Kunta rekrytoi museonjohtajaa 2 900 euron kuukausipalkalla. Mitä se kertoo asiantuntijatyön arvostuksesta, kysyy Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL. Liitto kirjelmöi tapauksesta suoraan asianomaiseen kuntaan. – Valitettavasti kyse ei ole yksittäistapauksesta, sanoo toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä.

MAL on Akavan Erityisalojen jäsenyhdistys.

Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL on huolestunut alan ammattilaisten yhä räikeämmäksi käyvästä alipalkkauksesta.

– Käytetäänkö huonoa työllisyystilannetta hyväksi, vai mikä on, kun meihin on otettu yhteyttä useammasta silmiinpistävästi alipalkatusta alamme asiantuntijatehtävästä. Hiljattain kirjelmöimme eräälle pienelle kaupungille, joka rekrytoi museonjohtajaa 2 900 euron kuukausipalkalla, toiminnanjohtaja Katariina Mäkelä Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:stä kertoo.

– Oman palkkakyselymme mukaan museonjohtajien keskiarvopalkka on 4 778 euroa/kk. Sekään ei päätä huimaa, sillä kyse on tehtävästä, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, Mäkelä sanoo.

Liitto muistuttaa, että museonjohtajan tehtävä on lähes poikkeuksetta vaativa asiantuntija- ja johtamistehtävä, johon sisältyy samanaikaisesti kulttuuriperinnön asiantuntijuutta, hallinnollista vastuuta, toiminnan kehittämistä, sidosryhmäyhteistyötä, viestintää, esihenkilötyötä sekä usein myös laajoja talous- ja hankevastuita.

– Tehtävä edellyttää korkeaa koulutustasoa, itsenäistä työotetta, johtamistaitoa sekä monipuolista museoalan osaamista. Myös nyt puheena ollut alle 3 000 euron kuukausipalkan rekrytointi-ilmoitus sisälsi vastaavia tehtävänkuvauksia ja vaatimuksia.

– Pidämme tärkeänä, että kunnallinen kulttuurialan johtamis- ja asiantuntijatyö nähdään osana kaupungin elinvoimaa, identiteettiä ja vetovoimaa. Palkkaus viestii siitä, miten kunta arvottaa asiantuntijuutta, johtamisvastuuta ja kulttuuriperinnön hoitoa, Mäkelä sanoo.

Kansa arvostaa – arvostus ei näy palkassa

Suomalaiset arvostavat tutkitusti museo-, kirjasto- ja kulttuuripalveluita. Akavan Erityisalat on mittauttanut kansalaisten näkemykset tutkimuslaitos Verianin toteuttamilla gallup-tutkimuksilla vuodesta 2008.

– Erityisen vankasti ja pysyvästi – noin 80 prosentin voimalla – suomalaiset arvostavat museo-, kirjasto- ja kulttuuripalveluiden merkitystä paikkakunnan elinvoimalle sekä omalle oppimiselle, kertoo neuvottelupäällikkö Jaakko Korpisaari Akavan Erityisaloista.

Viime mittauksessa vuodelta 2025 noin 79 % kansalaisista katsoi, että hyvät kirjasto-, museo- ja kulttuuripalvelut ovat kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoimatekijä ja edellyttää, että oma kotikunta myös panostaa niihin. Yhtä moni arvioi, että palvelut lisäävät omia mahdollisuuksia oppia ja kehittyä.

– Verianin toteuttamassa tutkimuksessamme yli puolet kansalaisista katsoi, että kulttuurialan huono palkkaus on osoitus siitä, etteivät päättäjät arvosta kulttuurityötä. Tällainen vaikutelma kieltämättä syntyy, vaikka juhlapuheissa ja elinvoimastrategioissa kulttuurin merkitys ymmärretään koko ajan paremmin, Korpisaari pohtii.

– Kuntasektorin palkkaohjelmilla on pystytty korjaamaan kuntien kulttuuritoimessa työskentelevien alipalkkausta suhteessa muihin sektoreihin. Vielä on kuitenkin työtä tehtävänä, sillä palkkakuilu on edelleen valtava, Korpisaari sanoo.

Lisätietoja:

Katariina Mäkelä, toiminnanjohtaja, Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry, puh. 040 774 7620, katariina.makela@malry.fi

Jaakko Korpisaari, neuvottelupäällikkö, Akavan Erityisalat, puh. 040 777 9422 jaakko.korpisaari@akavanerityisalat.fi