Optimismia on haastava ylläpitää, kun uutisia järjestökentän uusista muutosneuvotteluista tulee jatkuvasti, sanoo luottamusvaltuutettu Päivi Kiiskinen SOSTEsta. Erityisasiantuntijana työskentelevä Kiiskinen odottaa itsekin rahoitusleikkauksista aiheutuvan lomautuksen alkamista.

Luottamusvaltuutettu Päivi Kiiskinen kertoo saavansa säännöllisesti kysymyksiä siitä, kuinka SOSTEssa voidaan.

– Myötäeläminen ja tsemppiviestit lämmittävät mieltä, vaikka ne eivät työpaikkoja pelastakaan. Ehkä nyt vähitellen aletaan ymmärtää paremmin, mitä kaikkea sote-järjestöt yhteiskunnassa tekevät, Kiiskinen pohtii optimistisesti.

Sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnattuihin valtionavustuksiin on kohdistunut koko Orpon hallituskauden ajan merkittäviä leikkauksia. Määrärahojen pienentymisen lisäksi myös STEA-avustusten myöntämiskriteerit ovat muuttuneet.

– Ensi vuonna erityisen kriittisesti arvioidaan edunvalvontaan, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, viestintään, tiedontuotantoon ja koordinointiin liittyviä toimintoja, jotka ovat keskeinen osa SOSTEn toimintaa. Tämä tekee rahoitusnäkymistä meille erittäin haastavat, Kiiskinen sanoo.

– Leikkauksiin osattiin jossain määrin varautua, mutta muutostahti on nopea. Minut on ehkä yllättänyt eniten se, kuinka kriittisesti vaikuttamistoimintaan suhtaudutaan. Samalla julkisessa keskustelussa on nähty myös suoraa arvostelua SOSTEa ja sen työntekijöitä kohtaan. Tätä en osannut ennakoida.

Henkilöstöstä 13 irtisanottiin, loput lomautettiin

Vastuullisena työnantajana SOSTEn hallitus käynnisti muutosneuvottelut kesällä. Neuvottelujen seurauksena 13 työntekijää irtisanottiin ja muu henkilöstö lomautettiin määräajaksi. Lomautukset alkavat kuluvan vuoden joulukuun puolivälissä. Niiden pituus vaihtelee keskimäärin 3–9 kuukauden välillä, ja pisimmillään ne kestävät lähes koko ensi vuoden. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan SOSTEn toimintaa toteutetaan ensi vuonna noin viiden henkilötyövuoden voimin.

– Koska henkilöstöllä on eripituisia irtisanomis- ja lomautusjaksoja, toiminnan supistuminen näkyy asteittain jo tämän vuoden aikana. Suurimmat vaikutukset konkretisoituvat ensi vuonna, Kiiskinen kertoo

– Joudumme muun muassa lopettamaan tutkimustoiminnan sekä luopumaan kansainvälisestä ja ruotsinkielisestä toiminnasta. Lisäksi vetäydymme useista verkostoista ja vähennämme viestintäämme merkittävästi.

Työntekijät sitoutuneita surun keskelläkin

Henkilöstön tunnelmat SOSTEssa ovat Kiiskisen mukaan vaihdelleet vuoden aikana paljon. Henkilöstö on koko ajan ymmärtänyt, ettei SOSTE ole suojassa järjestöihin kohdistuvilta leikkauksilta. Silti avustuskriteerien julkaiseminen aiheutti laajaa epäuskoa, koska ne kohdistuvat juuri niihin toimintoihin, jotka ovat SOSTEn ydintoimintaa.

– Irtisanomiset ja lomautukset ovat hyvin henkilökohtaisia kokemuksia, joten jokainen on reagoinut niihin omalla tavallaan ja reagoi edelleen tilanteen edetessä. Tämä on prosessi, jonka jäljet tulevat näkymään pitkään. Tunnereaktiot vaihtelevat pettymyksestä ja epävarmuudesta suruun, Kiiskinen kuvailee.

– Yhteistä meille on suru työyhteisön hajoamisesta sekä huoli siitä, että paljon osaamista, kokemusta ja historiaa menetetään.

– Tällä hetkellä tunnelmia kuvaa ehkä parhaiten ristiriitaisuus. Vaikka tilanne on jokaiselle henkilökohtaisesti raskas, työntekijät ovat edelleen sitoutuneita tekemään työnsä hyvin ja toteuttamaan aiemmin sovitut tehtävät.

– Moniin aiempiin muutosneuvotteluihin verrattuna koemme myös, että työntekijät ja työnantaja ovat tässä tilanteessa samalla puolella ja jakavat yhteisen huolen SOSTEn ja laajemmin koko sote-järjestökentän tulevaisuudesta.

Rahoitusapajilla tungosta

SOSTEn vuoden 2027 rahoitusnäkymät ovat haastatteluhetkellä syyskuun 2026 lopulla edelleen varsin epäselvät, mikä tekee tulevaisuuden suunnittelusta vaikeaa.

– Toivomme löytävämme uusia rahoitusmahdollisuuksia, vaikka samoilla apajilla on nyt useampi toimija, Päivi Kiiskinen sanoo.

– Samalla uskomme, että SOSTEn kaltaiselle kattojärjestölle on edelleen tarvetta. Toivomme, että sen merkitys tunnistetaan myös poliittisessa päätöksenteossa ja että toimintaamme voidaan jatkaa ainakin jollakin tasolla tulevaisuudessa.

Koonnut: Anna Joutsenniemi

Liiton tuki tärkeää

Luottamusvaltuutettu Päivi Kiiskinen korostaa liiton tuen merkitystä sekä irtisanotuille että lomautetuille.

Oman liittoni ja muiden YTN-liittojen jäsenpalveluista saa paljon arvokasta, hyvin hyödynnettävää tukea. Tukea tarvitsevat myös töihin jäävät. Kokemuksesta tiedän, että muutosneuvottelut jättävät työyhteisöön suuren haavan, jonka paraneminen vie aikaa, Kiiskinen sanoo.

Henkilöstön edustajana olen saanut paljon tukea YTN:n koulutuksista. Ne antoivat hyvän pohjan neuvotteluihin. Toki myös kokemuksesta oli hyötyä. Nämä eivät olleet ensimmäiset SOSTEn muutosneuvottelut.

TAUSTAA:
Vuonna 2027 sote-järjestöjen avustustaso uhkaa leikkaantua 84 miljoonalla eurolla eli noin kolmanneksella. Koko vaalikauden aikana sote-järjestöjen valtionavustukset eli STEA-avustukset ovat näin leikkaantumassa puoleen.

SOSTEn ja Hyvinvointiala Hali ry:n tuoreen kyselyn mukaan STEA-avustusta saaneista järjestöistä 40 prosenttia piti todennäköisenä tai mahdollisena, että koko järjestön toiminta lakkaa seuraavan kahden vuoden aikana. Lisäksi yli neljäsosa vastaajista piti konkurssia todennäköisenä tai mahdollisena.

LUE MYÖS: Johtaja Mikael Palolan blogi ”Järjestöjen kohtaava työ tarvitsee rakenteet”