Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus edistää hyviä suhteita työpaikalla ja puuttua työntekijään kohdistuvaan häirintään ja muuhun epäasialliseen kohteluun. Häirinnällä tarkoitetaan epäasiallista käyttäytymistä, joka voi vaarantaa työntekijän terveyden tai turvallisuuden. Se voi ilmetä esimerkiksi loukkaavana puheena, vihjailuna, syrjivinä asenteina tai seksuaalisena häirintänä, joka voi olla sanallista, sanatonta tai fyysistä. Epäasiallista kohtelua on myös jatkuva ja perusteeton arvostelu, nimittely, eristäminen, perusteettomat muutokset työtehtäviin tai työsuhteen ehtoihin sekä mielivaltaisesti käytetty valta.

Kaikki epämiellyttäväksi koettu toiminta ei kuitenkaan ole lain tarkoittamaa häirintää. Työhön liittyvät erimielisyydet, työnantajan perustellut päätökset, työnjohto-oikeuden käyttäminen tai kurinpidolliset toimenpiteet eivät ole epäasiallista kohtelua, ellei niitä käytetä tarkoituksellisesti loukkaavasti ja ilman asiallista perustetta.

Jos työntekijä kokee häirintää tai epäasiallista kohtelua, asiasta tulee ensisijaisesti kertoa häiritsijälle. Tarvittaessa asian voi ottaa esille yhdessä tukihenkilön, kuten luottamusedustajan tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Tilanteet on hyvä dokumentoida, ja jos epäasiallinen kohtelu jatkuu, asia tulee viedä työnantajan käsiteltäväksi. Työnantajan velvollisuus ryhtyä toimiin alkaa siitä, kun se saa asiasta tiedon.

Erityisesti seksuaalisen häirinnän ja väkivallan tapauksissa on syytä olla yhteydessä myös poliisiin, sillä ne voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Mikäli työnantaja ei puutu epäasialliseen kohteluun asianmukaisesti, asiasta voidaan ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle eli Lupa- ja valvontavirastolle, joka valvoo työolojen turvallisuutta ja terveellisyyttä. Työterveyshuolto voi tukea tilanteen selvittämistä ja työntekijän terveyttä, mutta ensisijainen vastuu häirintään puuttumisesta on aina työnantajalla.