Syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslaissa, jossa kielletään syrjintä esimerkiksi iän, terveydentilan tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella, sekä tasa-arvolaissa, jossa kielletään sukupuoleen perustuva syrjintä.

Syrjintä voi olla välitöntä, jos henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin syrjivän perusteen vuoksi, tai välillistä, jos näennäisesti yhdenvertainen käytäntö asettaa hänet tosiasiallisesti epäedullisempaan asemaan.

Se, miten syrjintätilanteessa edetään, riippuu siitä, onko kyse rekrytointivaiheessa vai työ- tai virkasuhteen aikana tapahtuneesta syrjinnästä.

Jos kyse on virkavalinnasta (kunta sekä valtio tietyin edellytyksin), voi valintapäätökseen hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Tällöin hallinto-oikeus voi kumota valintapäätöksen, jos se on yhdenvertaisuuslain tai tasa-arvolain vastainen. Vastaavaa muutoksenhakumahdollisuutta ei ole työsuhteeseen ottamistilanteessa. Tällöin on mahdollista vaatia hyvitystä syrjinnästä. Riippumatta siitä, onko kyse virkavalinnasta vai työsuhteeseen ottamisesta, tulee ensin tehdä ansiovertailu suhteessa valittuun henkilöön ja samalla osoittaa konkreettisella näytöllä, että valintaan on vaikuttanut jokin kielletyistä syrjintäperusteista.

Jos syrjintää esiintyy palvelussuhteen aikana, kannattaa asiassa kääntyä työpaikan luottamusedustajan ja/tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Asiasta tulee tehdä ilmoitus myös työnantajalle, mielellään kirjallisesti.

Työnantajalla on velvollisuus ryhtyä asiassa toimiin saatuaan ilmoituksen syrjinnästä. Mikäli työnantaja ei ryhdy asiassa toimiin tai asia ei muutoin etene työpaikalla, voi asiassa olla yhteydessä työsuojeluviranomaisiin.