Kuluneen vuoden aikana olemme pitäneet esillä työntekijöiden oikeuksia sekä puhuneet laadukkaiden julkisten palvelujen puolesta. Olemme puuttuneet työelämän epäkohtiin, ottaneet vahvasti kantaa lainsäädännön heikennyksiä vastaan ja nostaneet esille päätösten vaikutuksia asiantuntijatyöhön ja hyvinvointiyhteiskuntaan.

Vuoden 2025 työssä korostui selkeä viesti: kestävää tulevaisuutta ei rakenneta työehtoja heikentämällä eikä osaamisesta tinkimällä.

Työntekijöiden ääni kuuluviin

Kuluneena vuonna puutuimme työelämän ja henkilöstöpolitiikan epäkohtiin jäsenistöstämme nousseiden tarpeiden pohjalta. Esimerkiksi Helsingin taidemuseo HAMin säätiöittäminen ja siihen liittyvä työehtojen heikkenemisen uhka nostivat esiin tarpeen puolustaa henkilöstöä. Järjestimme muun muassa mielenilmauksen yhdessä jäsenjärjestömme Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MALin kanssa.

Myös Amos Rexin tapaus paljasti huolestuttavia suuntia museoalan henkilöstöpolitiikassa, ja korostimme, ettei tulevaisuutta voi rakentaa irtisanoutumispaketteihin nojaamalla.

Tampereella puolustimme kaupungin hallinnon toimivuutta ja vaadimme, että kaupunki tekee perusteellisen vaikutusten arvioinnin ennen mahdollisia henkilöstövähennyksiä.

Vuoden aikana mittavat ja osin huonosti läpi viedyt organisaatiomuutokset puhuttivat ja herättivät huolta jäsenistön työpaikoilla. Järjestimme useita jäsen- ja keskustelutilaisuuksia, muun muassa virastouudistuksista, työhyvinvoinnista, valtion asiantuntijatyön johtamisesta ja työllisyyspalveluiden työajoista.

Työsuhdeturvan heikennyksiä vastaan

Työsuhdeturvaa heikentävät lakiluonnokset ovat olleet toistuvasti esillä kuluneen vuoden aikana. Määräaikaisten työsuhteiden lisäämistä ja takaisinottovelvollisuuden keventämistä koskeva esitys huonontaisi erityisesti jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien, kuten naisten ja nuorten aikuisten työmarkkina-asemaa. Olemme vaatineet kyseisen esityksen perusteellista uudelleenvalmistelua työntekijöiden asema huomioiden.

Työlainsäädännön sekä työoikeuksien osalta vastustimme työtaisteluoikeuteen suunniteltuja heikennyksiä. Suojelutyötä koskevat muutokset kaventavat perustuslain ja kansainvälisten sopimusten turvaamaa ammatillista yhdistymisvapautta. Myös hallituksen esitykset henkilöperustaisen irtisanomisen helpottamisesta herättivät huolta.

Vastustimme työneuvoston lakkauttamissuunnitelmaa jäsenjärjestöjemme Kieliasiantuntijoiden sekä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKUn kanssa. Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen riippumaton erityisviranomainen, jonka tehtävänä on esimerkiksi antaa lausuntoja työlainsäädännön tulkinnasta. Lakkauttaminen heikentäisi oikeussuojaa esimerkiksi tulkkaus- ja kulttuurialoilla, joilla työsuhteen ja yrittäjäaseman rajanveto on vaikeaa ja vaihtoehtoisia oikeussuojakeinoja on vähän. Pikemmin tätä tärkeää matalan kynnyksen oikeussuojakeinoa tulee mielestämme kehittää entisestään.

Julkisen hallinnon uudistuksissa korostimme vuoden aikana palvelujen laadun ja asiantuntijatyön edellytysten turvaamista. Arvioimme muun muassa, että hallituksen esitys sivistysvirastojen yhdistämisestä perustuu liian optimistisille säästö- ja tehostamisodotuksille.

Kritisoimme myös viranomaisviestinnän rakenteita koskeneita huolestuttavia suunnitelmia. Vaadimme yhdessä jäsenjärjestömme Viesti ry:n kanssa, että ministeriöiden viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kanslian alle perutaan. Keskittäminen heikentäisi huomattavasti strategista viranomaisviestintää, hallinnon avoimuutta ja kansallista kriisivalmiutta.

Kasvun edellytyksiä ei rakenneta säästämällä

Kasvutoimien rahoittaminen palveluleikkauksilla herätti huolta. Tällä hallituskaudella veronkevennyksiä katetaan säästöillä, jotka kohdistuvat valtionhallintoon, kuntiin, yliopistoihin ja järjestöihin eli tahoihin, joiden palvelut näkyvät suoraan kansalaisten arjessa. Tämä leikkauslinjaa korostava ratkaisu on mielestämme lyhytnäköinen ja lisää pitkällä aikavälillä painetta julkisen talouden kestävyydelle.

Myös valtiovarainministeriön laaja budjettiriihen alla julkistama leikkauslista oli tarkastelun alla, sillä se kohdistui raskaasti koulutukseen, kulttuuriin ja kansalaisyhteiskuntaan. Korostimme, että kasvun edellytyksiä, tutkimusta ja opetusta ei tulisi heikentää vastoin asiantuntijoiden lähes yksimielisiä arvioita. Leikkauslista onneksi lieveni hieman myöhemmässä valmistelussa.

Otimme kantaa myös verovalvonnan tilaan yhdessä jäsenjärjestömme Suomen Verotarkastajat SVT:n kanssa. Verovalvonnalle tulisi myöntää lisää resursseja harmaan talouden ehkäisemiseksi.

Työhyvinvoinnin ja osaamisen puolesta

Esitimme puoliväliriiheen tarpeen vahvistaa henkistä työhyvinvointia, tasa-arvoa ja julkisen hallinnon kestävyyttä. Yleinen kantamme oli, että psykososiaalista kuormitusta sekä raskaus- ja perhevapaasyrjintää koskevaa lainsäädäntöä tulisi täsmentää ja säästötoimet toteuttaa niin, etteivät ne vaaranna henkilöstön jaksamista tai palvelujen laatua.

Taustalla vaikutti myös kesäkuussa julkaistu jäsenkyselymme, joka paljasti asiantuntijatyön kuormituksen hälyttävän tason: 60 % kokee työmääränsä ainakin ajoittain liian suureksi.

Suurimmaksi kuormitustekijäksi nousi ”multitaskaus”, ja eri sektoreilla vaihdellen organisaatiomuutokset, matala palkka tai esimerkiksi esihenkilötyön puutteet. Ratkaisuksi olemme esittäneet muun muassa työturvallisuuslainsäädännön täsmentämistä psykososiaalisen kuormituksen hallitsemiseksi.

Lisäksi painotimme uuden aikuiskoulutusetuuden tarvetta, palkansaajien oikeuksien vahvistamista, työtaisteluoikeuden turvaamista sekä määräaikaista valtionavustusta työllisyyspalveluille, jotta osaamisen jatkuva kehittäminen pysyy mahdollisena.

Budjettiriihen jälkeen myös opiskelijoiden asema oli esillä. Vaikka koulutukseen ei juuri silloin kohdistettu uusia leikkauksia, olemme sitä mieltä, että aikaisemmat päätökset asumistuen heikentämisestä, korkeakoulujen rahoituksen pienentämisestä ja harjoittelupaikkojen puutteesta luovat haasteita opiskelijoiden arkeen.

Kuntavaalit ja neuvottelukierros – vuoden 2025 näytönpaikkoja!

Kevään aikana toteuttamamme kansalais- ja jäsenkyselyt ohjasivat toimintamme suuntaa sekä kevään kuntavaalikampanjoinnissa että työehtokierroksella.

Sekä jäsenistöllemme että laajemmin kansalaisille suunnattujen kyselyiden vastauksissa oltiin yksimielisiä siitä, että hyvinvointi, osaaminen ja elinvoima rakennetaan leikkausten sijaan pitkäjänteisellä panostuksella.

Alkuvuodesta toteutetussa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluita sekä julkista hallintoa koskevassa kansalaiskyselyssä 79 % suomalaisista katsoo, että kirjastot, museot ja muu kulttuuri ovat kunnan elinvoimatekijöitä, joihin tulee panostaa. Lähes 90 % haluaisi vahvistaa nuorisopalveluja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja kotoutumisen tukemiseksi.

Nostimme näitä erityisesti esille kuntavaalikampanjoinnissamme.

Lisäksi tuloksista nousi esille huoli kulttuuri-, kirjasto-, museo- ja nuorisoalan asiantuntijoiden palkkauksesta, sillä tämänhetkinen palkka ei vastaa työn vaativuutta tai luomaa arvoa yhteiskunnan kannalta.

Keskeinen vaatimuksemme on näiden ammattien palkkauksen korjaaminen työn vaativuutta vastaavaksi. Palkkaeroja onkin kunnissa ja hyvinvointialueille saatu kurottua umpeen erityisillä palkkaohjelmilla, joille saatiin menestyksekkäästi jatkoa kevään neuvottelukierroksella.

Koko kevään jatkunut neuvottelukierros oli muutoinkin menestys, joskin saavutetut tulokset edellyttivät jäsenistöltämme sitoutunutta lakkovalmiutta monella sektorilla. Lakkoja toteutui keväällä kaikkiaan kolmella eri sopimusalalla.

Jäsenistöltä saadut kevään neuvottelukierrosta koskeneen kyselyn tulokset tukevat kuluneen vuoden aikana tehtyä vaikuttamistyötä. Pulssikyselyssä yli 70 % vastaajista oli tyytyväisiä saavutettuihin palkankorotuksiin, ja yhtä moni ilmoitti olevansa valmis jatkossakin tukemaan tavoitteita tarvittaessa lakolla.

Kokonaisuutena kevään kansalaiskyselyt ja jäsenistön ääni piirtävät yhtenäisen viestin: suomalaiset odottavat, että palvelut rakennetaan kestävien resurssien varaan, palkan tulee heijastaa työn vaativuutta ja asiantuntijoiden työolosuhteet on pidettävä sellaisina, etteivät osaaminen ja hyvinvointi pääse heikkenemään.

Tästä meidän on hyvä jatkaa työtämme tulevana vuonna 2026!