansalaisyhteiskuntaan ja Suomen talouden kasvun edellytyksiin.

Humanistinen osaaminen auttaa ratkaisujen löytämisessä

Talouden sopeuttaminen ei ole vain eurojen laskemista. Päätöksillä muutetaan ihmisten käyttäytymistä, palvelujen käyttöä, työelämää, yhteisöjä ja kansalaisten suhdetta yhteiskuntaan. Siksi vaikutuksia on tarkasteltava myös taloudellisten laskelmien ulkopuolelta.

Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemoissa 2027 nostetaan esiin humanistisen ja yleisemmin ihmistieteellisen osaamisen merkitys teknis-taloudellisen osaamisen rinnalla. Ihmistieteellinen asiantuntemus auttaa ymmärtämään yhteiskunnallisten muutosten syitä, ennakoimaan niiden seurauksia ja etsimään ratkaisuja monimutkaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin haasteisiin.

Tämä näkökulma on tärkeä myös julkisen talouden uudistamisessa.

Kun esimerkiksi palvelurakenteita, koulutusta, sosiaaliturvaa tai julkishallintoa uudistetaan, tarvitaan tietoa siitä, miten ihmiset käyttäytyvät, miten muutokset vaikuttavat luottamukseen ja osallisuuteen ja millaisia seurauksia päätöksillä on eri väestöryhmille. Taloudellinen laskelma kertoo, paljonko toimenpiteellä tavoitellaan ja saadaan säästöjä. Ihmistieteellinen tutkimus voi auttaa ymmärtämään, mitä säästöjen toteuttaminen käytännössä merkitsee.

Humanistinen osaaminen tuo päätöksentekoon muun muassa kriittistä ja eettistä ajattelua, kokonaisuuksien hallintaa sekä kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä. AE on nostanut esiin, että näitä valmiuksia tarvitaan erityisesti aikana, jolloin tekoäly ja digitalisaatio muuttavat asiantuntijatyötä nopeasti. Samalla ihmistieteellinen osaaminen on keskeistä sivistys- ja kansalaisyhteiskunnan, kriisinkestävyyden, lukutaidon, medialukutaidon ja yhdenvertaisuuden kannalta.

Toimiva hallinto on onnistumisen edellytys

Julkisen talouden sopeuttamisessa hallinto saatetaan helposti nähdä ensisijaisesti kustannuksena. Toimiva hallinto on kuitenkin yksi yhteiskunnan toimintakyvyn edellytyksistä. Julkisen talouden tasapainottaminen ja velkajarrutus ei onnistu, ilman toimivaa hallintoa ja hallinnon ammattilaisia. Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemoissa hyvä hallinto ja ammattimainen viranomaisviestintä nähdään myös tärkeänä demokratian ja kansalaisten luottamuksen säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta.

Pohjoismaat ovat useilla hyvinvointia, luottamusta, hallinnon toimivuutta ja yhteiskunnallista vakautta mittaavilla mittareilla kansainvälisesti korkealle sijoittuvia yhteiskuntia. Siksi niihin rakenteisiin ja toimintatapoihin kohdistuvien muutosten vaikutukset, jotka ovat rakentaneet pohjoismaisten yhteiskuntien vakautta ja toimintakykyä, on arvioitava ennen niiden toimeenpanoa.

Velkajarrun rinnalla tarvitaan vaikuttavuusjarru

Ennen merkittäviä rakenteellisia muutoksia on pysähdyttävä arvioimaan, mitä päätöksillä tavoitellaan, mitä niillä säästetään ja mitä niiden seurauksena mahdollisesti menetetään.

Akavan Erityisalat pitää tärkeänä, että tulevien velkajarru- ja talousohjelmien valmistelussa hyödynnetään nykyistä laajemmin humanististen ja muiden ihmistieteiden osaajia sekä hallinnon, tukipalveluiden ja viestinnän ammattilaisia. Taloudellinen ja tekninen osaaminen rinnalle tarvitaan vahvemmin ihmisen, yhteiskunnan ja instituutioiden toiminnan ymmärtämistä.

Suomen taloutta on uudistettava. Samalla on huolehdittava siitä, että uudistamme yhteiskuntaa tavalla, joka vahvistaa sen pitkän aikavälin toimintakykyä, luottamusta ja kestävyyttä.