Työntekijälle voidaan antaa varoitus, jos hän on esimerkiksi jollakin tavalla rikkonut velvollisuuksiaan tai muutoin toiminut moitittavalla tavalla. Varoituksen tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä ennen vakavampia seuraamuksia, kuten irtisanomista.

Varoituksen tulee olla selkeä ja yksilöity, jotta saaja ymmärtää, mitä hän on tehnyt väärin ja miten voi korjata tilanteen. Työsuhteissa varoitus voidaan antaa suullisesti, mutta kirjallinen muoto on suositeltava. Valtion virkamiehelle varoitus on aina annettava kirjallisesti.

Varoituksen antaminen tulee tehdä kohtuullisen ajan kuluessa rikkomuksen tai laiminlyönnin havaitsemisesta.

Varoituksen voimassaololle ei ole säädetty aikaa, vaan se riippuu pitkälti laiminlyönnin tai rikkomuksen vakavuudesta. Mitä moitittavammasta menettelystä on kyse, sitä pidempään varoituksella on vaikutusta. Yleisenä nyrkkisääntönä pidetään noin vuoden voimassaoloa, mutta tapauskohtaisesti se voi olla pidempikin.

Työsuhteinen työntekijä ja kunnan viranhaltija eivät voi valittaa saamastaan varoituksesta, mutta siitä kannattaa antaa työnantajalle vastine, etenkin, jos varoitusta pitää aiheettomana. Valtion virkamies voi sen sijaan valittaa varoituksesta hallinto-oikeuteen, jolloin oikeus tutkii varoituksen perusteet. Jos varoitus todetaan aiheettomaksi, se kumoutuu.