Laissa ei edellytetä työsopimuksen tekemistä kirjallisesti, eli myös suulliset työsopimukset ovat yhtä lailla päteviä. Työnantajan tulee kuitenkin pian työsuhteen alkamisen jälkeen antaa myös kirjalliset tiedot työsuhteen keskeisistä ehdoista, kuten palkasta, työajasta ja mahdollisesta koeajasta.

Suullisia työsopimuksia tehdään nykyään kuitenkin aika harvoin, ja yleensä suulliset sopimukset tulevatkin arvioitavaksi esimerkiksi työsuhteen ehtojen muutoksia koskevissa tilanteissa, tai vaikkapa punnittaessa, onko työnantajan suullisesti lupaama vapaa etätyömahdollisuus työnantajaa sitova.

Suulliset sopimukset sitovat kyllä yhtä lailla kuin kirjallisetkin, mutta niiden ongelmana on se, että usein on jälkikäteen vaikeaa tai jopa mahdotonta todentaa sitä, mitä osapuolten välillä oikeastaan onkaan sovittu kyseessä olevasta asiasta, vai onko mitään. Sen vuoksi itselleen tärkeät asiat kannattaa aina pyytää vahvistettavaksi myös kirjallisesti, jotta erimielisyyksiltä vältyttäisiin.

Esimerkiksi työpaikan vaihdostilanteissa ei välttämättä kannata irtisanoutua vanhasta työstä, ennen kuin työsopimus uuden työnantajan kanssa on allekirjoitettu.