Ammattikorkeakoulujen humanistisia koulutusaloja

Missä voi opiskella?

Kulttuurituottajaksi voi opiskella Humanistisessa ammattikorkeakoulussa, Metropolia-ammattikorkeakoulussa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulussa.

• 315 aloituspaikkaa kulttuurituottaja amk -opintoihin vuonna 2026.
• 1 186 – tutkinto-opiskelijoiden yhteismäärävuonna 2026 (Metropolia 2025).
• 132 amk-tutkinnon tehnyttä vuonna 2025.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Kulttuurituottajaksi opiskelleet työskentelevät muun muassa tuotannollisissa tehtävissä, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, viestintä- ja mediatyössä, markkinoinnissa ja myynnissä, johto- ja esihenkilötehtävissä tai asiakastyössä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi tuottaja, tuotantopäällikkö, tapahtumatuottaja, kulttuurituottaja, toiminnanjohtaja, projektipäällikkö, koordinaattori, markkinointipäällikkö, myyntipäällikkö.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kulttuurituottajaksi opiskelleista 24 prosenttia oli työttömänä, 20 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja kahdeksan prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Oppilaitosten uraseurantakyselyt 2019–2024, toissa.fi)

Eniten kulttuurituottajia työskentelee yrityksissä, kunnissa ja kuntayhtymissä ja omassa yrityksessä.

Oppilaitosten uraseurantakyselyyn vastanneiden kulttuurituottajaksi opiskelleiden mediaanipalkka oli 3 000 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Kulttuurituottaja on kulttuurialan moniosaaja. Alan opinnot tuovat niin projektinhallinnan, tapahtumatuotannon, liiketalouden, markkinoinnin, yrittäjyyden kuin kulttuuri- ja taidetoiminnan osaamista. Koulutus valmistaa laaja-alaiseen yhteistyöhön erilaisten sidosryhmien kanssa. Alan ammattilaisia tarvitaan esimerkiksi kulttuuri- ja taidetapahtumissa, järjestöissä ja kuntien ja valtion kulttuurihallinnossa.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, Ammattikorkeakoulut

Missä voi opiskella?

Tulkiksi voi opiskella Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Molemmissa voi opiskella myös viittomakielen tulkiksi.

• 156 aloituspaikkaa tulkki amk -opintoihin vuonna 2026.
• 396 – tutkinto-opiskelijoiden yhteismäärä vuonna 2026.
• 80 amk-tutkinnon tehnyttä vuonna 2025.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Tulkiksi opiskelleet työskentelevät muun muassa asiakastyössä, opetuksessa ja kasvatuksessa sekä toimistotyössä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat tulkki, viittomakielen tulkki, puhevammaisen tulkki, kommunikaatio-ohjaaja, koulunkäynnin ohjaaja, ohjaaja, viittomakielinen koulunkäynninohjaaja, koordinaattori, palvelukoordinaattori, asiantuntija, toiminnanohjaaja.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen tulkiksi opiskelleista 13 prosenttia oli työttömänä, 20 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja 13 prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Oppilaitosten uraseurantakyselyt 2019–2024, toissa.fi)

Eniten tulkkeja työskentelee yrityksissä ja kunnissa tai kuntayhtymissä.

Uraseurantakyselyihin vastanneiden tulkiksi opiskelleiden mediaanipalkka oli 2 800 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Tulkkiopinnoissa on tarjolla erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja: viittomakielen tai puhevammaisten tulkki, kommunikaatio-ohjaaja tai kahden eri kielen välinen asioimistulkki. Suuntautumisesta riippuen opinnot voivat antaa valmiuksia esimerkiksi eri kielten kääntämiseen ja tulkkaukseen, erilaisiin kielellisiin asiantuntijatehtäviin sekä monipuolisiin tulkkaustehtäviin. Opinnot kehittävät muun muassa vuorovaikutustaitoja ja kielellisen saavutettavuuden osaamista.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, Ammattikorkeakoulut

Missä voi opiskella?

Artenomiksi voi opiskella Hämeen ammattikorkeakoulussa ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Kaakkois-Suomessa koulutus on loppumassa).

• 65 aloituspaikkaa artenomiopintoihin vuonna 2026.
• 348 – tutkinto-opiskelijoiden yhteismäärävuonna 2026. (Ei yamk-tutkintoja Hämeen ammattikorkeakoulusta.)
• 54 amk-tutkinnon tehnyttä vuonna 2025.

Artenomiksi opiskelleet työskentelevät muun muassa opetuksessa ja kasvatuksessa, asiakastyössä, tuotannollisissa tehtävissä, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, markkinoinnissa ja myynnissä sekä taiteellisessa työssä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi ohjaaja, nuoriso-ohjaaja, vastuuohjaaja, nuorisotyöntekijä, työvalmentaja, vapaaehtoistyön ohjaaja, vastaava ohjaaja, verhoilija, näyttelymestari, ompelija, restauroija, suunnittelija, toiminnanohjaaja, projektityöntekijä, projektikoordinaattori, myyjä, visualisti, taiteilija, vaatesuunnittelija, tanssinopettaja, pukusuunnittelija, kuvittaja.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen artenomeista 25 prosenttia oli työttömänä, 18 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja viisi prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Oppilaitosten uraseurantakyselyt 2019–2024, toissa.fi)

Eniten artenomeja työskentelee yrityksissä, kunnissa ja kuntayhtymissä sekä järjestöissä tai säätiöissä.

Oppilaitosten uraseurantakyselyyn vastanneiden artenomiksi opiskelleiden mediaanipalkka oli 2 500 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Artenomi on muotoilun ammattilainen. Opintojen aikana tutuksi voivat käydä digitaalisten tuotteiden ja palveluiden suunnittelu tai fyysisten esineiden muotoilu ja suunnittelu. Opinnot kehittävät visualisoinnin ja graafisen suunnittelun taitoja, tekoälyosaamista, 3D-mallintamista ja ongelmanratkaisukykyä. Koulutus antaa myös valmiuksia liiketoimintaosaamiseen ja yrittäjyyteen.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, Ammattikorkeakoulut

Konservaattoriksi voi opiskella Metropolia-ammattikorkeakoulussa.

• 28 aloituspaikkaa konservaattoriopintoihin vuonna 2026.
• 105 – tutkinto-opiskelijoiden yhteismäärävuonna 2025.
• 17 amk-tutkinnon tehnyttä vuonna 2025.

Konservaattoriksi opiskelleet työskentelevät muun muassa taiteellisessa työssä, opetuksessa ja kasvatuksessa, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, asiakastyössä, konsultoinnissa ja tuotannollisissa tehtävissä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi konservaattori, tekstiilikonservaattori, museoinventoija, kulttuuriympäristöamanuenssi, ohjaaja, rakennusrestauroija, kuvataiteilija, rakennuskonservaattori, projektipäällikkö, tekninen asiantuntija ja museoapulainen.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen konservaattoreista 27 prosenttia oli työttömänä, 27 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja kahdeksan prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Oppilaitosten uraseurantakyselyt 2019–2024, toissa.fi)

Eniten konservaattoreita työskentelee yrityksissä, kunnissa ja kuntayhtymissä sekä omassa yrityksessä.

Oppilaitosten uraseurantakyselyyn vastanneiden konservaattoriksi opiskelleiden mediaanipalkka oli 3 000 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Konservaattori on museoalan ja kulttuuriperinnön säilyttämisen ammattilainen. Ala on monitieteinen, siinä yhdistyvät muun muassa kemia, biologia, kädentaidot, kulttuuri- ja taidehistoria sekä museologia. Konservaattorin ammattitaitoon kuuluu esimerkiksi museoiden tai kirjastojen kokoelmanhallintatyö, esineiden dokumentointi ja käytännön konservointityö moninaisine menetelmineen.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, Ammattikorkeakoulut

Missä voi opiskella?

Yhteisöpedagogiksi voi opiskella Centria-ammattikorkeakoulussa, Humanistisessa ammattikorkeakoulussa ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

• 761 aloituspaikkaa yhteisöpedagogiopintoihin vuonna 2026.
• 2 257 tutkinto-opiskelijoiden yhteismäärävuonna 2025.
• 269 amk-tutkinnon tehnyttä vuonna 2025.

Yhteisöpedagogiksi opiskelleet työskentelevät opetuksen ja kasvatuksen lisäksi muun muassa asiakastyössä, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, johto- ja esihenkilötehtävissä ja kirkollisessa työssä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi ohjaaja, nuoriso-ohjaaja, kouluvalmentaja, etsivä nuorisotyöntekijä, asiantuntija, perhetyöntekijä, sosiaaliohjaaja, koordinaattori, projektipäällikkö, koulutussuunnittelija, toiminnanjohtaja, järjestökoordinaattori ja vastaava ohjaaja.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen yhteisöpedagogeista 19 prosenttia oli työttömänä, 25 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja yksi prosentti freelancerina tai yrittäjänä. (Oppilaitosten uraseurantakyselyt 2019–2024, toissa.fi)

Eniten yhteisöpedagogeja työskentelee kunnissa ja kuntayhtymissä, järjestöissä tai säätiöissä sekä yrityksissä.

Oppilaitosten uraseurantakyselyyn vastanneiden yhteisöpedagogiaa opiskelleiden mediaanipalkka oli 2 770 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Yhteisöpedagogi on erilaisten yhteisöjen hyvinvoinnin edistämisen ja arvostavan kohtaamisen ammattilainen. Hänen työtään on yhteisöjen kehittäminen ja ohjaaminen. Yhteisöpedagogi voi työskennellä esimerkiksi nuoriso tai järjestötyössä tai erilaisten työyhteisöjen parissa. Opinnot lisäävät ymmärrystä yhteiskunnan monimuotoisuudesta ja monikulttuurisuudesta. Yhteisöpedagogi etsii ratkaisuja yhteiskunnallisiin ja yksilötason kysymyksiin.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, Ammattikorkeakoulut