Yliopistojen humanistisia koulutusaloja

Historia

Historiaa voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

• 264 aloitti historian kandidaattiopinnot vuonna 2024.
• 2 416 – näin paljon historian opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 180 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Historiasta valmistuneet työskentelevät opetus-, tutkimus- ja viestintätehtävien lisäksi esimerkiksi suunnittelu-, asiantuntija- ja hallintotehtävissä, johto- ja esihenkilötehtävissä, kirjastovirkailijoina, museoissa erilaisissa tehtävissä sekä myynnissä ja markkinoinnissa.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen historiasta valmistuneista kaksi prosenttia oli työttömänä, 26 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja prosentti freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten historioitsijoita työskentelee kunnissa tai kuntayhtymissä, yrityksissä ja valtiolla tai valtion liikelaitoksissa.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden historioitsijoiden mediaanipalkka oli 3 400 euroa.

Millaisia valmiuksia koulutus antaa?

Historian koulutus tarjoaa valmiuksia aloille, jotka edellyttävät eri yhteiskuntien ja kulttuurien tuntemista. Menneisyyden tuntemus auttaa ymmärtämään, miten historia muokkaa nykyaikaa ja rakentaa tulevaa. Opinnot antavat hyvän yleissivistyksen ja kehittävät kriittistä ajattelua sekä laajojen kokonaisuuksien hahmottamista. Koulutus harjaannuttaa sujuvaan kirjalliseen ja suullisen ilmaisuun, uuden tiedon tuottamiseen sekä projekti- ja tiimityöhön.

Arkeologia

Arkeologiaa voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Turun yliopistossa.

• 11 aloitti arkeologian kandidaattiopinnot vuonna 2024.
• 196 – näin paljon arkeologian opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 13 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Arkeologit työskentelevät esimerkiksi suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, johtajina tai esihenkilöinä, museoissa eri tehtävissä, oppaina, konservaattoreina, kulttuurituottajina.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen arkeologiasta valmistuneista neljä prosenttia oli työttömänä, 25 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja kuusi prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, Toissa.fi)

Arkeologit työllistyvät etenkin kuntiin ja kuntayhtymiin, yrityksiin ja valtiolle tai valtion liikelaitoksiin.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden arkeologien mediaanipalkka oli 3 150 euroa.

Millaisia valmiuksia koulutus antaa?

Arkeologian asiantuntija ymmärtää menneitä kulttuureja ja ihmisten elämää eri aikakausina. Opinnot kehittävät arkeologian metodologista ja teoreettista osaamista sekä kriittistä ajattelua.

Lisäksi ne antavat valmiuksia uuden tiedon tuottamiseen. Arkeologian osaamista voi soveltaa myös nykyisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, yliopistojen verkkosivut

Antropologia

Antropologiaa voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa ja Oulun yliopistossa. Koulutus on loppumassa Jyväskylän yliopistossa.

• 12 aloitti antropologian kandidaattiopinnot vuonna 2024 (Oulun yliopistossa ei haeta suoraan kulttuuriantropologian kandidaattiopintoihin.)
• 174 – näin paljon antropologian opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat) (Jyväskylän yliopistosta ei ole määriä saatavilla.)
• 26 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024. (Jyväskylän yliopistosta ei ole määriä saatavilla.)

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Antropologeista suuri osa työskentelee suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä. Tavallisia ammattinimikkeitä ovat muun muassa asiantuntija, projektipäällikkö ja ylitarkastaja. Moni on sijoittunut myös johto- ja esihenkilötehtäviin, tutkimukseen ja viestintäalan töihin.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen antropologeista viisi prosenttia oli työttömänä, 26 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja neljä prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten antropologeja työskentelee yrityksissä, valtiolla tai valtion liikelaitoksissa ja järjestöissä tai säätiöissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden antropologien mediaanipalkka oli 3 700 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Antropologian koulutus auttaa ymmärtämään laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Opinnoista on hyötyä etenkin palvelumuotoilussa sekä maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvissä tehtävissä ja projekteissa. Antropologista tietoa voi soveltaa monenlaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa.

Etnologia

Etnologiaa voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Jyväskylässä koulutus on loppumassa.

• Etnologian kandidaattiopinnot aloittaneista ei ole tietoja saatavissa vuodelta 2024. (Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa ei haeta suoraan folkloristiikan kandidaattiopintoihin. Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista ei ole määriä saatavilla.)
• 67 – näin paljon etnologian opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat) (Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista ei ole määriä saatavilla.)
• 4 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024 (Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista ei ole määriä saatavilla.)

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Etnologeja työllistävät eniten suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät. Tavallisia ovat myös asiakastyö, viestintä, tutkimus ja toimistotehtävät. Yleisiä ammattinimikkeitä ovat muun muassa suunnittelija, asiantuntija, projektisuunnittelija ja toimistosihteeri.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen etnologeista kuusi prosenttia oli työttömänä, 23 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja neljä prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten etnologeja työskentelee kunnissa ja kuntayhtymissä, yrityksissä ja järjestöissä tai säätiöissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden etnologien mediaanipalkka oli 3 050 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Etnologit ovat laajasti kulttuuriin perehtyneitä asiantuntijoita ja he voivat työskennellä monilla yhteiskunnan eri alueilla. Maahanmuutto, kotoutumisen edistäminen, ilmaston- ja ympäristönmuutos sekä uudet teknologiat ovat aihepiirejä, joiden parissa etnologit monesti työskentelevät. Usein etnologeilla on työyhteisössä välittäjän rooli.

Folkloristiikka

Folkloristiikkaa voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

• Folkloristiikan kandidaattiopinnot aloittaneista ei ole tietoja saatavissa vuodelta 2024. (Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa ei haeta suoraan folkloristiikan kandidaattiopintoihin. Helsingin yliopistosta ei ole määriä saatavilla.)
• 59 – näin paljon folkloristiikan opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat) (Helsingin yliopistosta ei ole määriä saatavilla.)
• 7 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024 (Helsingin yliopistosta ei ole määriä saatavilla.)

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Folkloristiikasta valmistuneita työllistävät eniten suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävät. Tavallisia ovat myös asiakastyö, viestintä, tutkimus, opetus ja kasvatus sekä toimistotehtävät. Yleisiä ammattinimikkeitä ovat muun muassa tietoasiantuntija, projektipäällikkö, museolehtori, informaatikko ja arkistotyöntekijä.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen folkloristeista kahdeksan prosenttia oli työttömänä, 28 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja neljä prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten etnologeja työskentelee yliopistoissa, yrityksissä ja järjestöissä tai säätiöissä ja kunnissa ja kuntayhtymissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden folkloristien mediaanipalkka oli 3 200 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Folkloristiikan asiantuntijalla on analyyttista ymmärrystä arjen ilmiöistä. Opinnot tarjoavat välineitä ymmärtää nyky-yhteiskuntaa laaja-alaisesti. Folkloristi on paneutunut yhteiskunnan normeihin ja kulttuurisiin malleihin.

Museologia

Museologiaa voi opiskella pääaineena Jyväskylän yliopistossa.

• 2 aloitti museologian kandidaattiopinnot vuonna 2024.
• 36 – näin paljon museologian opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 4 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Museologi on paneutunut opinnoissaan muun muassa museoiden hallintoon ja rahoitukseen, museopedagogiikkaan, yleisötyöhön ja museoiden yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen vaikuttavuuteen.

Museologiasta valmistunut on kulttuuriperintökentän asiantuntija, joka osaa ottaa huomioon yhteiskunnan kulttuurisen moninaisuuden.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, yliopistojen verkkosivut

Taidehistoria

Taidehistoriaa voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

• 104 aloitti taidehistorian kandidaattiopinnot vuonna 2024.
• 665 – näin paljon taidehistorian opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 48 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Taidehistorioitsijoita työskentelee muun muassa suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, asiakastyössä, tutkimuksessa, johto- ja esihenkilötehtävissä sekä opetuksessa.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat muun muassa projektipäällikkö, museoamanuenssi, suunnittelija, myyjä, amanuenssi, toiminnanjohtaja, kokoelmapäällikkö ja arkistonhoitaja.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen taidehistorioitsijoista kolme prosenttia oli työttömänä, 24 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja kaksi prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten taidehistorioitsijoita työskentelee kunnissa ja kuntayhtymissä, järjestöissä tai säätiöissä ja yrityksissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden taidehistorioitsijoiden mediaanipalkka oli 3 200 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Taidehistorian opiskelu kehittää kriittistä ajattelua sekä kykyä kirjoittaa ja puhua taiteesta analyyttisesti. Taidehistorioitsija on visuaalisen kulttuurin ammattilainen. Koulutus tarjoaa tieto- ja viestintätekniikan taitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä projektiosaamista. Se antaa valmiuksia esimerkiksi monenlaisiin kulttuuri- ja taidehallinnon tehtäviin sekä museoalalle.

Kirjallisuustiede

Kirjallisuustiedettä voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

• 155 aloitti kirjallisuustieteen kandidaattiopinnot vuonna 2024.
• 1 328 – näin paljon kirjallisuustieteen opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 125 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Kirjallisuustieteilijöitä työskentelee opetus-, tutkimus- ja viestintätehtävien lisäksi suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä asiakastyössä, taiteellisessa työssä ja markkinoinnissa ja myynnissä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat muun muassa suunnittelija, projektikoordinaattori, kirjastonhoitaja, kirjailija, kustannustoimittaja ja copywriter.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kirjallisuustieteilijöistä neljä prosenttia oli työttömänä, 17 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja neljä prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten kirjallisuustieteilijöitä työskentelee kunnissa ja kuntayhtymissä, yrityksissä, valtiolla ja järjestöissä tai säätiöissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden kirjallisuustietilijöiden mediaanipalkka oli 3 500 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Kirjallisuustiede tarjoaa laajan ymmärryksen kirjallisuudesta ja kulttuurista sekä vankan osaamisen erilaisten tekstien tulkintaan ja ymmärtämiseen. Koulutus antaa valmiuksia kulttuuristen ilmiöiden kriittiseen analysointiin. Opiskelu kehittää kykyä tunnistaa olennainen isosta tekstimäärästä. Kirjallisuustieteestä valmistuu kirjoittamisen ja tekstitaitojen ammattilaisia, jotka voivat työskennellä monenlaisissa kulttuurialan tehtävissä.

Musiikkitiede

Musiikkitiedettä voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Taideyliopistossa voi opiskella kulttuurista musiikintutkimusta.

• 47 aloitti musiikkitieteen kandidaattiopinnot vuonna 2024 (sis. musiikkikasvatuksen).
• 465 – näin paljon musiikkitieteen opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 42 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024 (sis. musiikkikasvatus).

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Musiikkitieteilijöitä työskentelee muun muassa suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, taiteellisessa työssä, opetuksessa ja kasvatuksessa, tutkimuksessa, toimistotehtävissä ja asiakastyössä.

Ammattinimikkeitä ovat muun muassa suunnittelija, projektipäällikkö, tuottaja, kulttuurituottaja, informaatikko ja kirjastoamanuenssi.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen musiikkitieteilijöistä kaksi prosenttia oli työttömänä, 13 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja yhdeksän prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten musiikkitieteilijöitä työskentelee yrityksissä, kunnissa ja kuntayhtymissä ja yrittäjinä freelancereina.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden musiikkitietilijöiden mediaanipalkka oli 3 100 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Musiikkitieteen merkitys korostuu nykyaikana, jolloin musiikkia kulutetaan ehkä enemmän kuin koskaan aiemmin. Opinnot kehittävät taitoja kuvata, tulkita ja tutkia musiikkia ja musiikkikulttuuria. Terveys- ja hyvinvointisektori on enenevässä määrin kiinnostunut musiikin terapeuttisesta vaikutuksesta. Tutkinto antaa valmiuksia työskennellä muun muassa musiikkiteollisuudessa tai kulttuurihallinnossa.

Teatteritiede

Teatteritiedettä voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa.

• 5 aloitti teatteritieteen kandidaattiopinnot vuonna 2024.
• 50 – näin paljon teatteritieteen opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 4 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Teatteritieteilijöitä työskentelee muun muassa taiteellisessa työssä, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, opetuksessa ja kasvatuksessa, toimistotehtävissä ja markkinoinnissa ja myynnissä.

Ammattinimikkeitä ovat muun muassa tuottaja–koordinaattori, toiminnanohjaaja, toiminnanjohtaja, suunnittelija, projektikoordinaattori, asiantuntija ja kirjastonhoitaja.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen teatteritieteilijöistä viisi prosenttia oli työttömänä, 19 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja nolla prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten teatteritieteilijöitä työskentelee järjestöissä tai säätiöissä, kunnissa ja kuntayhtymissä ja yrityksissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden teatteritieteilijöiden mediaanipalkka oli 3 000 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Teatteritiede tutkii teatterin eri muotoja osana yhteiskuntaa. Esityksellisyyttä on nyky-yhteiskunnassa monella eri osa-alueella, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Koulutus antaa valmiuksia työskennellä monenlaisissa kulttuurialan asiantuntijatehtävissä.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, yliopistojen verkkosivut

Yleinen kielitiede

Missä voi opiskella?

Yleistä kielitiedettä voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa (soveltava kielitiede ja kielten asiantuntijuus)

• 24 aloitti kielitieteen kandidaattiopinnot vuonna 2024. (Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistoista on tarjolla vain maisterivaiheen opintoja.)
• 602 – näin paljon yleisen kielitieteen opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 63 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Yleistä kielitiedettä opiskelleet työllistyvät tutkimuksen ja opetuksen lisäksi muun muassa suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtäviin, asiakastyöhön ja toimistotehtäviin.

Alalta valmistuneiden ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi sovellusasiantuntija, projektisuunnittelija, koulutussuunnittelija ja asiantuntija.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen yleistä kielitiedettä opiskelleista kolme prosenttia oli työttömänä ja 21 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)
Eniten kielitieteen osaajia työskentelee yliopistoissa, yrityksissä ja valtiolla tai valtion liikelaitoksissa.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden kielitiedettä opiskelleiden mediaanipalkka oli 3 375 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Yleinen kielitiede tutkii kaikenlaisia kieleen ja kieliin liittyviä ilmiöitä ja kielen merkitystä ihmisten välisessä yhteistyössä ja yhteiskunnassa. Opinnot antavat valmiuksia ymmärtää kielijärjestelmää, kielen kehitystä ja esimerkiksi sen sosiaalisia piirteitä. Koulutus antaa eväitä muun muassa viestintä- ja viestintäteknologisille aloille sekä kaikenlaisten kieli- ja puheaineistojen parissa työskenteleville.

Suomen kieli

Suomen kieltä voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

• 197 aloitti suomen kielen kandidaattiopinnot vuonna 2024.

• 1 349 – näin paljon suomen kielen opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 145 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Suomen kieltä opiskelleet työskentelevät opetuksen ja viestintä- ja media-alan lisäksi muun muassa suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, toimistotehtävissä, asiakastyössä, markkinoinnissa ja johto- ja esihenkilötehtävissä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi tiedonhallinnan suunnittelija, kielenhuoltaja, suunnittelija, koulutussuunnittelija, tekstinkäsittelijä, tuottaja, copywriter ja kirjastovirkailija.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen suomen kieltä opiskelleista kaksi prosenttia oli työttömänä, 25 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja kaksi prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten suomen kielen osaajia työskentelee kunnissa ja kuntayhtymissä sekä yrityksissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden suomea opiskelleiden mediaanipalkka oli 3 500 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Suomen kielen opinnot valmistavat erilaisiin kieli- ja viestintäalan asiantuntijatehtäviin. Koulutus antaa valmiuksia kielen, vuorovaikutuksen ja tekstien analysointiin. Se tarjoaa myös syvällisen ymmärryksen suomen kielen rakenteesta, merkityksistä ja kehityksestä.

Ruotsin kieli

Ruotsin kieltä voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

• 102 aloitti ruotsin kielen kandidaattiopinnot vuonna 2024.
• 503 – näin paljon ruotsin kielen opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 42 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Ruotsin kielestä valmistuneet työskentelevät opetuksen ja viestintä- ja media-alan lisäksi muun muassa toimistotehtävissä, asiakastyössä sekä suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat kääntäjä, projektityöntekijä, asiantuntija, koordinaattori, opintoneuvoja ja koulutussuunnittelija.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen ruotsin kieltä opiskelleista kolme prosenttia oli työttömänä, 21 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja kaksi prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten ruotsin kielen osaajia työskentelee kunnissa, kuntayhtymissä ja yrityksissä sekä yliopistoissa.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden ruotsia opiskelleiden mediaanipalkka oli 3 400 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Ruotsin kielestä valmistuneet ovat paitsi kielen myös ruotsalaisen kulttuurin ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita. Opinnot kehittävät yhteistyö-, vuorovaikutus- ja projektinhallintataitoja. Ruotsin taitajat voivat työskennellä monenlaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät sekä kielen että kulttuurin syvällistä ymmärrystä. Toisen kotimaisen taitajille on tarvetta niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Englannin kieli

Englannin kieltä voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

• 360 aloitti englannin kielen kandidaattiopinnot vuonna 2024.

• 2 400 – näin paljon englannin kielen opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 254 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Englannin kieltä opiskelleet työskentelevät opetuksen ja viestintä- ja media-alan lisäksi muun muassa suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, toimistotehtävissä, markkinoinnissa ja myynnissä sekä asiakastyössä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi suunnittelija, koulutussuunnittelija, asiantuntija, projektikoordinaattori, kääntäjä, tekninen kirjoittaja, johdon assistentti, myyjä, myyntipäällikkö, markkinointipäällikkö, copywriter, sisällöntuottaja, ratkaisuasiantuntija, palveluasiantuntija ja kirjastovirkailija.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen englannin kieltä opiskelleista kolme prosenttia oli työttömänä, 22 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja neljä prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten englannin kielen osaajia työskentelee kunnissa, kuntayhtymissä ja yrityksissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden englantia opiskelleiden mediaanipalkka oli 3 400 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Englannin kielen opinnoissa paneudutaan kielitieteeseen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin. Koulutus suo valmiuksia monikieliseen ja -kulttuuriseen työelämään ja kehittää muun muassa viestinnän ja akateemisen kirjoittamisen taitoja. Opinnot antavat ratkaisun avaimia kielen oppimisen ja kieliteknologian käytön haasteisiin. Englannin taitajia tarvitaan esimerkiksi kansainvälisessä kaupassa ja viestinnässä, tulkkeina ja kääntäjinä.

Saksan kieli

Saksan kieltä voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

• 69 aloitti Saksan kielen kandidaattiopinnot vuonna 2024.
• 511 – näin paljon saksan kielen opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 45 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Saksan kielestä valmistuneet työskentelevät opetuksen lisäksi muun muassa toimistotehtävissä, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, asiakastyössä sekä markkinoinnissa ja myynnissä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat toimistoassistentti, tekninen kirjoittaja, prosessivastaava, kääntäjä, suunnittelija, koulutussuunnittelija, koordinaattori, projektipäällikkö, sovellusasiantuntija, myyjä, markkinointipäällikkö, editor, copywriter.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen saksan kieltä opiskelleista yksi prosentti oli työttömänä, 18 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja neljä prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten saksan kielen osaajia työskentelee kunnissa, kuntayhtymissä ja yrityksissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden saksaa opiskelleiden mediaanipalkka oli 3 400 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Saksan kielen osaajille on kysyntää, sillä Saksa on Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita, ja saksa on EU-maiden puhutuin kieli. Saksan kielen opinnoissa paneudutaan myös saksalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Saksan opinnot voivat viedä esimerkiksi yritysten myynti- ja markkinointitehtäviin, EU-uralle, kulttuuri- tai matkailualle tai monenlaisiin kansainvälisiin organisaatioihin.

Kääntäminen ja tulkkaus

Kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma on tarjolla vain Helsingin yliopistossa. Myös ainakin Itä-Suomen yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Turun yliopistossa on kääntämisen opintoja.

• Kääntämisen ja tulkkauksen kandidaattiopinnot aloittaneista ei ole tietoja saatavissa vuodelta 2024. (opinnot alkavat maisteriohjelmasta).
• 108 – näin paljon kääntämisen ja tulkkauksen opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 24 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024 (ruotsi, saksa, englanti).

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Kääntämistä ja tulkkausta opiskelleet työskentelevät esimerkiksi viestintä- ja mediatyössä, toimistotehtävissä, suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, opetuksessa, asiakastyössä sekä myynnissä ja markkinoinnissa.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat kääntäjä, projektipäällikkö, ratkaisuasiantuntija, tulkki, tekninen kirjoittaja, kieliasiantuntija, suunnittelija, koulutusasiantuntija ja ylitarkastaja.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen kääntämistä ja tulkkausta opiskelleista kolme prosenttia oli työttömänä, 14 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja 14 prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten kääntäjiksi ja tulkeiksi valmistuneita työskentelee yrityksissä, omassa yrityksessä ja kunnissa tai kuntayhtymissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden kääntämistä ja tulkkausta opiskelleiden mediaanipalkka oli 3 200 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Kääntämisen ja tulkkauksen opinnot valmistavat nimensä mukaisesti kääntäjän ja tulkin ammatteihin. Ne tarjoavat kulttuurienvälisessä viestinnässä ja käännösteknologiassa tarvittavaa osaamista. Tutuksi käy myös kääntäjien ja tulkkien ammattietiikka sekä erilaisten erikoisalatekstien kääntäminen ja tulkkaus.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, yliopistojen verkkosivut

Missä voi opiskella?

Filosofiaa voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Paikoin filosofia on humanistisessa paikoin yhteiskuntatieteellisessä tai valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

• 65 aloitti filosofian kandidaattiopinnot vuonna 2024. (Åbo Akademissa ja Jyväskylän yliopistossa opiskelijat eivät tule suoraan filosofian kandidaattiohjelmaan, vaan valitsevat pääaineen myöhemmin.)
• 841 – näin paljon filosofian opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat)
• 41 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Filosofiaa opiskelleet työskentelevät tutkimuksen ja opetuksen lisäksi muun muassa suunnittelu-, kehitys- ja hallintotehtävissä, johto- ja esihenkilötehtävissä, viestintä- ja mediatyössä sekä toimistotehtävissä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi suunnittelija, sovelluskehittäjä, koordinaattori, asiantuntija, toiminnanjohtaja ja palvelupäällikkö.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen filosofiaa opiskelleista kolme prosenttia oli työttömänä, 25 prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja neljä prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten filosofeja työskentelee kunnissa ja kuntayhtymissä, yliopistoissa ja yrityksissä.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden filosofiaa opiskelleiden mediaanipalkka oli 3 550 euroa.

Millaisia valmiuksia tutkinto antaa?

Filosofia tutkii kaikkea todellisuutta. Opinnot kehittävät filosofisen analyysin ja argumentaation taitoja sekä harjaannuttavat suullista ja kirjallista ilmaisua. Koulutus antaa valmiuksia jäsentää asioita käsitteellisesti ja ajatella kriittisesti. Tällaiset ajattelun taidot ovat hyödyllisiä muun muassa monenlaisissa asiantuntija-, hallinto- ja johtotehtävissä yhteiskunnan eri alueilla.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, yliopistojen verkkosivut

Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa.

• 47 aloitti informaatiotutkimuksen kandidaattiopinnot vuonna 2024.
• 328 – näin paljon informaatiotutkimuksen opiskelijoita oli kaikkiaan vuonna 2024 (sis. kaikki tutkinto-opiskelijat).
• 31 opiskelijaa valmistui maisteriksi vuonna 2024.

Mihin valmistuneet ovat sijoittuneet?

Informaatiotutkimuksesta valmistuneet työskentelevät muun muassa suunnittelu-, asiantuntija- ja hallintotehtävissä, asiakastyössä, johto- ja esihenkilötehtävissä sekä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä.

Tavallisia ammattinimikkeitä ovat suunnittelija, tiedonhallinnan suunnittelija, informantikko, tietoasiantuntija, kirjastotoimenjohtaja, kirjastovirkailija, tietopalveluneuvoja, tietojohtaja, toiminnanjohtaja ja tietopalvelusihteeri.

Viisi vuotta valmistumisen jälkeen informaatiotutkimuksesta valmistuneista yksi prosentti oli työttömänä, yhdeksän prosenttia määräaikaisissa työsuhteissa ja kolme prosenttia freelancerina tai yrittäjänä. (Yliopistojen uraseurantakyselyt 2022–2024, toissa.fi)

Eniten informaatikkoja työskentelee kunnissa tai kuntayhtymissä, yrityksissä ja valtiolla tai valtion liikelaitoksissa.

Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneiden informaatikoiden mediaanipalkka oli 3 439 euroa.

Millaisia valmiuksia koulutus antaa?

Informaatiotutkimuksen koulutus antaa valmiuksia työskennellä niin yritysmaailmassa kuin julkisella sektorilla. Tietotulvan ja valeuutisten aikana tiedon käsittelyn ja käytön ammattilaisille on tarvetta. Opintojen aikana paneudutaan muun muassa tietoresurssien organisointiin ja hallintaan, tiedonkulkuun, tiedon löydettävyyteen sekä tietokäytäntöihin ja -järjestelmiin. Koulutus tarjoaa vahvaa käsitteellistä ja teoreettista osaamista sekä valmiutta soveltaa tietoa.

Lähteet: Tilastokeskus, Opintopolku.fi, Toissa.fi, yliopistojen verkkosivut