Viranhakija voi valittaa vakituisten virkojen ja yli kahden vuoden määräaikaisten virkasuhteiden nimityspäätöksistä.

Valitusoikeutta ei ole lyhytaikaisissa määräaikaisuuksissa, nimityksissä ilman avointa hakua eikä tietyissä poikkeustapauksissa, kuten korkeimmissa virkatehtävissä tai sotilasviroissa.

Hakija, joka ei tullut valituksi, voi tehdä valituksen hallinto-oikeuteen. Tuomioistuin ei voi määrätä toista henkilöä virkaan, vaan voi ainoastaan kumota lainvastaisen päätöksen ja palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Kannattaa huomioida, että tällöinkään valittajalla ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi virkaan tai virkasuhteeseen. Mahdollisen uuden hakuprosessin tuloksena valituksi voi tulla sama henkilö, joka alun perin valittiin tai jopa joku aivan uusi hakija.

Syrjintään perustuvissa tapauksissa voi lisäksi hakea hyvitystä yleisessä tuomioistuimessa.
Virkaan nimitetty voi aloittaa työn jo ennen nimitystä koskevan valituksen käsittelyä. Nimitetyllä ei kuitenkaan ole velvollisuutta alkaa hoitaa virkaa tilanteessa, jossa päätös ei vielä ole lainvoimainen. Tämä perustuu siihen, ettei nimitetyllä voi olla varmuutta tehtävän jatkuvuudesta, sillä nimityspäätös voi tulla oikeudenkäynnissä kumotuksi. Tällaisessa tilanteessa viranomainen voi järjestää tehtävien hoitamisen väliaikaisesti muulla tavoin.

Jo ennestään valtion virassa olevalla tilanne on helpompi, sillä hänellä on oikeus saada virkavapaata aikaisemmasta virkasuhteestaan siihen saakka, kunnes nimityspäätös saa lainvoiman. Virkamiehen katsotaan eronneen aikaisemmasta valtion virasta vasta silloin, kun nimityspäätös on saanut lainvoiman. Jos työskentelee valtiolla tai muualla työsuhteisena tai kunnan viranhaltijana, samaa ehdotonta oikeutta ei ole. Näissä tilanteissa aiemmalta työnantajalta voi hakea harkinnanvaraista työ- tai virkavapaata.